Reilut julkiset instituutiot edistävät luottamuksen ilmapiiriä (Väitös: VTM Antti Kouvo, 25.4.2014, sosiologia)

​Tutkijat ovat esittäneet, että erityisesti tuntemattomien ihmisten toisiinsa kohdistama luottamus rapautuu monissa länsimaissa. Tällä on epäilty olevan vaikutusta yhteiskuntien toimintakykyyn. Tuntemattomia kansalaisia kohtaan osoitettua luottamusta kutsutaan yleistyneeksi luottamukseksi (engl. generalized trust).

Yleistynyt luottamus voidaan ymmärtää luottamukseksi siihen, että tuntemattomatkaan kansalaiset eivät tarkoituksella tai tietoisesti halua vahingoittaa meitä. Kyseessä on tärkeä sosiaalinen resurssi yhteiskunnassamme, sillä yleistyneen luottamuksen on osoitettu tehostavan monia muitakin asioita, kuten taloudellista toimeliaisuutta, psyykkistä hyvinvointia ja demokratian toimivuutta.

Toisia kansalaisia kohtaan osoitetun yleistyneen luottamuksen on havaittu olevan korkeimmillaan Pohjoismaissa, eikä se näytä edes rapautuvan näissä valtioissa.
Antti Kouvon väitöskirjassa tutkittiin, mistä ja miten tuntemattomien kansalaisten toisiinsa kohdistama luottamus kumpuaa ja haettiin vastauksia tähän kysymykseen sekä suomea koskevan että eri maita vertailevan tutkimuksen avulla.

Tutkimusaineistoina käytettiin suomalaisia ja kansainvälisiä kyselytutkimuksia.
Luottamus kukoistaa, jos kansalaiset kokevat julkiset instituutiot ja verotuksen oikeudenmukaisena

Kouvo tarkasteli kahta keskeistä yleistyneen luottamuksen synnystä esitettyä

teoriaa. Osa tutkijoista korostaa kansalaisyhteiskunnan ja ruohonjuuritason verkostojen roolia yleistyneen luottamuksen synnyn taustalla. Tämän näkemyksen mukaan kansalaiset, jotka viettävät aikaansa yhdistyksissä tai muissa sosiaalisissa verkostoissa, oppivat muita helpommin luottamaan paitsi täysin tuntemattomiin ihmisiin myös yhteiskunnallisiin instituutioihin.

Toisissa teorioissa taas painotetaan yhteiskunnan julkisten instituutioiden merkitystä. Tämä näkemys korostaa instituutioiden reiluutta ja oikeudenmukaisuutta. Ihmiset pystyvät luottamaan toisiinsa ja ratkaisemaan kollektiivisia ongelmiaan yhdessä silloin, kun esimerkiksi poliittiset, hyvinvointipalveluihin liittyvät ja lainsäädännölliset instituutiot luovat tähän tarvittavan toimintaympäristön.

Kouvo havaitsi, että luottamus kukoistaa maissa, joissa kansalaiset kokevat julkiset instituutiot oikeudenmukaisina sekä reiluina, kansalaisyhteiskunnan roolin luottamuksen synnyttämisessä ollessa tälle alisteinen. Kuitenkin myös esimerkiksi yhdistystoiminnalla havaittiin olevan joitakin – erityisesti yhdistysjäsenien ulkopuolelle ulottuvia myönteisiä vaikutuksia kansalaisten luottamukseen.
Kouvo tarkasteli maavertailun lisäksi myös niitä yksilöiden arjessa läsnä olevia prosesseja, joiden kautta pohjoismaistyyppinen hyvinvointivaltio voi edistää luottamusta tuntemattomiin kanssaihmisiin. Tuloksissa korostuivat hyvinvointivaltion instituutioiden oikeudenmukaisuuteen liittyvät ominaisuudet.

Kansalaisia tyydyttävällä ja oikeudenmukaisella tavalla toimivan julkispalvelujärjestelmän lisäksi myös verotuksen oikeudenmukaisena kokeminen havaittiin keskeiseksi tekijäksi maiden välisiä yleistyneen luottamuksen eroja selitettäessä.

Tutkimuksessa hyödynnettiin erilaisia kvantitatiivisen sosiaalitutkimuksen menetelmiä. Yksilö- ja maatason analyyseja yhdistämällä selvitettiin yleistynyttä luottamusta selittäviä tekijöitä sekä mekanismeja, joiden kautta yleistynyt luottamus muodostuu.

***

Perjantaina 25. huhtikuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Publicum, Pub3-auditorio, Assistentinkatu 7) julkisesti tarkastettavaksi valtiotieteiden maisteri Antti Kouvon väitöskirja ”The Sources of Generalized Trust - A Comparative Study” (Luottamuksen lähteet. Vertaileva tutkimus yleistynyttä luottamusta synnyttävistä mekanismeista). Virallisena vastaväittäjänä toimii dosentti Jouko Kajanoja, Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Jani Erola.

VTM Antti Kouvo on syntynyt 1976 Vantaalla. Valtiotieteiden maisteriksi Kouvo valmistui 2001 Turun yliopistosta. Väitös kuuluu sosiologian alaan.