Asiasana: Väitös

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Kroonisista sairauksista merkittävää haittaa potilaan kotitoimiin ja vapaa-aikaan (Väitös: LL Mauri Leino, 26.5.2017, kansanterveystiede)

17.05.2017

Alaselkäkipu, psoriasis ja nivelreuma haittaavat merkittävästi potilaan suoriutumista jokapäiväisistä askareista, kuten kotitoimista ja vapaa-ajan aktiviteeteista. Turun yliopistossa tarkastettavan, omassa näkökulmassaan ainutlaatuisen väitöstutkimuksen mukaan iso osa potilaista on joutunut pyytämään apua kotitoimien tekemiseen tai lopettamaan harrastuksen sairauden takia. Kroonisten sairauksien aiheuttama haitta potilaan toimintakykyyn kotona ja vapaa-ajalla tulisi ottaa paremmin huomioon potilaan hoidossa, jotta saataisiin lisättyä potilastyytyväisyyttä ja parannettua elämänlaatua.

Elämäntapasairauksista kärsivät eivät aina halua kuulla lääkärin ohjeita (Väitös: LL Tellervo Seppälä, 19.5.2017, yleislääketiede)

12.05.2017

Elämänlaatuun panostaminen oikealla tavalla ja potilaan syyllistämisen välttäminen saattaisivat parantaa elämäntapamuutoksien onnistumista, toteaa lääketieteen lisensiaatti Tellervo Seppälä Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. Seppälä myös havaitsi, että kun elämänlaatu on huono, muutoksen onnistumisodotukset ovat epärealistisia. Elämäntavoista ei haluta aina edes puhua.

 

Kaasuanturin tutkimuksesta apua jopa lääkeannosteluun (Väitös: FM Jaani Tuura, 20.5.2017, fysiikka)

12.05.2017

Kestävämpi, nopeampi ja herkempi – näin voisi kuvata huokoisen piin anturia, jonka pinta ja pinnan karbidointi on optimoitu kosteusanturille. Tyypillisiä ongelmia huokoisen piin kaasuantureille ovat hystereesi, kestävyys ja reagointinopeus kosteuden muutoksiin. Turun yliopistossa väittelevä Jaani Tuura keskittyi tutkimuksessaan tapoihin, joilla voi poistaa näitä yleisiä ongelmia.

Rakennussuojelua tarvitaan – mutta asiantuntijoiden täytyy opetella puhumaan ymmärrettävämmin (Väitös: FM Aura Kivilaakso, 19.5.2017, kulttuuriperinnön tutkimus)

11.05.2017

Avoin ja vuorovaikutteinen viestintä vähentäisi kulttuuriympäristön asiantuntijoiden ja asukkaiden vastakkainasettelua rakennussuojelua koskevissa keskusteluissa, toteaa Aura Kivilaakso Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. Se myös edistäisi kulttuuriympäristötietoisuuden vahvistumista suuren yleisön keskuudessa.

Väitöstutkimus edesauttaa radiotaajuusresurssien tehokkaampaa hyödyntämistä (Väitös DI Juha Kalliovaara, 19.5.2017, tietotekniikka)

11.05.2017

Diplomi-insinööri Juha Kalliovaara tutkii Turun yliopistossa tarkastettavassa tietoliikennetekniikan alan väitöskirjassaan kenttämittausmenetelmiä radiotaajuuskäytön mallintamiseen ja häiriösuojausmittauksiin. Menetelmiä ja työssä tehtyjen kenttämittauskampanjoiden tuloksia on jo käytetty taajuuksien yhteiskäyttöjärjestelmien ja joustavamman taajuussääntelyn kehittämiseen.

Väittelijältä uudenlainen ratkaisu yli 2000 vuotta vanhaan filosofian ongelmaan (Väitös: VTL Mika Suojanen, 19.5.2017, filosofia)

09.05.2017

Havainnoitsijan ominaisuuksien vaikutus ilmiöihin osoittaa mahdottomaksi, että havaittava ilmiö kuten värikäs muoto olisi ympäristön esine. Valtiotieteiden lisensiaatti Mika Suojanen osoittaa Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että identtisyyden ja syy-seuraus–suhteen yhdistäminen havaittavan ilmiön ja ympäristön esineen välille johtaa ristiriitaan. Uutta filosofiaa ja teoriaa luova tutkimus kritisoi nykyfilosofian tutkimusmetodeita. Tutkimus perustuu kaikille avoimeen arkikokemuksen dataan, havainnoitsijaa koskeviin faktoihin ja logiikkaan.

Hyvinvoivassa työyhteisössä on tilaa myös haavoittuvuudelle (Väitös: KTM Suvi Satama, 19.5.2017, johtaminen ja organisointi)

08.05.2017

KTM Suvi Satama tarkasteli väitöstutkimuksessaan kehollisuutta työssä. Satama havainnoi ammattitanssijoita kahden vuoden ajan. Tutkimus avaa näkökulmia kehollisuuden merkitykseen kaikissa ammateissa: suurin osa arkipäivän kommunikaatiosta välittyy kehojemme kautta. Kehollisuus selittää usein myös sen, miksi toimimme niin kuin toimimme ‒ aistit ohjaavat meitä myös työssä.

Lapsuudessa tehtävistä valtimotaudinriskitekijöiden toistomittauksista ja genetiikasta hyötyä aikuisuuden riskiarviossa (Väitös: LL Joel Nuotio, 12.5.2017, sisätautioppi)

08.05.2017

Lapsuuden verenpaine- ja kolesterolitasojen arvioinnissa on syytä käyttää vähintään kahdesti toistettua mittausta, mutta kolmas mittaus ei näytä enää tuovan merkittävää lisähyötyä. Lisäksi geneettistä tietoa käyttämällä voidaan tarkemmin tunnistaa jo lapsuudessa yksilöt, joilla on suurentunut riski aikuisiällä rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin. Näin toteaa lääketieteen lisensiaatti Joel Nuotio Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. Hän korostaa, että koska valtimotauti kehittyy lapsuudesta alkaen, varhainen valistustyö on tarpeen.

Virus kiinnittyy soluun monin tavoin – uusi tieto auttaa infektioiden ehkäisyssä (Väitös: FM Pirjo Merilahti, 12.5.2017, virusoppi)

05.05.2017

Turun yliopistossa väittelevän Pirjo Merilahden tutkimus paljastaa, miten kaksi yleistä taudinaiheuttajavirusta, coxsackievirus A9 ja ihmisen parechovirus 1, tarttuvat solujen pintaan ja tunkeutuvat solujen sisään. Estämällä virusten tarttuminen solun pintaan voidaan tulevaisuudessa ehkäistä virusinfektioita ja virusten aiheuttamia sairauksia.