Millaista oli varhaisin kirkollinen elämä Suomessa? Pintaa syvemmän ajankuvan tähän tarjoaa konkreettiseen arkeologiseen aineistoon perustuva väitöskirja "Ravattulan Ristimäki ja Aurajokilaakson varhaisin seurakunnallinen järjestäytyminen". Suomen vanhin tunnettu kirkko paljastui arkeologisissa tutkimuksissa vuonna 2013.
FM Mirva Pääkkönen tarkasteli väitöstutkimuksessaan kivikaudella ja varhaismetallikauden alussa eläneiden ihmisten ruoan hankintatapoja Suomessa ja Pohjois-Norjassa. Arkeologinen tutkimus osoittaa, että metsästys, kalastus ja keräily säilyttivät merkityksensä pitkään senkin jälkeen, kun karjatalous oli saapunut pohjoisille alueille.
Salon Perttelistä, keskiaikaisen kivikirkon läheisyydestä, on löytynyt laaja, aiemmin tuntematon ristiretkiaikainen ruumiskalmisto. Kalmisto tuli esille maalämpöputkikaivannosta löytyneen miekan löytöpaikan arkeologisessa tarkastuksessa. Kyseessä on ensimmäinen rautakauden loppuun ajoittuva varma ruumiskalmistohavainto Salon- eli Uskelanjokilaaksosta.
Turun Haagasta läheltä Aurajokea on löytynyt uusi, aiemmin tuntematon hautaröykkiö. Turun yliopiston arkeologian oppiaineen tutkimusten perusteella hauta ajoittuu pronssikaudelle noin 1500–500 eaa.
Millaista on ollut elämä Suomen linnoissa keskiajalla? Keitä linnoissa asui ja mikä oli linnojen merkitys keskiajan yhteiskunnalle? Miltä näytti linnojen arki ja tavat tämänhetkisen tutkimustiedon perusteella? Oliko elämä keskiajan linnoissamme lopulta enemmän pitojen viettoa vai piiritysten kestämistä?
Historian saatossa puihin on latautunut valtavasti merkityksiä, joita emme aina tule ajatelleeksi. Kaupunkitilassa puut merkitsevät paikan luonnonmenneisyyttä, mutta ne herättävät myös ihmisissä tunteita. Suomen Rooman-instituutissa 21.11.2022 järjestettävässä ”Puiden kaupunki” -symposiumissa pohditaan kaupunkipuita ja niiden monia konteksteja.
Liedon Vanhalinnan museossa avautuu 17.6.2022 uudistettu arkeologinen perusnäyttely, Ajan virtaa Aurajokilaaksossa. Näyttelyn esineet kertovat ihmisten elämästä, tavoista ja uskomuksista Aurajokilaaksossa kivikaudelta keskiajan alkuun saakka. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Turun yliopiston arkeologian oppiaineen kanssa.
Turun yliopiston keskiajan arkeologian dosentti Markus Hiekkanen on palkittu Valoisa keskiaika -kunniamaininnalla. Palkinnon myönsi Suomen keskiajan tutkimuksen seura Glossa ry Dies Medievales -konferenssin yhteydessä Turussa 11.3.2022. Kunniamaininnalla voidaan huomioida yksilö tai yhteisö, joka on edistänyt keskiajan tuntemusta ja tutkimusta. Menneisyyden tutkimus auttaa rakentamaan ymmärrystä myös nykyhetkestä ja tulevasta.
Kansainvälinen tutkijaryhmä on selvittänyt Kaarinaan Ravattulan Ristimäelle Suomen vanhimman tunnetun kirkon alueelle 1100-luvun lopulla ja 1200-luvun alussa haudattujen vainajien alkuperää ja muuttoliikettä. Tutkimus toteutettiin tarkastelemalla hammaskiilteeseen varastoitunutta strontiumia. Strontiumanalyysi kertoo, että liikkuvuus oli Aurajokilaaksossa varhaiskeskiajalla vähäistä ja puoliso löydettiin tavallisesti läheltä kotiseutua.
Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen Monikielinen Turku -verkostosta kipinän saanut uutuusteos Kieliä ja kohtaamisia Turun historiassa – Näkökulmia monikielisyyteen tarkastelee Suomen vanhimman kaupungin rikasta kielellistä historiaa keskiajalta 1900-luvulle asti. Teoksen artikkelit osoittavat, että monikielisyys ja kieli- ja kulttuurirajojen ylittäminen ovat olleet kautta aikojen kiinteä osa kaupunkiyhteisössä toimimista.