Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirjatutkimus osoittaa, että Suomessa yleisimmin käytetty koronarokote aktivoi elimistössä T-soluvälitteisen puolustusreaktion, joka tehoaa hyvin myös muuntuneisiin virusvariantteihin ja antaa todennäköisesti suojaa vakavaa tautimuotoa vastaan.
Suomen kansallispuu rauduskoivu kasvaa suuressa osassa maata ja ilmaston lämmetessä se levittäytyy yhä pohjoisemmaksi.
Turun yliopisto vihkii kymmenen kunniatohtoria tohtoripromootiossa, joka järjestetään 15.–16. toukokuuta 2025. Kunniatohtorin arvonimi on merkittävin huomionosoitus, jonka yliopisto voi antaa.
Ensimmäiset tunnit ja vuorokaudet synnytyksen jälkeen ovat ratkaisevia imetyksen käynnistymiselle ja jatkumiselle, ja silloin laadukkaalla imetystuella on keskeinen rooli. Turun yliopistossa tarkastetun väitöskirjan keskeinen tulos puoltaa WHO:n vauvamyönteisyysohjelman käyttöönottoa imetystuen laadun parantamiseksi synnytyssairaaloissa.
Ensimmäiset pähkinäpensaat ovat aloittaneet kukintansa Suomen lounaisosissa. Tavallista leudompi talvi on aikaistanut siitepölykauden alkamista usealla viikolla.
Norjalainen LINK Medical AS ostaa suomalaisen kliinisen lääketutkimuksen palveluyritys CRST Oy:n.
Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa toteutetussa väitöstutkimuksessa todettiin, että äidin psykiatriset häiriöt ovat yhteydessä jälkeläisen Touretten oireyhtymään/krooniseen tic-häiriöön. Myös isän psykiatristen sairauksien ja lapsen Touretten oireyhtymän välillä oli yhteys, vaikkakin merkittävästi lievempi.
Tuoreen tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että valkoposkihanhien rauhoitusalueiden ja karkotusalueiden hyödyntäminen yhdessä voi auttaa lieventämään konfliktia ihmisten ja hanhien välillä. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkijaryhmä tutki valkoposkihanhien laiduntamiskäyttäytymistä Pohjois-Karjalassa. Tällä alueella hanhien laiduntaminen pelloilla aiheuttaa merkittäviä taloudellisia vahinkoja viljelijöille.
Turun yliopiston tuoreessa väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten lehtopöllöjen (Strix aluco) värimorfit sopeutuvat muuttuviin ympäristöolosuhteisiin. MSc Charlotte Perrault tutki, miten harmaat ja ruskeat lehtopöllöt selviytyvät Pohjois-Euroopan muuttuvan lumipeitteen ja lämpötilavaihteluiden aiheuttamista haasteista.
Viidettä kertaa jaettavan Pentti Malaska -tulevaisuuspalkinnon saajaksi haetaan tutkimukseen perustuvaa visionääristä, tieteenalojen rajoja rikkovaa ja yhteiskunnan eri sektoreita ylittävää ratkaisua, joka tukee kestävämmän globaalin tulevaisuuden rakentamista. Kilpailu on avoin pohjoismaisille toimijoille, jotka perustavat ratkaisunsa tieteelliseen tutkimukseen tai joilla on jokin muu tiivis kytkös akateemiseen maailmaan.