Asiasana: Väitös

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Kulttuurisidonnaiset elementit tuovat haasteita lasten kuvakirjojen käännösprosessiin (Väitös: FM Melissa Garavini, 17.05.2014, italian käännöstiede)

08.05.2014

Kuvilla ja lapsikäsityksillä on ollut suuri vaikutus italialaisten kääntäjien valintoihin heidän kääntäessään suomalaisen lastenkirjailija Mauri Kunnaksen teoksia. Filosofian maisteri Melissa Garavini toteaa Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessaan, että italialaiset kääntäjät ovat halunneet ”suojella” nuoria lukijoita häivyttämällä teoksista suomalaisuutta ja suomalaista kulttuuria.

 

Kalvorakkulavirtojen tutkimus auttaa kehittämään luustosairauksien hoitoa (Väitös: FM Mirkka Hirvonen, 16.5.2014, solubiologia ja anatomia)

08.05.2014

Luustosairauksien hoidon kehittämiseen on saatu uutta tietoa Turun yliopistossa tohtoriksi väittelevän Mirkka Hirvosen tutkimuksesta. Hirvonen tutki luuta hajottava syöjäsolun, osteoklastin, läpi kulkevien kalvorakkulavirtojen erityispiirteitä. Hirvosen tulokset voivat auttaa uusien luustosairautta hoitavien lääkkeiden kehittämisessä.

 

Sotia edeltänyt maalais-Suomi pursusi omaperäistä kekseliäisyyttä (Väitös: FM Tiina Männistö-Funk, 17.5.2014, Suomen historia)

08.05.2014

Turun yliopistossa väittelevän Tiina Männistö-Funkin tutkimus käsittelee gramofonia, polkupyörää ja valokuvausta suomalaisten elämässä 1880-luvulta 1940-luvulle. Väitöskirja laventaa kuvaamme modernien kulutusteknologioiden historiasta, joka useimmiten yhdistetään keksijöihin, tuotantolaitoksiin ja suurkaupunkielämään. Kun katse siirretään tavallisiin käyttäjiin, arkeen ja maaseudulle, löydetään toisenlainen, mutta yhtä moniulotteinen ja tärkeä kekseliäisyyden, teknologian tuottamisen ja modernin elämän historia.

 

Energiansäätelyhormoni ei vaikutakaan haarapääskyjen muuttovalmisteluihin (Väitös FM, LitM Sari Raja-aho, 9.5.2014, ekologia)

02.05.2014

Lintujen tärkein energiasäätely- ja stressihormoni kortikosteroni ei vaikuta haarapääskyjen energian tankkaukseen syysmuuton alla. Filosofian maisteri Sari Raja-ahon väitöstutkimuksessaan havaitsema tulos on yllättävä, sillä muun muassa kerttusilla, varpusilla ja kahlaajilla kortikosteronin perustason kohoaminen on liitetty muuttomatkaa edeltävään tankkaukseen.

 

​Toimitusketjujen johtamisen merkitys korostuu kansainvälisillä yrityksillä (Väitös: KTM Tomi Solakivi, 5.5.2014, toimitusketjujen johtaminen)

29.04.2014

Tomi Solakiven väitöstutkimuksen tulokset kannustavat yrityksiä analysoimaan toimitusketjuun liittyviä ratkaisuja tarkkaan esimerkiksi ulkoistamisen suhteen. ‒ Vaikka yleisesti ajatellaan, että ulkoistaminen keskimäärin on hyväksi, parasta on huomioida yrityksen erityispiirteet. Enemmän ei aina ole parempi, Solakivi sanoo.

 

Laadun eri näkökulmat on unohdettu arvioitaessa yleislääkäreiden vastaanottotapahtumia (Väitös: LL Maisa Kuusela, 25.4.2014, yleislääketiede ja kansanterveystiede)

17.04.2014

Yleislääkärin vastaanottotapahtuman laadun eri näkökulmat ja erityisesti yleislääketieteen keskeiset elementit on unohdettu mietittäessä terveydenhuoltojärjestelmän uudistuksia. Näin siitä huolimatta, että potilaiden selviytyminen ja voimaantuminen vastaanottotapahtuman jälkeen oli parempaa, mikäli he pitivät vuorovaikutuksen laatua hyvänä ja lääkäriä omalääkärinään. Asia paljastui lääketieteen lisensiaatti Maisa Kuuselan Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa.

 

Matriisiorganisaatio sairaalaan? Väitöstutkimus tarjoaa käytännönläheisiä näkökulmia toimivan rakenteen suunnitteluun (Väitös: KTM Terhi Tevameri, 25.4.2014, liiketaloustiede, johtaminen ja organisointi)

16.04.2014

Turun yliopistossa väittelevä KTM Terhi Tevameri on tutkinut matriisiorganisaatiomallin soveltamista sairaalaympäristössä. Tutkimus valottaa matriisirakenteeseen päätymisen syitä sairaaloissa. Lisäksi tutkimus tarjoaa käytännönläheisiä näkökulmia toimivan rakenteen suunnitteluun, organisointiin ja legitimointiin.

 

Reilut julkiset instituutiot edistävät luottamuksen ilmapiiriä (Väitös: VTM Antti Kouvo, 25.4.2014, sosiologia)

16.04.2014

Suomessa ja Pohjoismaissa luotetaan myös tuntemattomiin kanssaihmisiin. Euroopan maiden välillä luottamuksessa on kuitenkin suuria eroja. Sosiologian yliopisto-opettaja Antti Kouvo havaitsi väitöstutkimuksessaan, että kansalaisten luottamus julkisiin instituutioihin ja verotuksen oikeudenmukaisuuteen edistää myös luottamusta tuntemattomien ihmisten välillä.