Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen ytimenä on sekä yhteiskunnan ja sen toiminnan että yksilön valintojen analysointi. Tutkimus on samaan aikaan välittömästi yhteiskuntaa palvelevaa sekä teoreettisesti ja historiallisesti painottunutta. Tutkimus ja tutkijoiden yhteistyö tiedekunnassamme on voimakkaasti kansainvälistynyt ja on yhä useammin poikkitieteellistä eli ylittää eri tieteenalojen rajat.
Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa tehtävä tutkimus suhtautuu kriittisesti erilaisten aineistojen luotettavuuteen ja erityisesti niistä tehtävien johtopäätösten pätevyyteen; tutkimuksessa on olennaista nähdä ilmeisiltä näyttävien asioiden ja selitysten taakse.
Tiedekunnan tutkimus luo myös tieteellisen perustan tiedekunnassa annettavalle opetukselle.
Tiedekunta tuottaa Turun yliopiston tutkijakouluun (UTUGS) kuuluvan Yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden tohtoriohjelman ja on mukana Turun yliopiston kliinisen tohtoriohjelman osaohjelmassa Turku Brain and Mind. Tohtoriohjelmat koordinoivat ja tuottavat tohtorikoulutusta sekä tiedottavat tohtorikoulutukseen liittyvistä asioista.
Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkijoita kuuluu humanistisen, kasvatustieteiden ja oikeustieteellinen tiedekuntien sekä Turun kauppakorkeakoulun tutkijoiden rinnalla Turun ihmistieteiden tutkijakollegiumiin (TIAS), joka edistää huippututkimusta ihmistieteissä.
Tiedekunta on mukana psykologian alan tohtorikoulutusyhteistyötä Psykonet-verkostossa.
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta on mukana Turun yliopiston sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) koulutus- ja tutkimuskeskus Sote-akatemiassa, joka kokoaa opiskelijat, tutkijat ja asiantuntijat yhdistämään osaamisensa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseksi.
Esimerkkejä tiedekunnassamme tehtävästä tutkimuksesta
Eriarvoistumisen, interventioiden ja hyvinvointiyhteiskunnan tutkimuksen hanke INVEST keskittyy yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämiseen ja hyvinvointivaltion uudistamiseen. Lasten, nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointia parannetaan uusia interventioita kehittämällä.
INVEST yhdistää sosiologisen, psykologisen ja lastenpsykiatrisen tutkimuksen tarjotakseen tutkimustietoa hyvinvointivaltion vaikuttavista interventioista. Tarjoamalla tutkimustietoa vaikuttavista interventioista poliittisen prosessin kaikkiin vaiheisiin luodaan tasa-arvoisempi, paremmin kohdistettu, ennakoivampi ja taloudellisesti sekä sosiaalisesti kestävämpi hyvinvointimalli Suomelle.
Sosiologian professorin Jani Erolan Intergenerational Cumulative Disadvantage and Resource Compensation eli INDIRECT-tutkimushanke selvittää sosiaalisen aseman periytyvyyttä sukupolvelta toiselle sekä lapsuuden perheen menetettyjen tai puuttuvien resurssien kompensoimista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tilannetta, jossa lapsi on menettänyt vanhempansa, mutta on onnistunut kompensoimaan menetyksen vaikutukset sosioekonomiseen asemaansa esimerkiksi lähisukulaisten tai yhteiskunnan tuella.
INDIRECT-hanke pyrkii sekä kehittämään teoriaa resurssien kompensaatiosta ylisukupolvisissa sosioekonomisissa siirtymissä että testaamaan tätä koskevia olettamuksia empiirisesti Suomessa ja muissa yhteiskunnissa.
Euroopan tutkimusneuvoston (ERC, European Research Council) myönsi 2014 hankkeelle viisivuotisen CoG eli Consolidator Grant -apurahan. Apuraha oli ensimmäinen tyyppiään sosiologian alalla Suomessa.
>> Lue ERC:n esittely hankkeesta
>> Lue lisää hankkeesta
>> Lue lisää Jani Erolasta
Tiedon määrä lisääntyy jatkuvasti, mutta samalla on yhä haastavampaa tunnistaa luotettava tieto lisääntyvästä informaatiovirrasta. Arkeemme vaikuttavien ilmiöiden ja ongelmien kanssa pärjääminen vaatii ihmisiltä enenevissä määrin kykyä ymmärtää tieteellistä tietoa ja tieteellisiä menetelmiä. Suomalainen tiedepääoma ja sen kasvattaminen (FINSCI) -hankkeen tavoite on vastata tähän tarpeeseen tutkimalla ja kehittämällä suomalaista tiedepääomaa: yksilön valmiuksia olla vuorovaikutuksessa tieteen kanssa, kasvattaa tieteentekijöiden tuntemustaan sekä omaksua tiedon lukutaitoa ja kykyä suhtautua tietoon kriittisesti, keskustella erimielisten ihmisten kanssa ja perustella omia näkemyksiään.
Yhdistämällä psykologian, kognitiivisen neurotieteen, kasvatustieteen ja yhteiskuntatieteiden tutkimusta FINSCI luo uutta tietoa tiedepääoman kartuttamisen tavoista, sen yhteydestä tieteellisen tiedon ymmärtämiseen ja oppimiseen ja tietoon perustuvaan päätöksentekoon. Päämääränä on kehittää osallistavia vuorovaikutuksen tapoja, yhteisöllistä tiedetoimintaa ja tieteeseen liittyvää vuorovaikutusta, mikä osaltaan lisää tieteen saavutettavuutta.
