Turun yliopiston tiedote 8.5.2014
Filosofian maisteri Melissa Garavinin väitöskirjatutkimus käsittelee kuvakirjojen kääntämisen haasteita ja käännösten vaikutuksia. Hänen tutkimuskohteinaan ovat pääasiassa Mauri Kunnaksen (s. 1950) kuvakirjat ja niiden italiankieliset käännökset.
Tutkimus on ensimmäinen, jossa analysoidaan suomen ja italian kielijärjestelmien välistä viestinsiirtoa. Samalla se on kattava kuvaus kuvakirjojen käännösprosessista.
Garavini tutki erityisesti, miten kääntäjät kohtaavat kulttuuritekijöitä, kuten henkilön- ja paikannimiä sekä viittauksia muihin teksteihin ja kuviin. Hän havaitsi, että kustantamon valinnoissa näky yhtäältä halu mukauttaa käännettäviä teoksia, jotta ne olisivat ensisijaisten lukijoiden eli lasten oletetun yleistietämyksen mukaisia ja toisaalta vastata toissijaisten lukijoiden odotuksia.
Analyysi osoittaa, että manipuloinnilla teoksista on pyritty tekemään nuoremmalle kohdeyleisölle sopivia. Näin Kunnaksen kuvakirjat ovat myös laajemman kohdeyleisön saatavilla.
– Tällaisen toimintaperiaatteen nojalla voidaan tehdä johtopäätös, että lapsikäsitys on hyvin erilainen Suomessa ja Italiassa, Garavini sanoo.
Suomalaisuus loiventuu tai katoaa
Tutkimus lähtee oletuksesta, että lastenkirjallisuuden kääntämisessä vaikeinta on käsitellä kulttuurielementtejä.
– Italialaiset kääntäjät ja kustantamot ovat pääsääntöisesti halunneet minimoida lähdetekstin kulttuurisidonnaiset tekijät käyttämällä strategioita kuten korvausta tai poisjättöä. Nämä strategiat ovat epäilemättä heikentäneet tekstin luonnetta ja kuvan ja sanan välistä suhdetta, Garavini sanoo.
Hän toteaakin käännöstieteen alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan, että kulttuurisidonnaiselementtien kääntämisellä on suuri vaikutus kohdetekstin laatuun ja luonteeseen.
– Saaduilla tuloksilla voidaan vahvistaa lastenkirjallisuuden kääntämisen paradoksi: lasten kulttuuritietämystä halutaan rikastuttaa käännöskirjallisuudella, mutta samaan aikaan käännöksistä pyritään poistamaan kulttuurisidonnaisia tekijöitä. Vaikuttaakin, että italialaiset kirjallisuusalan toimijat haluavan jollakin tavalla ”suojella” nuoria lukijoita, Garavini sanoo.
Kuvakirjojen multimodaalisen viestin tutkiminen vaatii monipuolisen metodin
Lastenkirjojen kääntämisen tutkimus on päässyt vahtiin vasta viime vuosikymmeninä. Garavinin tutkimus on ensimmäinen, jossa tutkitaan italian ja suomen kielien välistä käännöstä. Tutkimusmetodikseen hän valitsi kuvailevan, vertailevan tutkimuksen, sillä kuvakirjojen viesti välitetään sekä tekstinä että kuvana.
Metodilla hän on saattanut kuvata tekstin ja kulttuurisidonnaisten tekijöiden manipulointia, jota voidaan nähdä Kunnaksen kuvakirjojen italiankielisissä käännöksissä paratekstuaalisella, tekstuaalisella ja kulttuurisella tasolla. Paratekstuaalisella tasolla kääntäjä esimerkiksi esipuheessa selvittää valitsemiaan ratkaisuja, tekstuaalisella tasolla kääntäjän persoona näkyy itse tekstissä.
Analyysin lisäksi Garavini haastatteli tutkimustaan varten kirjailija-kuvittajaa Mauri Kunnasta, italialaista kääntäjää Camilla Storskogia ja Il gioco di leggere –kustantamoa. Haastatteluiden avulla voitiin havainnollistaa kääntäjien ja kustantamoiden vaikutusvaltaa itse käännöksiin ja kuvakirjojen monimutoiseen viestiin.
Melissa Garavini on tehnyt väitöskirjansa Turun yliopistossa ja saanut apurahaa Suomen Kulttuurirahastolta.
***
Lauantaina 17. toukokuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (päärakennus, luentosali II, Yliopistonmäki) julkisesti tarkastettavaksi FM Melissa Garavinin väitöskirja Translating Children’s Literature from Finnish into Italian: Mauri Kunnas’s Picturebooks as a Case Study (Lastenkirjallisuuden kääntäminen suomesta italiaksi: tutkimuskohteena Mauri Kunnaksen kuvakirjat). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Riitta Oittinen Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Luigi G. de Anna Turun yliopistosta.
FM Melissa Garavini on syntynyt 1983 Ravennassa Italiassa ja kirjoittanut siellä ylioppilaaksi vuonna 2002. Master of Arts -tutkinnon Garavini suoritti 2008 Bolognan yliopistossa. Väitös kuuluu italian kääntämisen alaan.