Laadun eri näkökulmat on unohdettu arvioitaessa yleislääkäreiden vastaanottotapahtumia (Väitös: LL Maisa Kuusela, 25.4.2014, yleislääketiede ja kansanterveystiede)
Yleislääkärin vastaanottotapahtuman laadun eri näkökulmat ja erityisesti yleislääketieteen keskeiset elementit on unohdettu mietittäessä terveydenhuoltojärjestelmän uudistuksia. Näin siitä huolimatta, että potilaiden selviytyminen ja voimaantuminen vastaanottotapahtuman jälkeen oli parempaa, mikäli he pitivät vuorovaikutuksen laatua hyvänä ja lääkäriä omalääkärinään. Asia paljastui lääketieteen lisensiaatti Maisa Kuuselan Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa.
Kuusela tarkasteli vastaanottotapahtuman laatua sekä potilaan, lääkärin että tutkijan näkökulmasta. Laadun osatekijöinä olivat lääkärin tieteellistekninen eli ammatillinen osaaminen, vuorovaikutustaidot sekä taloudellisuus. Aineistona olivat kyselylomakkeet, potilasasiakirjat sekä vastaanottotapahtumien videoinnit. Analyysissä käytettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä.
– Yleislääkärin vastaanottotapahtuman laadun varmistamiseen olisi tärkeää ottaa käyttöön monipuolinen keinovalikoima, Kuusela sanoo.
Lääkärit kriittisempiä kuin potilaat
Perinteisesti laatua arvioidaan asiakaspalautteiden ja joidenkin yksinkertaisten tulosmittareiden avulla. Kuusela täydentäisi aineistoa arvioimalla lääkärin työtä systemaattisesti ja monipuolisesti esimerkiksi nykyistä parempien potilasasiakirjajärjestelmien kautta saatavan tiedon avulla.
– Potilaat ja lääkärit arvioivat vastaanottotapahtuman laadun kyselylomaketutkimuksessa varsin hyväksi. Potilaat arvioivat laadun kaikki osatekijät paremmiksi kuin lääkärit, Kuusela toteaa.
Kyselylomaketutkimus antoi kaikkiaan laadusta positiivisemman kuvan kuin tutkijoiden potilasasiakirjojen ja videointien avulla tekemät arviot.
– Potilasasiakirjat oli laadittu puutteellisesti ja potilasasiakirjajärjestelmät vaikuttivat postilaisasiakirjojen laatuun. Voi olla, että lääkäri oli kyllä ajatellut kaikki huomioon otettavat seikat vastaanottohetkellä, mutta kirjaukset olivat puutteellisia, Kuusela sanoo.
Hän toteaakin, että lääkärin työn itsearviointia on edelleen tutkittava ja kehitettävä.
– Kuvatallenteiden arviointi olisi hyödyllinen myös lääkärin itsereflektion ja jatkuvan oppimisen menetelmänä, Kuusela toteaa.
Lääkärit tyytyväisempiä väestövastuuterveyskeskuksissa
Potilaiden ja lääkäreiden arviot laadusta erosivat muun muassa arvioitaessa omalääkärijärjestelmää. Tutkimuksen tekohetkellä osalla tutkimukseen osallistuneista terveyskeskuksista oli käytössään väestövastuu- eli omalääkärijärjestelmä, osassa ei.
– Omalääkärijärjestelmän käyttö ei näyttänyt vaikuttavan potilaan kokemaan laatuun. Väestövastuulääkärit kuitenkin kokivat sekä oman työnsä ammatillisen laadun että vuorovaikutustaitonsa paremmaksi kuin muut lääkärit. Väestövastuuterveyskeskuksissa myös hoidon jatkuvuus näytti toteutuvan muita terveyskeskuksia paremmin ja potilaat saivat useammin ajan toivomalleen lääkärille, Kuusela sanoo.
***
Perjantaina 25. huhtikuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Mikron auditorio, Kiinamyllynkatu 13) julkisesti tarkastettavaksi lääketieteen lisensiaatti Maisa Kuuselan väitöskirja ”Yleislääkärin vastaanottotapahtuma - näkökulmia laatuun” (GP’s consultation – perspective on quality). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Marjukka Mäkelä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta ja Kööpenhaminan yliopistosta, kustoksena professori Paula Vainiomäki.
LL Maisa Kuusela on syntynyt 1958 Alavudella ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1977 Hatanpään lukiosta Tampereelta. Lääketieteen lisensiaatiksi Kuusela valmistui 1984 Turun yliopistosta, jossa hän suoritti myös yleislääketieteen erikoislääkärin tutkinnon vuonna 1997 ja terveydenhuollon erikoislääkärin tutkinnon vuonna 2003. Väitös kuuluu yleislääketieteen ja kansanterveystieteen alaan.