Asiasana: psykiatria

Päihteiden käyttö on erilaista venäläis-, somalialais- ja kurdilaistaustaisissa väestöryhmissä koko väestöön verrattuna, selviää LL Essi Salaman väitöstutkimuksessa. Myös päihteiden käytön riskitekijät kuvautuivat eri väestöryhmillä osittain erilaisina. Päihteiden käyttö oli yhteydessä mielenterveyden ongelmiin ja traumaattisiin kokemuksiin erityisesti humanitaarisista syistä maahan muuttaneiden keskuudessa. Syrjinnän ja päihteiden käytön yhteys osoittaa, että syrjintä on merkittävä terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttava tekijä.

Turun yliopisto ja Turun yliopistollinen keskussairaala ovat solmineet yhteistyösopimuksen Turku Brain & Mind -alueverkoston perustamisesta. Verkosto edistää aivoterveyden tutkimusta ja yhteistyötä Varsinais-Suomessa. Kansallisen neurokeskuksen alueverkostot aloittivat toimintansa vuoden 2021 lopulla.

Turun yliopiston FinnBrain-hankkeen tutkijat olivat mukana Nature-tiedelehdessä julkaistussa artikkelissa, jossa kuvataan ensimmäistä kertaa aivojen kasvukäyrät alkuraskaudesta sataan ikävuoteen saakka. Tieteellistä läpimurtoa voidaan hyödyntää jatkossa muussa lääketieteellisessä tutkimuksessa.

Turun yliopiston FinnBrain-hanke alkaa tutkia lapsen kokemuksia häntä koskettaneista kielteisistä elämäntapahtumista. Haastattelututkimukset toteutetaan osana jo raskausaikana käynnistynyttä lasten pitkittäisseurantaa.

Emil Aaltosen Säätiön hallitus on myöntänyt kymmenen 200 000 euron projektiapurahaa eri tieteenaloille. Turun yliopistosta apurahan sai kollegiumtutkija Jetro Tuulari lihavuusepidemian hallintaan liittyvälle tutkimushankkeelle.

Lukuvuoden 2021 alussa palkittiin vuoden opettaja, opintojakso ja kieliteko. Vuoden opintojaksoksi valittiin päihdelääketieteen opintojakso, joka on osa Lääkäri ja yhteiskunta -opintojaksoa.

KM Katja Tervahartiala tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan lasten fysiologista stressinsäätelyä mittaamalla lasten vuorokausikortisolitasoja sekä kotihoidossa että varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen perusteella iltapäivän tunnit saattavat olla lapsille jonkin verran kuormittavampia varhaiskasvatuksessa kuin kotona. Tulokset kuitenkin osoittavat, että suomalainen varhaiskasvatusympäristö ei lisää merkittävästi pienten lasten stressiä, eivätkä kortisolitasot juurikaan eroa kotipäivien ja päiväkotipäivien välillä. 

Uuden valtakunnallisen osaamisverkoston tavoitteena on lisätä yhteistyötä yliopisto-, sairaala- ja yritysmaailmojen välille sekä tehdä suomalaista neurotiedettä kansainvälisesti näkyväksi. Kansallinen neurokeskus on osa valtion terveysalan kasvustrategiaa ja Yksilöllistetty lääketiede -hanketta. 

Maailman terveysjärjestö WHO listasi vuonna 2019 rokote-epäröinnin yhdeksi maailman kymmenestä suurimmasta terveysuhasta. Rokote-epäröinnin keskeisimpänä syynä pidetään netissä leviävää väärää tietoa. Kansainvälinen tutkimusryhmä ryhtyy EU-rahoituksen turvin auttamaan terveydenhuollon ammattilaisia korjaamaan rokotteisiin liittyviä väärinkäsityksiä, vahvistamaan ihmisten luottamusta rokotteisiin ja kannustamaan ihmisiä ottamaan rokote.

Eläintutkimuksissa on osoitettu, että suolistomikrobiston epätasapaino varhaislapsuudessa vaikuttaa aivojen ja käyttäytymisen kehitykseen. Lääkäri Anna-Katariina Aatsingin väitöstutkimuksen perusteella varhaislapsuuden suolistomikrobiston koostumus on yhteydessä myös ihmislasten myöhempään tarkkaavaisuuteen ja temperamenttiin. Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirja vahvistaa myös, että äidin raskaudenaikainen pitkittynyt psyykkinen oireilu ja pitkäaikaiset hiusnäytteistä mitatut kortisolipitoisuudet ovat yhteydessä lapsen suolistomikrobiston koostumukseen.