Lapsuudessa tehtävistä valtimotaudinriskitekijöiden toistomittauksista ja genetiikasta hyötyä aikuisuuden riskiarviossa (Väitös: LL Joel Nuotio, 12.5.2017, sisätautioppi)

08.05.2017
Väitös

Lapsuuden verenpaine- ja kolesterolitasojen arvioinnissa on syytä käyttää vähintään kahdesti toistettua mittausta, mutta kolmas mittaus ei näytä enää tuovan merkittävää lisähyötyä. Lisäksi geneettistä tietoa käyttämällä voidaan tarkemmin tunnistaa jo lapsuudessa yksilöt, joilla on suurentunut riski aikuisiällä rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin. Näin toteaa lääketieteen lisensiaatti Joel Nuotio Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. Hän korostaa, että koska valtimotauti kehittyy lapsuudesta alkaen, varhainen valistustyö on tarpeen. Nuotio havaitsi myös, että suomalaisten veren kolesteroliarvojen vuosikymmeniä jatkunut myönteinen kehitys pysähtyi vuosien 2007 ja 2011 välillä.

​Turun yliopiston tiedote 8.5.2017

Sepelvaltimotaudin kehitys on vahvasti yhteydessä riskitekijöihin, joista tärkeimmät ovat suurentunut veren “paha” kolesteroli, kohonnut verenpaine sekä tupakointi. Suomessa oli 1960-luvulla väestöön suhteutettuna maailman korkein sepelvaltimotautikuolleisuus. Määrä on saatu laskemaan työikäisessä väestössä Suomessa yli 80 prosentilla 1960-luvulta lähtien. Kaksi kolmasosaa kuolleisuuden vähentymisestä selittyy verenpaine- ja kolesterolitasojen laskulla sekä tupakoinnin vähentymisellä. Kaikesta huolimatta sepelvaltimotauti on yhä yleisin kuolinsyy Suomessa aiheuttaen kuolemista joka viidennen.

– Tutkimuksessamme todettiin veren kolesteroliarvojen vuosikymmeniä jatkuneen myönteisen kehityksen tasoittuneen vuosien 2007 ja 2011 välillä. Lisäksi kolmasosalla tutkituista oli kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Toisaalta myönteisenä asiana sydänterveyden kannalta nähtiin verenpainetasojen ja veren triglyseridien lasku, Nuotio sanoo.

Nuotio ei tutkimuksessaan selvittänyt tasoittumisen syytä. Muiden tutkimusten perusteella vuosien 2007 ja 2011 välillä esimerkiksi voin käyttö on lisääntynyt, ja tämä on voinut heijastua kolesteroliarvoihin.

Suurentuneen riskin omaavat voidaan tunnistaa jo lapsena tarkemmin toistomittauksia sekä geneettistä tietoa hyödyntämällä

Nuotio osoittaa tutkimuksessaan, että lapsuudessa verenpaine- ja kolesterolitasojen arvioinnissa on syytä käyttää vähintään kahdesti toistettua mittausta. Geneettistä tietoa käyttämällä voidaan tarkemmin tunnistaa jo lapsena yksilöt, joilla on kohonnut riski rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin aikuisena.
 
– Tulostemme perusteella lapsuuden verenpaine- ja kolesterolitasojen arvioinnissa on syytä käyttää vähintään kahdesti toistettua mittausta, kolmas mittaus ei näytä tuovan enää merkittävää lisähyötyä. Lisäksi geneettistä informaatiota hyödyntämällä voidaan tarkemmin tunnistaa jo lapsuudessa yksilöt, joilla on suurentunut riski aikuisiällä rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin, Nuotio toteaa.
 
Valtimotaudin tiedetään alkavan jo lapsuudessa. Muutoksia kehittyy iän myötä kaikille, mutta haitallisten valtimoplakkien syntyminen on vahvasti sidoksissa riskitekijäaltistukseen. Plakit saattavat ahtauttaa valtimoa, verenkierto heikkenee ja kohdekudokseen voi syntyä hapenpuute, tästä aiheutuu esimerkiksi vakaassa sepelvaltimotaudissa esiintyvä rasitusrintakipu. Revetessään plakki voi laukaista paikallisen hyytymän syntymän valtimoon aiheuttaen näin suonen tukkeutumisen ja sepelvaltimotautikohtauksen.
 
– Sepelvaltimotaudin dynaamisen, koko elämänkaaren mittaisen kehittymisen vuoksi esimerkiksi kolesteroliarvoihin kohdistuva ehkäisytyö on sitä vaikuttavampaa, mitä nuoremmalla iällä se aloitetaan. Tärkeää olisi tunnistaa korkeassa riskissä oleva yksilöt jo varhain, sanoo Nuotio.
 
Nuotion väitöskirjatutkimus on osa laajaa kansallista Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimusta, josta oli käytettävissä tiedot lapsuus- ja aikuisiän riskitekijöistä yli 2000 osallistujasta. LASERI-tutkimus on jatkunut Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksessa jo yli 30 vuoden ajan ja se on yksi maailman pitkäkestoisimmista ja suurimmista tutkimushankkeista, joissa on selvitetty sydän- ja verisuonitautien syntyyn vaikuttavia tekijöitä lapsuudesta alkaen.
 
***

LL Joel Nuotio esittää väitöskirjansa Cardiovascular risk factors and cardiovascular risk prediction from childhood to adulthood. The Cardiovascular Risk in Young Finns Study julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 12.5.2017 klo 12 (Turun yliopisto, PharmaCity, Pha1-auditorio, Itäinen Pitkäkatu 4, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Tiina Laatikainen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Markus Juonala (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

LL Joel Nuotio on syntynyt vuonna 1990 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Porkkalan lukiossa Kirkkonummella 2009. Nuotio suoritti korkeakoulututkintonsa (LL) Turun yliopistossa vuonna 2016. Väitöksen alana on sisätautioppi. Nuotio työskentelee Kirkkonummen terveyskeskuksessa lääkärinä.
 
Väittelijän yhteystiedot: p. 0503537710, joel.nuotio(a)utu.fi
 
 
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/134649
 
**
 
Kaikki Turun yliopiston tiedotteet: www.utu.fi/tiedotteet

 

 

Luotu 08.05.2017 | Muokattu 08.05.2017