Hallitus valtuutti 23.11.2023 työ- ja elinkeinoministeriötä pääomittamaan Kansallinen Lääkekehityskeskus Oy:tä 20 miljoonalla eurolla. Yhtiön tehtävänä on arvioida lääkekehitysaihioita ja auttaa kehittämään niistä kaupallisesti potentiaalisia tuotteita ja pääomasijoituskelpoisia yrityksiä.
Kirjallisuudentutkija ja kirjailija Olli Löytty on valittu Turun yliopiston kirjallisuuden ja luovan kirjoittamisen apulaisprofessoriksi 1.1.2024 alkaen. Kyseessä on luovan kirjoittamisen ensimmäinen professuuri.
Monien muiden tavoin myös yliopiston kirjasto toteuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, joilla turvataan nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Sen lisäksi kirjaston tarjoamissa suurissa tutkimustietokannoissa on herätty kestävän kehityksen tavoitteisiin.
Millaista oli arkielämä keskiajan linnoissa, entä miltä tuntuu nykypäivän kaupunki? Kiehtooko Kiinan historia ja politiikka? Miten tieteellinen tutkimus tarkastelee kysymyksiä sukupuolesta, persoonallisuudesta ja yhteiskunnallisista ilmiöistä?
Ihon levyepiteelisyöpä eli okasolusyöpä on pahanlaatuinen ja yleisin etäpesäkkeitä lähettävä ihosyöpä. Okasolusyövän ilmaantuvuus kasvaa kaikkialla ja Suomessakin sitä löydetään vuosittain yli 2100 uutta tapausta. Levinneen okasolusyövän ennuste on huono, sillä siihen ei ole olemassa tehokasta hoitokeinoa. Turun yliopiston professoreiden Jyrki Heinon ja Veli-Matti Kähärin johtama tutkimus osoitti, että melanooman ja keuhkosyövän hoitoon kehitteillä oleva uusi lääkeaine, plixorafenibi, estää myös okasolusyövän etenemistä.
Sairaanhoitajien koulutussäätiö on keskiviikkona 22.11.2023 myöntänyt hoitotieteen professori TtT Riitta Suhoselle ansiomitalin hänen työstään ikääntyneiden hoitotyön kehittämisessä.
Erityisherkkyyden käsite on auttanut monia tulkitsemaan omaa elämäänsä uudella tavalla. Reeta Hautaniemi tarkasteli sosiologian alan väitöstutkimuksessaan erityisherkkien elettyjä kokemuksia ja niiden merkityksellistämistä yhdistystoiminnassa.
Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun tutkijat ovat kehittäneet tekoälyyn pohjautuvia menetelmiä tuottaa synteettistä terveysdataa. Synteettinen terveysdata jäljittelee todellista dataa niin että sitä voidaan hyödyntää lääketieteellisessä tutkimusyhteistyössä sekä diagnostiikan menetelmien ja erilaisten terveysalan sovellusten kehitystyössä tietosuojaa kunnioittaen.
Turun yliopiston tutkijoiden juuri julkaistu puutiaistutkimus tarkentaa käsitystä puutiaisten esiintymisestä ja puutiaisvälitteisten tautien riskialueista Suomessa. Puutiaisia kohdataan Etelä-Suomen lisäksi yhä enemmän myös Itä- ja Pohjois-Suomessa. Ajallinen vaihtelu eri lajien esiintymisessä vaikuttaa puutiaisvälitteisten tautien riskiin eri alueilla. Tutkimuksessa on hyödynnetty laaja-alaista aineistoa kansalaisten ilmoittamista puutiaishavainnoista koko Suomessa.