Depressiiviset oireet muiden sydän- ja verisuonitautiriskitekijöiden lisänä on huomioitava, mutta niiden tyypilläkin on väliä (Väitös: LL Ansa Rantanen, 28.8.2020, yleislääketiede)

Depressiiviset oireet ja huono itse koettu terveys ovat sydän- ja verisuonitautien, kuten sepelvaltimotaudin ja aivoverenkiertohäiriöiden, psyykkisiä riskitekijöitä. Ansa Rantanen selvitti väitöstutkimuksessaan depressiivisten oireiden esiintyvyyttä ja niiden yhteyttä kohonneeseen verenpaineeseen, itse koettuun terveyteen, sydän- ja verisuonitautien ilmaantuvuuteen sekä kokonaiskuolleisuuteen.

Ennustetutkimuksissa depressiiviset oireet jaoteltiin niin sanottuihin tyypillisiin (melankolisiin) ja epätyypillisiin (ei-melankolisiin), koska erityyppiset oireet voivat erilaisten patofysiologisten taustamekanismiensa vuoksi liittyä somaattiseen sairastuvuuteen eri tavoin.

– Epätyypillisiin oireisiin lukeutuvat esimerkiksi ruokahalun ja painon lisääntyminen, liikaunisuus ja väsyneisyys sekä mielialan reaktiivisuus, kertoo Rantanen.

Satakuntalaiset riskihenkilöt tutkimuksen kohteena

Tutkimuksen kohteena oli 2676 keski-ikäistä henkilöä, jotka oli luokiteltu sydän- ja verisuonitautiriskihenkilöiksi Harjavallan valtimotautien ehkäisyprojektissa (v. 2005–2007) riskitekijäkyselyn perusteella. Heidän terveyttään ja elintapojaan selvitettiin lähtötilanteessa kattavasti kyselyin ja mittauksin.

Depressiiviset oireet mitattiin Beckin depressioseulalla. Sydän- ja verisuonitautisairastuvuus- ja kuolleisuustiedot kerättiin rekistereistä 8 ja 12 vuoden seuranta-ajan päätteeksi.

Huono terveys, riskitekijät ja depressiiviset oireet kasaantuvat

Lisääntyneitä depressiivisiä oireita oli lähtötilanteessa viidesosalla tutkituista, ja heistä kolmella neljäsosalla oireet olivat ei-melankolisia. Naisilla oireita oli miehiä useammin.

– Depressiivisistä 70 prosenttia koki terveytensä huonoksi, ja depressiiviset oireet heikensivät heidän käsitystään fyysisestä terveydestään. Tupakoimattomuus ja kohtalainen liikunta vähensivät depressiivisten oireiden esiintymisen todennäköisyyttä, kun taas haitallinen alkoholin käyttö lisäsi sitä, Rantanen sanoo.

Varsinkin ei-melankolisia oireita kokevat olivat ei-depressiivisiä useammin lihavia, harrastivat vähemmän liikuntaa ja heillä oli useammin sokeriaineenvaihdunnan häiriö ja verenpainelääkitys.

Tyypillä on väliä

Tutkimus osoitti, että erityisesti ei-melankoliset depressiiviset oireet heikentävät riskipotilaiden ennustetta perinteisistä riskitekijöistä riippumatta.

– Oireet heikentävät ennustetta lisäämällä sydän- ja verisuonitautien ilmaantuvuutta ja kokonaiskuolleisuutta lähes kaksinkertaiseksi ei-depressiivisiin verrattuna, Rantanen kertoo.

Melankolisia oireita kokevat eivät eronneet heistä, joilla masennusoireita ei ollut.

Rantanen toteaa, että depressiiviset oireet heikentävät elämänlaatua, voivat olla terveellisiin elintapoihin sitoutumisen esteenä ja heikentävät itsenäisesti riskihenkilöiden ennustetta.

– Erityisesti epätyypilliset depressiiviset oireet on tärkeää tunnistaa sydän- ja verisuonitautiriskipotilaita hoidettaessa. Alkuun voi päästä yksinkertaisesti kysymällä, miten potilas oman terveytensä kokee.

***

LL Ansa Rantanen esittää väitöskirjansa ”Depressive symptoms in a cardiovascular risk population with reference to awareness of hypertension, self-rated health, cardiovascular morbidity, and all-cause mortality” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 28.8.2020 klo 12.00 (Valtion virastotalo, auditorio, Itsenäisyydenaukio, 20800 Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Markku Timonen (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Päivi Korhonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on yleislääketiede.

Koronavirustilanteen vuoksi väitöstilaisuuteen otetaan yleisöä turvavälien sallimissa rajoissa. Väitöstä voi seurata etäyhteyksin: https://utu.zoom.us/j/61525238283

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Väittelijän yhteystiedot: p. 0408474369, atsipp@utu.fi
 
> Väittelijän kuva

> Väitöskirja on julkaistu sähköisenä