FM Elsa Hietala tarkastelee Suomen historian väitöskirjassaan maatalouden muutosta ja selviytymiskeinoja kartanoiden omistajaperheiden näkökulmasta.
Turkuun vuonna 1623 perustetusta hovioikeudesta muodostui Suomen Ruotsin ajan keskeisin tuomioistuin. Turun yliopiston oikeushistorian professori Mia Korpiolan toimittamassa uutuuskirjassa valaistaan hovioikeuden oikeuskäytäntöjä ja hovioikeudelle töitä tehneiden ihmisten elämää Turussa vuosina 1623–1900.
Suomettuminen nousee poliittisen historian professorin Vesa Vareksen uusimman, nuoren Ben Zyskowiczin elämästä kertovan kirjan keskiöön. Tutkija tunnustaa itsekin hämmästyneensä, miten valmis maailmankatsomus Zyskowiczilla oli jo 18-vuotiaana. – Hänen päiväkirjoissaan näkyi jo vuona 1973 sama peruslogiikka kuin 2000-luvulla, Vares sanoo.
Turun yliopiston Suomen historian dosentti ja yliopistonlehtori Mika Kallioinen on kirjoittanut teoksen kartelleista Suomen talouselämässä. Kallioinen kuvaa kirjassaan, kuinka kartellisoitumisesta muodostui Suomessa yli vuosisadan kestänyt maan tapa. Nykyisin kartelleja vieroksutaan, mutta vuosisadan alkupuoliskon olosuhteissa niillä oli paljon myönteisiä vaikutuksia erityisesti pienille yrityksille.
Millaista oli köyhyys Turussa palon jälkeisinä vuosina 1830- ja 1840-luvuilla? Ovatko köyhyyden kokemukset 2000-luvulla erilaisia? Uutuusteos Turun köyhät kasvot – Huono-osaiset perheet 1800- ja 2000-luvuilla kertoo köyhyydestä ja osattomuudesta kahdella eri vuosisadalla. Kirja kertoo erityisesti köyhien lasten tarinoita.
Turun yliopiston keskiajan arkeologian dosentti Markus Hiekkanen on palkittu Valoisa keskiaika -kunniamaininnalla. Palkinnon myönsi Suomen keskiajan tutkimuksen seura Glossa ry Dies Medievales -konferenssin yhteydessä Turussa 11.3.2022. Kunniamaininnalla voidaan huomioida yksilö tai yhteisö, joka on edistänyt keskiajan tuntemusta ja tutkimusta. Menneisyyden tutkimus auttaa rakentamaan ymmärrystä myös nykyhetkestä ja tulevasta.
Kansainvälinen tutkijaryhmä on selvittänyt Kaarinaan Ravattulan Ristimäelle Suomen vanhimman tunnetun kirkon alueelle 1100-luvun lopulla ja 1200-luvun alussa haudattujen vainajien alkuperää ja muuttoliikettä. Tutkimus toteutettiin tarkastelemalla hammaskiilteeseen varastoitunutta strontiumia. Strontiumanalyysi kertoo, että liikkuvuus oli Aurajokilaaksossa varhaiskeskiajalla vähäistä ja puoliso löydettiin tavallisesti läheltä kotiseutua.
FM Suvi Rytty tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan luonnonparannustavasta, vegetarismista, rokotusvastaisuudesta, alastomuusaatteesta ja raittiuspyrkimyksistä kumpuavia vaihtoehtoisia terveydenhoitokäytäntöjä 1900-luvun alun Suomessa. Näiden käytäntöjen harjoittajat mielsivät ne osiksi luonnonmukaista elämäntapaa, jonka avulla he uskoivat olevan mahdollista aikaansaada kokonaisvaltainen elämänuudistus.
FM Maria Kallio-Hirvosen väitöskirja osoittaa, että Turun tuomiokapitulissa 1400-luvun puolivälin jälkeen laadittujen kopiokirjojen syntyhistoria on huomattavasti monipolvisempi kuin aikaisempi tutkimus on antanut ymmärtää. Kopiokirjoihin kopiotiin myös muita kuin tuomiokapitulin hallinnollisiin tehtäviin liittyviä asiakirjoja ja käsikirjoituksilla oli selkeästi useampia tehtäviä.
Aalto yliopiston apulaisprofessori ja Turun yliopiston dosentti Panu Savolainen sai Kritiikin punnukset -palkinnon Turun kirjamessujen yhteydessä.