Asiasana: Väitös

Kiveksen kehitys on monimutkainen prosessi, jonka aikana solun jakaantuminen, erilaistuminen ja solukuolema ovat tarkoin säädeltyjä sekä sukusoluissa että kiveksen somaattisissa tukisoluissa. Lääketieteen lisensiaatti Emmi Rotgers osoitti väitöstyössään, miten tunnetut solun jakautumisen säätelijäproteiinit toimivat kehittyvässä kiveksessä. Rotgers myös kehitti uusia menetelmiä kiveksen tutkimiseen.

Levän ulkonäkö ei aina kerro sen myrkyllisyydestä. Turun yliopistossa väittelevä Henna Savela kehitti geenitestejä myrkyllisten sinilevien ja panssarisiimalevien tunnistamiseksi.

Hinkuyskärokotteen tuottaman suojan kehittyminen on yksilöllistä ja geneettisesti säädeltyä. Filosofian maisteri Kirsi Gröndahl-Yli-Hannuksela osoitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että rokotesuojassa havaittavaa vaihtelua selittää osittain tiettyjen geenien monimuotoisuus.

Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa validoitiin uusi noradrenaliinin α2C-reseptoreihin sitoutuva PET-merkkiaine ihmiskäyttöön. Tutkimuksen tuloksia on mahdollista hyödyntää esimerkiksi Alzheimerin taudin ja Parkinsonin taudin lääkekehityksessä.

Solujen pitkittynyt hapenpuute ja kasvutekijöiden epätasapaino edesauttavat syöpäsolujen selviämistä. Turun yliopistossa väittelevä Pekka Heikkinen löysi mekanismin, joka saattaa edistää solujen muuttumista pahanlaatuisiksi.

Luiden 3D-kuvien avulla osteoporoosia aiheuttavien solujen rakenteita päästään havainnoimaan entistä tarkemmin, mistä voi olla apua hoitomenetelmien kehittämiseen. Turun yliopistossa väittelevä Takahiro Deguchi kehitti uuden mikroskooppitekniikan luubiologian käyttöön.

Syövän leviäminen, eli metastasointi ja etäpesäkkeiden muodostuminen, on syöpäpotilaiden yleisin kuolinsyy. Eturauhas- ja rintasyöpäsolujen liikkumista ja syövän leviämistä tutkinut Reetta Virtakoivu havaitsi väitöstutkimuksessaan uusia mekanismeja, jotka säätelevät syöpäsolujen liikkumista.

Valmistumassa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden osaamisessa ohjata potilaita on kehitettävää. Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että harjoittelun apuvälineeksi voidaan valjastaa tietokonesimulaatio.

Addiktioteorioissa oletetaan usein addiktiivinen toiminta liian kapeasti. Voimakas halu, lyhytnäköisyys, vinoutunut päätöksenteko tai tahdonheikkous eivät yksin riitä kuvaamaan addiktiivista toimintaa, mutta yhdessä ne muodostavat riittävän ehdon addiktiolle.

Lepakot eivät siirry syömään muita hyönteisiä, vaikka lempiravinnon määrä ruokailupaikoilla laskee merkittävästi, selviää Eero Vesterisen väitöstutkimuksesta. Tulokset horjuttavat paitsi vakiintuneita käsityksiä tutkitun lepakkolajin käyttäytymisestä, myös perinteisiä ekologisia teorioita.