Taidetyö ja talouden uudet muodot -hanke kutsuu taiteilijoita kertomaan kokemuksistaan työstä ja arjesta Suomessa. Projektissa selvitetään, miten taiteilijat elättävät itsensä, miten taidetyö yhdistyy muuhun työhön ja arkeen ja kuinka taiteilijan asiantuntijuus karttuu.
Turun yliopiston Brahea-keskuksen koordinoima Tulevaisuuden Kehitystarpeet Varsinaissuomalaisessa ruokaketjussa hanke (TuKeVa) toteutti yli 160 ruokaketjun yritysten syvähaastattelua vuoden 2021 aikana Varsinais-Suomen alueella. Haastatteluiden tavoitteena oli kerätä tietoa ruokaketjun yritysten keskeisimmistä kehittämistarpeista ja toimintaympäristön tulevaisuuden näkymistä.
Kaularangan kulumasairauden leikkaushoitojen määrä Suomessa vuosina 1999–2015 on lisääntynyt puolella, selviää Anna Kotkansalon väitöstutkimuksessa. Leikkauksia tehdään erityisesti luisen juurikanavan ahtauman vuoksi ja uusintaleikkauksia tehdään jopa 13 prosentille potilaista. Leikkausten ikävakioidussa esiintymistiheydessä on yliopistosairaaloiden välillä yli 2,5-kertaisia eroja. Leikkausten esiintyvyyden nousu sekä sairaaloiden väliset erot liittyvät Kotkansalon mukaan todennäköisesti leikkausindikaatioiden vakiintumattomuuteen.
Biolääketieteen alan tutkimusartikkeleiden määrä kasvaa valtavaa vauhtia. Tämän vuoksi alan tutkijoiden on vaikea hankkia ja ylläpitää kaikkea tutkimuksessa tarvittavaa tietoa. MSc Farrokh Mehryaryn väitöstutkimus tarkastelee biolääketieteellisten tekstien louhintaa.
Turun yliopiston tutkijat analysoivat arkeologien löytämän keskiaikaisen käymälän sisällön tutkiakseen 1400–1500-lukujen ihmisten elämää ja ruokavaliota. Yksi kiinnostavimmista löydöistä oli Afrikassa kasvava meleguetapippuri, jota käytettiin mustapippurin ohella ruoan maustamiseen. Tutkimus osoittaa, että Turun keskiaikaisilla asukkailla oli kontakteja ulkomaille ja myös paikallisen luonnonympäristön resursseja hyödynnettiin.
Vaikka Suomella ei ole ollut omia siirtomaita, myös suomalaiset ovat osallistuneet kolonialistisiin toimiin. Uusi kokoomateos tarkastelee suomalaisten koloniaalista osallisuutta merten takana sekä kulttuurista kolonialismia kotimaassa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvulla. Tutkijoiden mukaan teos tuo tervetullutta historiallista tutkimustietoa suomalaisten toiminnasta erilaisissa koloniaalisissa konteksteissa ja haastaa ajatuksen suomalaisten koloniaalisesta viattomuudesta.
FM Salla Laito selvitti väitöstutkimuksessaan, miten kauran beta-glukaanille esimerkiksi kaurajuomien ja -jogurttien valmistuksessa usein tapahtuva kuiturakenteiden muokkaus vaikuttaa kauran terveyttä edistäviin ominaisuuksiin. Tutkimus osoitti, että esimerkiksi kaurajuomassa, jossa beta-glukaanikuidut ovat lyhempiä kuin kaurapuurossa, korostuvat eri terveysvaikutukset. Kauran havaittiin myös olevan eduksi niin keliaakikon kuin gluteeniyliherkänkin suolistomikrobistolle, ja olevan herkkävatsaistenkin hyvin sietämä kuidunlähde.
Hoitotyön johtajien eettinen aktiivisuus lisää hoitohenkilökunnan työhön sitoutumista ja työhyvinvointia, hoidon laatua ja potilastyytyväisyyttä sekä organisaation kokonaismenestystä. TtM Laura Laukkanen tuotti tutkimuksessaan käsitteen hoitotyön johtajien eettinen aktiivisuusprofiili ja kehitti uudenlaisen verkkopohjaisen etiikan koulutuksen. Tutkimus osoitti, että johtajien eettistä aktiivisuutta voidaan tukea siihen liittyvällä verkkokoulutuksella.
Turun yliopiston uusi hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajakseen Ritva Viljasen. Varapuheenjohtajaksi valittiin Tuuli Kaskinen.
Uusi tutkimus osoitti, että asuminen huono-osaisella asuinalueella on merkittävä riskitekijä epäsuotuisalle painonkehitykselle alle kouluikäisillä lapsilla. Tutkimuksessa selvitettiin asuinalueen sosiaalisten piirteiden yhteyttä lasten painon kehitykseen yli 11 000 varsinaissuomalaisen lapsen aineistosta.