Turun yliopiston tiedote 2.5.2014
Kortikosteronin perustason muuttumattomuudesta huolimatta haarapääskyt lisäsivät painoaan ja keräsivät ihon alaista rasvaa syysmuuttoa varten.
Etelä-Afrikassa kevätmuuttoon valmistautuvilla haarapääskyillä kortikosteronin perustaso kuitenkin nousi, mutta se ei liittynyt muuttovalmistautumiseen vaan luultavasti lintujen korkeaan oksidatiiviseen stressiin ja biotransformaatioaktiivisuuteen.
Raja-aho tutki Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjatyössä haarapääskyjen muuttoon liittyvän fysiologisen säätelyn (kortikosteroni) ja kehon kunnon välisiä yhteyksiä. Lisäksi hän selvitti oksidatiivisen stressin ja biotransformaatioaktiivisuuden (normaalin aineenvaihdunnan ja/tai myrkkypuolustuksen aiheuttamaa) kausittaista vaihtelua.
– Koska fysiologinen säätely, biotransformaatioaktiivisuus ja siihen liittyvä stressi voivat muuton aikana olla tärkeitä kehon kuntoon vaikuttavia tekijöitä, niillä voi myös olla suoria vaikutuksia muuton onnistumiseen. Tämä puolestaan vaikuttaa muihin elinkierron vaiheisiin, kuten pesimiseen ja sulkimiseen, Sari Raja-aho toteaa.
Ykkös- ja kakkospoikueiden muuttokäyttäytymisessä eroja
Nuorten haarapääskyjen ikä ja muuton ajoitus erosivat ykkös- ja kakkospoikueiden välillä. Ykköspoikueet lähtivät syysmuutolle elokuun puolessa välissä noin 53 päivän ikäisinä. Kakkospoikueet lähtivät muutolle nuorempina, 42 päivän ikäisinä ja vasta kuukautta myöhemmin, syyskuun puolessa välissä.
– Yllättävää kyllä, kakkospoikueet olivat paremmassa kunnossa samanikäisinä kuin ykköspoikueet, joten kakkospoikueilla ei tullut odotusten vastaisesti kiire tankkaamisessa. Rasvan määrä oli kakkospoikueilla suurempi iästä riippumatta, Raja-aho kertoo.
Yleensä kakkospoikueiden poikasten lukumäärä on pienempi kuin ykköspoikueiden, joten vanhemmat ovat voineet ruokkia kakkospoikueita paremmin. Lisäksi kaksi poikuetta tuottavien haarapääskyjen on lyhennettävä ykköspoikueiden huoltoon käytettyä aikaa, jotta ne ehtisivät kasvattaa toisen poikueen kesän aikana. Nämä seikat saattoivat osaltaan vaikuttaa kakkospoikueiden hyvään kuntoon.
Kevät- ja syysmuuttoon valmistautuvien haarapääskyjen välillä eroa
– Väitöskirjassani käytin Suomen rengastustoimiston ainutlaatuista haarapääskyaineistoa vuosilta 1997–2009 sekä haarapääskyiltä yöpymisruovikoista Suomessa ennen syysmuuttoa vuosina 2003, 2006, 2007 ja 2011 kerättyjä näytteitä, Raja-aho kertoo.
Kausien välistä vertailua varten näytteitä kerättiin myös Etelä-Afrikassa ennen kevätmuuttoa vuonna 2007.
Ulkoisten tekijöiden aiheuttamien oksidatiivisen stressin ja biotransformaatioaktiivisuuden välillä oli kausittaista vaihtelua.
– Etelä-Afrikan haarapääskyillä kortikosteronin perustasot olivat kohollaan, mikä luultavasti liittyi lintujen korkeaan oksidatiiviseen stressiin ja biotransformaatioaktiivisuuteen. Keväällä ja kesällä kiinniotetuilla linnuilla biotransformaatioaktiivisuus oli alhainen ja mahdollisesti pesintään liittyvän oksidatiivisen vaurion määrä oli keskitasoinen. Syksyn linnuilla biotransformaatioaktiivisuus ja oksidatiivisen stressin määrä oli alhainen, mutta muutaman entsyymin aktiivisuus oli keskitasoinen. Aktiivisuus liittynee muuttoon valmistautumiseen, Raja-aho sanoo.
Tutkimustulokset antoivat uutta tietoa muuton ekologiasta ja siihen liittyvästä fysiologisesta säätelystä.
– Muuton onnistumiseen vaikuttavien tekijöiden tunteminen voi auttaa ymmärtämään populaatiodynamiikkaan liittyviä tekijöitä lintujen vuosittaisen elinkierron aikana. Tietoa voidaan hyödyntää lajin suojelemisessa, sillä haarapääskypopulaatiot ovat pienentyneet viimeisten vuosikymmenten ajan.
***
Perjantaina 9. toukokuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Yliopistonmäki) julkisesti tarkastettavaksi FM, LitM Sari Raja-ahon väitöskirja ”Seasonal variation in migratory body condition, corticosterone secretion, oxidative stress and biotransformation activity in barn swallows (Hirundo rustica L.)" (Haarapääskyjen (Hirundo rustica L.) muuttokunnon, kortikosteronierityksen, oksidatiivisen stressin ja biotransformaatioaktiivisuuden kausittainen vaihtelu). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Esa Hohtola Oulun yliopistosta ja kustoksena dosentti Tapio Eeva.
FM, LitM Sari Raja-aho on syntynyt 1966 Porissa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1985 Kuninkaanhaan lukiosta. Liikuntatieteiden maisteriksi Raja-aho valmistui 1992 Jyväskylän yliopistosta ja filosofian maisteriksi 2006 Turun yliopistosta. Parhaillaan hän toimii biologian, terveystiedon ja maantieteen lehtorina Puolalanmäen lukiossa. Väitös kuuluu ekologian alaan.