Topi Artukka tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan Turun kosmopoliittisen seurapiirin elämää ja tapoja sekä sosiaalisten suhteiden muodostumista 1810-luvulla. Tutkimus osoitti, että seuraelämä oli eliitille keskeinen keino ja paikka luoda, huoltaa ja kehittää sosiaalisia suhteita, hierarkioita ja valta-asetelmia.
Koneoppiminen on yksi tekoälyn menestyneistä osa-alueista, jolle on löydetty monia käytännön sovelluskohteita. Turun yliopistossa väittelevän Markus Viljasen väitöstutkimus ratkaisee sensuroidun datan ongelman tietyillä koneoppimisen sovellusalueilla määrittelemällä parittaiseen dataan perustuvia matemaattisia malleja, joiden avulla koneoppimista voidaan soveltaa ennustustehtävään. Uusilla menetelmillä ennustuksia voidaan tuottaa reaaliajassa.
Maapallolla elää ainakin 50 000 punkkilajia, niistä Suomessa 1 500. Arkikeskustelussa tutuimpia ovat petivaatteiden pölypunkit ja tauteja levittävät puutiaiset, mutta lajikirjo on monin verroin suurempi. Tutkijat Ritva Penttinen ja Maija Lamppu kirjoittivat lapsille tietokirjan punkeista.
Suomen 25-vuotista taivalta Euroopan unionin jäsenenä on avattu kymmenistä näkökulmista tuoreessa julkaisussa. Suomi 25 vuotta Euroopan unionissa -kirjassa joukko suomalaistutkijoita avaa muun muassa sitä, miten EU on muuttanut Suomea ja miten EU itse on muuttunut Suomen jäsenyyden aikana.
Joulukuussa syntyneillä oli lähes kaksinkertainen riski saada oppimishäiriödiagnoosi tammikuussa syntyneisiin lapsiin verrattuna. Lapsen samanaikainen ADHD-diagnoosi ei selittänyt yhteyttä. Tulokset selvisivät Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen laajasta rekisteritutkimuksesta.
Jopa 2–20 % oikomishoidossa käytettävistä kiinnikkeistä irtoaa kesken oikomishoidon, mistä aiheutuu merkittäviä lisäkustannuksia ja ylimääräisiä hoitokäyntejä. HLL Erika Mäkinen selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan erilaisia keinoja ehkäistä kiinnikkeiden ennenaikaista irtoamista parantamalla kiinnikkeen alla olevan sidosmuovin kovettumisastetta. Kiinnikkeiden pysyvyyttä parantamalla voidaan sujuvoittaa oikomishoidon kulkua merkittävästi ja lisätä siten hoitomyöntyvyyttä turhien käyntien jäädessä pois.
Monet erilaiset ympäristötekijät vaikuttavat vanhenemiseen yhdistettyjen telomeerien pituuteen, vahvistaa tuore väitöstutkimus. FM Tiia Kärkkäinen tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan kirjosieppojen telomeeridynamiikkaa ja havaitsi, että erityisesti kasvun aikaiset olosuhteet vaikuttivat yksilön telomeerien pituuden kehitykseen. Telomeerien pituuden on puolestaan havaittu ennustavan muun muassa yksilön elinikää.
Professori André Sourander on saanut huomattavan tutkimusrahoituksen Euroopan tutkimusneuvosto ERC:ltä. Sourander sai rahoituksen lasten mielenterveyspalveluja kehittävälle hankkeelle, joka tutkii digiavusteisen vanhempainohjauksen juurruttamista, personointia ja genetiikkaa.
Valistuksen ajan monet perusajatukset kukoistavat ihanteina edelleen, mutta ovatko ne uhattuina? Tätä pohditaan Turun yliopiston tutkijoiden symposiumissa perjantaina 23.4.
Notch-proteiinit ovat tärkeitä kasvua ja erilaistumista sääteleviä tekijöitä niin normaaleissa soluissa kuin syöpäsoluissa. Turkulaiset tutkijat ovat nyt osoittaneet, että Notch-proteiiniperheen eri jäsenten aktiivisuutta muokataan fosforylaation välityksellä eri tavoin. Tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä uusia hoitomuotoja syöpään, erityisesti hormoniriippuvaiseen rintasyöpään.