Uudella PET-merkkiaineella voidaan kuvantaa ihmisaivojen noradrenaliini-hermovälityksessä tapahtuvia muutoksia (Väitös: LL Jussi Lehto, 11.12.2015, farmakologia)
Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa validoitiin uusi noradrenaliinin α2C-reseptoreihin sitoutuva PET-merkkiaine ihmiskäyttöön. Tutkimuksen tuloksia on mahdollista hyödyntää esimerkiksi Alzheimerin taudin ja Parkinsonin taudin lääkekehityksessä.
Turun yliopiston tiedote 3.12.2015
Positroniemissiotomografiaa (PET) käytetään yleisesti tutkijoiden ja teollisuuden tarpeisiin, kun halutaan selvittää keskushermoston reseptorimolekyylien esiintymistiheyttä eri aivoalueilla. PET:llä voidaan havainnoida eri reseptoreihin vaikuttavien lääkeaineiden sitoutumisasteen lisäksi ihmisen omien aivovälittäjäaineiden, kuten dopamiinin tai endogeenisten opioidien pitoisuuksien muutoksia, eli eri välittäjäainejärjestelmien toimintaa.
Jussi Lehto validoi väitöstutkimuksessaan uuden noradrenaliinin α2C-reseptoreihin sitoutuvan PET-merkkiaineen [11C]ORM-13070 ihmiskäyttöön.
– Merkkiaine todettiin käyttökelpoiseksi työkaluksi uusien α2C-reseptoreihin sitoutuvien lääkkeiden kliinisessä kehitystyössä. Merkkiaineen avulla on mahdollista määrittää uusien lääkkeiden optimaalinen kerta-annos ja annosväli. Lisäksi saatiin vahvaa näyttöä merkkiaineen käyttökelpoisuudesta noradrenaliinihermovälityksen lisääntymisen havaitsemiseen ihmisillä, Turun yliopistossa väittelevä Jussi Lehto sanoo.
Lääkekehitysmahdollisuuksia Alzheimerin taudin ja Parkinsonin taudin hoitoon
Noradrenaliinin α2C-reseptorit vaikuttavat pääasiallisesti noradrenaliinia välittävien hermosolujen hermopäätteissä hilliten itsesäätelyn kautta noradrenaliinin vapautumista synapsirakoon, mutta niillä on havaittu olevan myös säätelevää vaikutusta muihin välittäjäainejärjestelmiin, esimerkiksi serotoniinin ja dopamiinin vapautumiseen. Tätä vaikutusta välittävät ko. hermopäätteissä olevat α2-reseptorit.
– Reseptoreiden α2C-alatyyppiä on ihmisillä merkittäviä määriä vain tietyillä aivoalueilla, ennen kaikkea tyvitumakkeissa. Dementoivien neurologisten sairauksien osalta mm. Alzheimerin tauti ja Parkinsonin tauti on liitetty häiriintyneeseen noradrenaliinihermovälitykseen, ja lisäksi tämän välittäjäainejärjestelmän häiriöihin on liitetty psykiatrisia sairauksia, kuten masennus, ahdistuneisuus ja skitsofrenia. Siten uusilla noradenaliini-järjestelmän tutkimusmenetelmillä on sekä akateemista että lääkekehitykseen liittyvää kaupallista potentiaalia, Lehto kertoo.
***
Perjantaina 11. joulukuuta 2015 kello 12.00 esitetään Turun yliopistossa (TYKS, T-sairaala, Johan Haartman -sali, Hämeentie 11, Turku) julkisesti tarkastettavaksi LL Jussi Lehdon väitöskirja The alpha2C-adrenoceptor as a neuropsychiatric drug target – PET studies in human subjects. Virallisena vastaväittäjänä toimii dosentti Tapani Keränen (THL) ja kustoksena professori Mika Scheinin Turun yliopistosta.
LL Jussi Lehto on syntynyt vuonna 1984. Ylioppilastutkintonsa hän suoritti 2003 Puolalanmäen lukiossa Turussa ja lääketieteen lisensiaatin tutkintonsa 2009 Turun yliopistossa. Väitös kuuluu farmakologian alaan.