Tunteiden säätelyn vaikeudet haastavat vauvavuoden vanhemmuutta (Väitös: LL, FM, TtM Hanna Ahrnberg, 2.12.2022, psykiatria)
Vanhemman aleksityymisillä eli tunteiden säätelyn vaikeuksiin liittyvillä piirteillä on yhteys heikompaan mentalisaatiokykyyn, varhaiseen kiintymisen kokemukseen sekä kielteisempään tunneilmaisuun hoivakäyttäytymisessä vauvavuotena, käy ilmi Hanna Ahrnbergin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.
Aleksitymialla tarkoitetaan persoonallisuuden piirteistöä, josta on tyypillisesti erotettu kolme ulottuvuutta: tunteiden tunnistamisen vaikeus, tunteiden ilmaisemisen vaikeus sekä taipumus ulkokohtaiseen, konkreettiseen ajattelumalliin. Hanna Ahrnberg selvitti väitöstutkimuksessaan vanhempien aleksityymisten piirteiden yhteyttä vauvavuoden vanhemmuuden eri osa-alueisiin, joissa tunteiden tunteminen, havaitseminen ja ilmaiseminen ovat tärkeitä; mentalisaatiokykyyn, varhaiseen kiintymisen kokemukseen ja hoivakäyttäytymiseen.
– Aleksityymisten piirteiden merkitystä varhaisessa vanhemmuudessa on toistaiseksi tutkittu hyvin vähän, eikä juuri lainkaan isien osalta. Tavoitteenani oli siis tuottaa uutta tietoa sekä aleksitymiasta että vauvavuoden vanhemmuudesta. Samalla pyrin tavoittamaan tekijöitä, joita voisi esimerkiksi neuvolatyössä olla hyödyllistä tunnistaa aiempaa paremmin osana vanhemmuuden tukea, Ahrnberg summaa.
Tunnesäätelyn vaikeudet yhteydessä vanhemmuuden laatuun
Osana laajaa FinnBrain-syntymäkohorttitutkimusta toteutettu väitöskirjatutkimus osoitti, että aleksityymisille piirteille ominaiset tunnesäätelyn vaikeudet ovat yhteydessä varhaisen vanhemmuuden laatuun. Tulosten mukaan sekä äideillä että isillä taipumus ulkokohtaiseen ajatteluun oli yhteydessä heikompaan mentalisaatiokykyyn eli taitoon nähdä vauva omana tuntevana ja ajattelevana yksilönä.
Vanhemman vaikeutta kokea erityistä tunnesidettä vauvaan selitti aleksityymisistä piirteistä äideillä tunteiden tunnistamisen haasteet ja isillä sekä tunteiden tunnistamisen että ilmaisemisen vaikeus. Tämän lisäksi vanhemmilla, joilla korostui erityisesti vaikeus ilmaista tunteita, oli enemmän haasteita vastata oikea-aikaisesti ja oikealla tavalla vauvan tarpeisiin. Taipumus ulkokohtaiseen ajatteluun taas oli yhteydessä kielteisempään tunneilmaisuun hoivakäyttäytymisessä vauvan kanssa.
– Tulokset viittaavat siihen, että aleksityymisillä piirteillä on sekä äitien että isien varhaisessa vanhemmuudessa merkitystä. Emme kuitenkaan vielä tiedä, mikä näitä yhteyksiä selittää. Aleksityymisten piirteiden kehittymiseen vaikuttavat kuitenkin niin lapsuuden varhaiset kokemukset kuin perintötekijät ja neurobiologiset ominaisuudetkin. Näin ollen myös aleksityymisten piirteiden ja varhaisen vanhemmuuden välisiä yhteyksiä selittävien, vielä tuntemattomien, mekanismien voidaan uskoa olevan todennäköisesti monisyiset, Ahrnberg arvelee.
Uutta tietoa isien vanhemmuudesta
Ahrnberg tuotti tutkimuksessaan uutta tietoa erityisesti isien vanhemmuudesta. Tulosten mukaan äitien raportoima mentalisaatiokyky ja varhainen kiintymisen kokeminen oli vahvempaa kuin isien raportoima. Lisäksi äitien ja isien välillä esiintyi pieniä eroja siinä, miten aleksityymisten piirteiden eri ulottuvuudet selittivät varhaista vanhemmuutta.
– Tulokset tukevat käsitystä aleksityymisten piirteiden moninaisuudesta ja siitä, että aleksitymian eri ulottuvuuksilla on eri vahvuisia yhteyksiä vanhemmuuden eri osa-alueisiin. Voi olla, että erityisesti isien tunnetaitoja ja varhaista vanhemmuutta olisi hyvä tukea vauvavuonna aiempaa enemmän, koska palvelujärjestelmä keskittyy edelleen pitkälti äitiyteen, Ahrnberg esittää.
Aleksityymisten piirteiden parempi tunnistaminen esimerkiksi neuvolatyössä tai ensi- ja turvakotien palveluissa voisi avata uusia mahdollisuuksia keskustelulle ja tukimuodoille vauvaperheiden vanhemmuuden vahvistamiseksi.
***
LL, FM, TtM Hanna Ahrnberg esittää väitöskirjansa ”Alexithymic traits and early parenting - parental reflective functioning, postpartum bonding and caregiving behaviour. FinnBrain Birth Cohort Study” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 2.12.2022 klo 12. (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Väitöstä voi seurata myös etänä.
Vastaväittäjänä toimii professori Minna Valkonen-Korhonen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Max Karukivi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on psykiatria.
