Magneettikuvantaminen on välttämätön osa korkeatasoista eturauhassyövän diagnostiikkaa (Väitös: LL, OTM Juha Knaapila, 21.8.2020, kirurgia)

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä ja toiseksi yleisin syöpäkuolemien aiheuttaja Suomessa. Perinteisesti eturauhassyöpä diagnosoidaan kohdentamattomien, systemaattisesti eri puolilta eturauhasta otettavien koepalojen perusteella. Kuitenkin jopa neljänneksessä tapauksista eturauhassyöpä on todellisuudessa aggressiivisempi, kuin mitä koepalojen perusteella voitiin olettaa.

Syöpäepäilyn jatkuessa potilaalle epämukava ja riskialtis toimenpide joudutaan uusimaan. Pahimmassa tapauksessa merkittävä syöpä jää löytymättä tai toisaalta elinajanodotteen kannalta merkityksetöntä syöpää hoidetaan, jos epäillään koepaloihin osumatonta, merkittävämpää syöpää. 

Magneettikuvaus paljastaa aggressiivisen syövän ja nopeuttaa oikean diagnoosin saamista

Juha Knaapila selvitti väitöstutkimuksessaan, miten eturauhasen magneettikuvantaminen ja sen avulla kohdennettujen koepalojen otto vaikuttavat eturauhassyövän diagnostiikkaan. 

– Eturauhassyövän parantavat aktiivihoidot ovat potilaille raskaita ja usein invalidisoiviakin. Hoitopäätöksen tulee siis perustua mahdollisimman oikeaan arvioon syövän aggressiivisuudesta, mikä voidaan tehdä vain koepalalöydöksen perusteella, Knaapila huomauttaa.

Knaapila osoitti, että eturauhasen magneettikuvauksella pystytään poissulkemaan aggressiivinen eturauhassyöpä. Lisäksi sen avulla päästään oikeampaan eturauhassyövän diagnoosiin jo ensimmäisissä syöpäepäilyn vuoksi otetuissa koepaloissa. 

– Käytimme tutkimuksessa ilman varjoainetta toteutettavaa IMPROD-kuvausprotokollaa, jonka totesimme olevan yleisemmin käytettyyn, varjoaineella toteutettavaan kuvausprotokollaan verrattuna miltei kolme kertaa nopeampi, noin 15 minuuttia, mutta tuloksiltaan täysin vertailukelpoinen, Knaapila kertoo.

Komplikaatiot harvinaisia

Eturauhasen koepalojen ottoon sisältyy riski erityisesti vaikeille tulehduskomplikaatioille. Tästä syystä toimenpiteessä käytetään ennaltaehkäisevää antibioottia. 

Knaapila tutki väitöskirjassaan myös koepalojen otosta seuraavien komplikaatioiden määrää, yleisimmän tulehduskomplikaatioita ja virtsatietulehduksia aiheuttavan suolistobakteerin antibioottiresistenssiä sekä niille altistavia riskitekijöitä. 

– Yllättäen tutkimuksissa ei tullut esille merkittäviä komplikaatioita, vaikka 11 %:lla tutkimuspotilaista oli annetulle antibiootille resistentti kanta suolistossa, Knaapila sanoo. 

Toisaalta matkailun todettiin nostavan fluorokinoloniresistentin suolistobakteerikannan kantajuuden riskiä yli kolminkertaiseksi

– Tämä on tärkeää ottaa huomioon hoidettaessa niin eturauhaskoepalojen oton komplikaatioita kuin yleisestikin virtsatieinfektioita riskialueilla matkustavilla, Knaapila lisää.

***

LL, OTM Juha Knaapila esittää väitöskirjansa ”Challenges in diagnostics of Prostate cancer” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 21.8.2020 klo 12.00 (Tyks, T-sairaala, Johan Haartman -luentosali, Hämeentie 11, Turku).

Koronavirustilanteen vuoksi väitöstilaisuuden yleisömäärä paikan päällä on korkeintaan 50 henkilöä. Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/63110656938?pwd=YzdQZkd6OHFxUFRnSDJqcTRTNG5HQT09 

Vastaväittäjänä toimii dosentti Mikael Leppilahti (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Matti Laato (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kirurgia.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Väittelijän yhteystiedot: 0503784878, juha.knaapila@utu.fi

Väittelijän kuva 

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä UTUPubissa.