Turun yliopistossa kehitettiin tarkka pikatesti munasarjasyövän havaitsemiseen
Turun yliopiston tutkijat ovat kehittäneet testin, jonka avulla munasarjasyöpä voidaan havaita jopa 4,5 kertaa herkemmin kuin tavanomaisilla menetelmillä. Testi perustuu pikamääritykseen, joka havaitsee syöpäkudoksessa esiintyviä sokerirakenteita suoraan verinäytteestä.
Munasarjasyövän havaitsemisessa yleisesti käytettävä CA125-antigeeni, naisten sukupuolikudoksissa esiintyvä solukalvojen glykoproteiini, soveltuu yksinään huonosti varhaisten tautitapausten havaitsemiseen. Syöpäspesifisyyttä voidaan kuitenkin edistää huomattavasti, kun CA125-määritys yhdistetään kasvaimessa ilmentyvien poikkeavien sokerirakenteiden tunnistamiseen.
Professori Kim Petterssonin tutkimusryhmän tavoitteena on kehittää uusia testejä, joissa hyödynnetään syöpäkudoksessa esiintyvien sokerirakenteiden havaitsemista. Hiljattain julkaistu artikkeli kuvaa, miten tutkimusryhmä kehitti nopean ja tarkan vieritestin, jolla voi havaita munasarjasyövän potilaan verinäytteestä.
Poikkeavia sokerirakenteita voi hyödyntää syövän varhaisdiagnostiikassa
Tutkimuksessa kehitetyn helppokäyttöisen pikamäärityksen avulla munasarjasyöpä voidaan havaita tarkasti 30 minuutissa suoraan verinäytteestä. Määrityksessä hyödynnettiin laaja-alaisesti biotekniikan yksikön teknologioita sekä osaamista leimateknologioiden sekä pikatestien saralla.
– Yleisesti käytössä oleviin CA125-määrityksiin verrattuna uusi pikatesti havaitsi munasarjasyövän jopa 4,5 kertaa herkemmin, kertoo jatko-opiskelija Sherif Bayoumy, jonka väitöskirjatyöhön artikkeli sisältyy.
Näiden lupaavien tulosten jatkotutkimuksia pyritään laajentamaan suurempaan potilasryhmään sekä muihin syöpiin. Tavoitteena on kehittää pikamäärityksiä lääkärin vastaanotolle helpottamaan jatkotutkimusten ja hoitovaihtoehtojen arviointia.
– Saadut tulokset ovat erittäin lupaavia syövän varhaisdiagnostiikan kannalta. Tutkimme parhaillaan vastaavien määritysten toimivuutta muiden syöpien kohdalla. Taudin havaitsemien mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on erittäin tärkeää myös esimerkiksi haimasyövän kohdalla, kuvailee professori Kim Pettersson.
> Tutkimustulokset julkaistiin Communications Biology lehdessä
> Blogikirjoitus tutkimuksesta
Lisätietoja:
Professori Kim Pettersson, p. 040 5351 234, kim.pettersson@utu.fi
