Asiasana: psykiatria

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Tutkimuksessa selvitettiin vähemmistöjen päihteiden käyttöä Suomessa – Päihteiden käyttö oli yhteydessä mielenterveyden ongelmiin ja traumaattisiin kokemuksiin erityisesti humanitaarisista syistä maahan muuttaneiden keskuudessa (Väitös: LL Essi Salama, 27.5.2022, psykiatria)

Päihteiden käyttö on erilaista venäläis-, somalialais- ja kurdilaistaustaisissa väestöryhmissä koko väestöön verrattuna, selviää LL Essi Salaman väitöstutkimuksessa. Myös päihteiden käytön riskitekijät kuvautuivat eri väestöryhmillä osittain erilaisina. Päihteiden käyttö oli yhteydessä mielenterveyden ongelmiin ja traumaattisiin kokemuksiin erityisesti humanitaarisista syistä maahan muuttaneiden keskuudessa. Syrjinnän ja päihteiden käytön yhteys osoittaa, että syrjintä on merkittävä terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttava tekijä.

Varhaiskasvatus ei lisää merkittävästi pienten lasten stressiä – iltapäivän tunteihin kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota (Väitös: KM Katja Tervahartiala, 28.5.2021, psykiatria)

KM Katja Tervahartiala tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan lasten fysiologista stressinsäätelyä mittaamalla lasten vuorokausikortisolitasoja sekä kotihoidossa että varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen perusteella iltapäivän tunnit saattavat olla lapsille jonkin verran kuormittavampia varhaiskasvatuksessa kuin kotona. Tulokset kuitenkin osoittavat, että suomalainen varhaiskasvatusympäristö ei lisää merkittävästi pienten lasten stressiä, eivätkä kortisolitasot juurikaan eroa kotipäivien ja päiväkotipäivien välillä. 

Kansallisen neurokeskuksen toiminta vauhtiin

16.03.2021

Uuden valtakunnallisen osaamisverkoston tavoitteena on lisätä yhteistyötä yliopisto-, sairaala- ja yritysmaailmojen välille sekä tehdä suomalaista neurotiedettä kansainvälisesti näkyväksi. Kansallinen neurokeskus on osa valtion terveysalan kasvustrategiaa ja Yksilöllistetty lääketiede -hanketta. 

Kansainvälinen tutkimusryhmä pyrkii vähentämään rokote-epäröintiä puuttumalla sen juurisyyhyn – virheelliseen tietoon

10.03.2021

Maailman terveysjärjestö WHO listasi vuonna 2019 rokote-epäröinnin yhdeksi maailman kymmenestä suurimmasta terveysuhasta. Rokote-epäröinnin keskeisimpänä syynä pidetään netissä leviävää väärää tietoa. Kansainvälinen tutkimusryhmä ryhtyy EU-rahoituksen turvin auttamaan terveydenhuollon ammattilaisia korjaamaan rokotteisiin liittyviä väärinkäsityksiä, vahvistamaan ihmisten luottamusta rokotteisiin ja kannustamaan ihmisiä ottamaan rokote.

Lapsen käyttäytyminen ja tarkkavaisuus sekä äidin raskaudenaikainen stressi ovat yhteydessä varhaislapsuuden suolistomikrobistoon (Väitös: LL Anna-Katariina Aatsinki, 12.2.2021, psykiatria)

Eläintutkimuksissa on osoitettu, että suolistomikrobiston epätasapaino varhaislapsuudessa vaikuttaa aivojen ja käyttäytymisen kehitykseen. Lääkäri Anna-Katariina Aatsingin väitöstutkimuksen perusteella varhaislapsuuden suolistomikrobiston koostumus on yhteydessä myös ihmislasten myöhempään tarkkaavaisuuteen ja temperamenttiin. Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirja vahvistaa myös, että äidin raskaudenaikainen pitkittynyt psyykkinen oireilu ja pitkäaikaiset hiusnäytteistä mitatut kortisolipitoisuudet ovat yhteydessä lapsen suolistomikrobiston koostumukseen.