Asiasana: PET-keskus

Aivoinfarktin nopea tunnistaminen magneettikuvista (MRI) on tärkeää potilaan hoidon valinnan kannalta. Turun yliopiston ja Turun Valtakunnallisen PET-keskuksen tutkijat kehittivät täysin automatisoidun menetelmän, jonka avulla akuutti iskeeminen muutos voidaan tunnistaa aivojen magneettikuvista. Journal of Neuroscience Methods -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa osoitettiin, että tekoälyn avulla on mahdollista vähentää tähän liittyvää radiologien työkuormaa. 

Tuore tutkimus paljastaa, että fosforyylikoliini-molekyyliin kohdentuva uusi vasta-ainehoito parantaa sepelvaltimoiden toimintaa ja hillitsee valtimoiden haitallista tulehdusta valtimonkovettumataudin hiirimallissa. Tutkimus toteutettiin EU-rahoituksella yhteistyössä Turun Valtakunnallisen PET-keskuksen, Leidenin ja Amsterdamin yliopistojen sekä ruotsalaisen Athera Biotechnologies -lääkeyhtiön kanssa.

Hyvien tuotantotapojen (GMP) mukaan valmistettua positroniemissiotomografiassa (PET) käytettävää, elimistön tulehduksen paljastavaa radiolääkeainetta voidaan valmistaa tehokkaasti ja nopeasti käyttämällä täysin automaattista menetelmää. Tämä käy ilmi FM Meeri Käkelän Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. 

Suomalainen tutkimusryhmä on kartoittanut kauhuelokuvien katsomisen aiheuttamia reaktioita aivojen hermoverkoissa. Turun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa vertailtiin kauhuelokuvia viimeisen sadan vuoden ajalta ja selvitettiin, miten ne vaikuttavat aivojen toimintaan. Tulokset julkaistiin Neuroimage-tiedejulkaisussa.

Tutkijat ovat kehittäneet uuden positroniemissiotomografiassa eli PET-kuvauksessa käytettävän radiolääkeaineen. Kyseessä on ensimmäinen Suomessa alusta asti kokonaan kehitetty radiolääkeaine, joka on edennyt ihmistutkimuksiin. Uuden radiolääkeaineen avulla toivotaan voitavan edistää tulehdussairauksien, kuten nivelreuman ja sen liitännäissairauksien, varhaista diagnostiikkaa ja lääkekehitystä kajoamattoman molekyylikuvantamisen keinoin.

Saanijoki esittelee kilpailussa tutkimuksensa, joka käsittelee liikunnan vaikutusta aivojen palkkiojärjestelmään.

Orionin Tutkimussäätiö on myöntänyt yhteensä 902 000 euroa apurahoina hakemusten perusteella vuodelle 2020. Apurahan sai yhteensä 18 turkulaistutkijaa.

Turun yliopiston, Turun Valtakunnallisen PET-keskuksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan alentunut insuliiniherkkyys keski-iässä ennustaa hitaampaa aivojen prosessointinopeutta ja huonompaa toiminnanohjausta 15 vuotta myöhemmin.  Hitaampi aivojen prosessointinopeus oli yhteydessä lisääntyneisiin aivojen amyloidikertymiin. Aivojen verenkiertoperäiset muutokset eivät sen sijaan olleet yhteydessä neuropsykologisten testien tuloksiin.   

Euroopan kardiologiyhdistys julkaisi elokuun lopussa uudet ohjeistukset rintakipupotilaan diagnostiikkaan ja sepelvaltimotaudin hoitoon. Uuden ohjeiston pääkirjoittajana ja toimituskunnan puheenjohtajan toimi Turun yliopiston professori, Valtakunnallisen PET-keskuksen johtaja Juhani Knuuti. Ohjeisto antaa tuoreimpaan tutkimukseen perustuvia suosituksia terveydenhuollon ammattilaisten päätöksenteon tueksi. 

Turun PET-keskuksen erikoistutkija ja Turun yliopiston kliinisen laitoksen dosentti Jarna Hannukainen sai Diabetestutkimussäätiöltä kaksivuotisen sadan tuhannen euron apurahan. Lisäksi säätiö myönsi yksivuotisia hankeapurahoja neljälle Turun yliopiston tutkijalle.