Neuvottelukunta vahvistaa linkkiä työelämän ja koulutuksen välillä

​Tiedekunta valitsi viime vuoden puolella ensimmäisen neuvottelukuntansa. Jäseniksi kutsuttiin henkilöitä, joilla muun muassa on tämän päivän vahvan työelämätuntemuksen lisäksi tuntuma tulevaisuuden työelämän vaatimuksista. Dekaani Jukka Hyönä odottaa uudelta yhteistyöltä paljon.

 

– Toivomme, että saamme neuvottelukunnan avulla lisää tietoa työelämän odotuksista sekä koulutuksen että tutkimuksen kehittämisessä. Me myös toivomme, että he vievät omissa yhteisöissään eteenpäin sanomaa Turun yliopiston yhteiskuntatieteelisessä tiedekunnassa tehtävästä tutkimuksesta, Hyönä totesi ensimmäisessä kokouksessa.

 

Esittelykierros paljasti joukon olevan kiinnostunut vahvasti sekä tiedekunnassa tehtävästä tutkimuksesta, tulosten esittelemisestä sekä hyödyntämisestä. Esimerkiksi jo vuosia yhteistyötä psykologian, logopedian sekä Turun yliopiston aivotutkijoiden kanssa yhteistyötä tehnyt dosentti Minna Huotilainen nimesi intohimokseen tiedeviestinnän. Turun Sanomien päätoimittajan ja Turun Suomalaisen Yliopistoseuran puheenjohtajan Riitta Monto nimesi tavoitteekseen saada taiteilijat ja tutkijat mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

 

Esittelykierros paljasti, että valtaosalla neuvottelukuntalaisista on juuret yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Kansanedustaja Krista Kiuru on opiskellut käytännön filosofiaa ja mielessä muhii yhä ajatus jo aloitetun väitöskirjanteon jatkaminen. Sosiaalipolitiikkaa opiskellut Eläketurvakeskuksen tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen valmistui Turun yliopistosta vuonna 2011. Oppimisen ja koulutuksen intohimokseen nimennyt Yhteiskunta-alan korkeakoulujen asiantuntijan Piritta Jokelainen opiskeli yliopistolla valtio-oppia. Vuonna 1999 sosiologiasta valmistunut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pasi Moisio toimii nykyisin sosiaalitieteen laitoksen dosenttina.

 

Ensimmäiseen kokoukseen neuvottelukunnan jäsenistä eivät päässeet osallistumaan toimittaja Wali Hashi, kansanedustaja Ville Niinistö, Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön psykologi Minna Martin eikä Suomen Kuvalehden päätoimittaja Ville Pernaa.

 

Ensimmäinen kokous oli tutustumista puolin ja toisin. Jokainen tiedekunnan oppiaine ja yksikkö kiteytti esittelyssään vahvuusalueensa. Filosofian professori Juha Räikkä totesi turkulaisen opetuksen ja tutkimuksen keskittyvän filosofian historiaan ja käytännön etikkaan muun muassa terveyden ja hyvinvoinnin saralla. Oppiainevastaava Tiina Lintunen määritteli poliittisen historian eroavan humanistisista historia-aineista yhteiskuntatieteellisten menetelmiensä sekä hyvin lähellä tätä päivää tulevien tutkimusaiheidensa ansiosta. Yliopistonlehtori Antti Pajala luonnehti valtio-opin olevan abstraktimpi generalistinen tiede, jossa pureudutaan poliittiseen käyttäytymiseen.

 

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä kertoi vuonna 2002 perustetun keskuksen kasvaneen eduskunnan 100-vuotista taivalta tutkineesta yksiköstä laaja-alaiseksi tutkimusyksiköksi, jonka toiminnassa korostuu yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtaja Lauri Paltemaa totesi yksikön olevan ainoa Suomessa, joka perehtyy Koreoiden ja Japanin nykyajan tutkimukseen, Kiinan tutkimusta tehdään Turun lisäksi Helsingin yliopistossa ja oppiaineen missiona onkin luoda ensimmäiset suomenkieliset Kiinan, Japanin ja Koreoiden historiateokset. Oppiaineessa on myös tiedekunnan ainoa kansainvälinen maisteriohjelma. Tuorein yksikkö joukossa on Benita Heiskasen johtama kolmivuotias John Morton -keskus, jonka palkkalistoilla on vain pari henkilöä, mutta jonka verkostoon kuuluu Pohjois-Amerikan 80 tutkijaa.

Logopedian professori Eira Jansson-Verkasalo totesi oppiaineesta valmistuvien saavan puheterapeutin ammattipätevyyden, mikä vetää väen työelämään niin tehokkaasti, että tutkimuspuoli saa toden teolla kilpailla tekijöistä. Tämän hetken tutkimus pureutuu muun muassa monikielisyyteen, monikulttuurisuuteen ja ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Turkulaisessa psykologian oppiaineessa pureudutaan professori Heikki Hämäläisen sanoin oppimisprosesseihin muun muassa silmänliikelaboratoriossa ja tutkimalla tietoisia ja tiedostamattomia tajunnan prosesseja sekä kehityspsykologiaan, jonka lippulaivana on koulukiusaamisen ehkäisyyn pureutuva KiVa Koulu.

 

Puheenvuoroissa tuli vahvasti esille myös tiedekuntarajat ja jopa yliopistot ylittävä yhteistyö. Monella oppiaineella on vahvaa yhteistyötä niin Åbo Akademihin kuin yliopiston muihin  tiedekuntiin, erityisesti lääketieteeseen ja siellä aivotutkimukseen. Yksi erityispiirre on moniammatillinen klinikkatoiminta, joka toteuttaa jo käytännössä sote-uudistuksen tavoitetta eri ammattialojen yhteistyöstä. Logopedian ja psykologian rinnalla klinikkatoiminnassa on vahvasti mukana sosiaalityön ammattipätevyyden valmistumisen myötä antava sosiaalityö. Tutkimuksen puolella professorin Merja Aniksen  mukaan oppiaineen tutkimuksen painopisteet ovat eriarvoisuustutkimus, lastensuojelu, lähisuhdeväkivalta ja monikulttuurinen sosiaalityö. Sosiaalipolitiikka panostaa ma. professori Minna Ylikännön mukaan erityisesti hyvin- ja pahoinvointiin liittyvään huono-osaisuuden tutkimukseen. 

 

Sosiologian professorin Hannu Ruonavaaran mukaan 90-vuotiaan oppiaineen tutkimuksessa korostuvat eriarvoisuuteen sekä monikulttuurisuuteen liittyvä tutkimus. Taloussosiologian yliopisto-opettajan Arttu Saarinen kertoi oppiaineen syntyneen kritiikkinä taloustieteelliselle käsitykselle, että ihminen toimisi taloudellisesti rationaalisesti. Sosiologian koordinoima kaupunkitutkimus puolestaan pureutuu erikoistutkija Helka Kalliomäen mukaan moni- ja poikkitieteellisesti kaupunkiin fyysisenä tilana sekä eri sosiaaliryhmin välisen muutoksen tutkijana.

 
Dekaani Jukka Hyönä odottaa neuvottelukunnan tiivistävän työelämän ja tiedekunnassa annettavan opetuksen ja tehtävän tutkimuksen yhteyttä. Hän toivoo neuvottelukunnan jäsenten myös vievän eteenpäin tietoa siitä laajasta osaamisesta ja tiedosta, jota tiedekunnasta löytyy.

Erja Hyytiäinen