Turun yliopisto ja psykologian dosentti Johanna Kaakinen johtavat FINSCI-hanketta, jossa on mukana myös Itä-Suomen ja Helsingin yliopistot, Heureka ja Suomen tiedekeskukset ry sekä Skope ry. Tutkimusta rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. FINSCI-hanke on osana STN:n Tiedon lukutaito ja tietoon perustuva päätöksenteko (LITERACY) -ohjelmaa, jonka tavoitteena on etsiä ratkaisuja siihen, miten tietoa voidaan käyttää kriittisesti ja rakentavasti niin yksilöiden kuin yhteiskunnallisenkin päätöksenteon ja toiminnan tukena.
CLIMATE-NUDGE on strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama hanke, joka hyödyntää käyttäytymistieteellistä tietoa, erityisesti nudge-ajattelua (tuuppaus), ympäristön suunnittelussa helpottamaan yhteisöjä ja yksilöitä tekemään ympäristön kannalta parempia valintoja valinnanvapauden säilyttäen.
Hankkeessa kehitetään ja testataan keskeisten toimijoiden kanssa tuuppausinterventioita, joiden tavoitteena on 1) vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä ja 2) optimoida hiilinielujen käyttöä metsänhoidossa. Tuuppaustoimien vaikuttavuutta verrataan mallinnettuihin perinteisten ohjausmenetelmien, kuten verotuksen, vaikuttavuuteen.
Toimien hyväksyttävyyden ja oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi prosessiin sisällytetään kaikissa vaiheissa huolellinen eettinen arviointi. Myös toimenpiteiden taloudellisia ja terveysvaikutuksia arvioidaan. Yhteiskunnallinen tavoite on luoda uusia skaalautuvia, kustannustehokkaita, terveyttä edistäviä ja eettisesti kestäviä keinoja ilmastonmuutoksen torjuntaan perinteisten yhteiskunnallisten ohjauskeinojen tueksi.
Lisätietoja hankkeesta saat hankejohtaja Paula Salolta ja Ilmastotuuppauksen nettisivuilta.
Oppimisen dynamiikan ja interventiotutkimuksen huippututkimusyksikössä (InterLearn) tutkitaan lasten oppimisen ja mielenterveyden yhteyksiä sekä oppimisen tuen keinojen vaikuttavuutta selittäviä tekijöitä.
Suomen Akatemian vuosille 2022 – 2029 rahoittamassa huippututkimusyksikössä on mukana kolme tutkimusryhmää: Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen tutkimusryhmä, Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tutkimusryhmä sekä Turun yliopiston psykologian ja logopedian tutkimusryhmä/FinnBrain-tutkimusryhmä. Turun tutkimusryhmää johtaa psykologian professori Riikka Korja.
Huippututkimusyksikössä toteutettavien pitkittäis- ja interventiotutkimusten avulla tavoitellaan uutta tietoa siitä, minkälaiset yksilön tai kasvu- ja oppimisympäristöjen ominaisuudet altistavat vaikeuksille psykososiaalisessa kehityksessä ja oppimisessa. Kehityksen ja oppimisen riskitekijöiden lisäksi pyrimme tunnistamaan myös kehitystä ja oppimista suojaavia ja edistäviä tekijöitä. Tuotettavaa tietoa sovelletaan tehokkaampien ja yksilöllisempien oppimisen ja hyvinvoinnin tuen keinojen kehittämiseen.
Valtio-opin professorin Maija Setälän johtama Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (Participation in Long-Term Decision-Making, PALO) -hanke tutkii lyhytjänteisyyden ongelmaa julkisessa päätöksenteossa ja hallinnossa.
Taustalla on havainto, että esimerkiksi vaalikaudet voivat vaikuttaa poliitikkojen toimintaan siten, että he suosivat lyhytnäköisiä intressejä. Ratkaisuksi PALO pyrkii kehittämään pitkän aikavälin vaikutukset paremmin huomioivia, deliberatiivisia osallistumisen ja päätöksenteon käytäntöjä. Lähtökohtana on, että politiikan käytäntöjä uudistamalla voidaan myös tulevien sukupolvien intressejä ottaa paremmin huomioon.
PALO on huippuluokan perustutkimukseen perustuva monitieteinen hanke, jossa tarkastellaan pitkän tähtäimen päätöksenteon ongelmia muun muassa kokeellisen tutkimuksen menetelmin. Siinä kehitetään myös uudenlaisia kansalaisosallistumisen käytäntöjä esimerkiksi maakuntahallinnon rakentamisessa ja maankäytön suunnittelussa. Turun yliopiston lisäksi PALO-konsortiossa ovat mukana Luonnonvarakeskus, Åbo Akademi ja Tampereen yliopisto. Nelivuotista hanketta (2017–2021) rahoittaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto.
>> Lue lisää tutkimushankkeesta
>> Lue lisää Maija Setälästä
Sosiologian professorin Mikko Niemelän johtama konsortiohanke Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana (Tackling Inequalities in Time of Austerity TITA) tarjoaa uuden ja laaja-alaisen näkökulman eriarvoisuuksien pitkän aikavälin muutoksien ja eriarvoisuuteen liittyvien mekanismien ymmärtämiseksi. Hankkeessa analysoidaan talouteen, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää eriarvoisuutta sekä mahdollisuuksien eriarvoisuutta elämänkuluissa.
Hanke tuottaa uutta tietoa eriarvoisuuden eri muodoista ja niiden välisistä mekanismeista. Eriarvoisuutta tutkitaan tuloissa, varallisuudessa, kulutuksessa, koulutuksessa, terveydessä, luottamuksessa, huono-osaisuudessa ja perheprosesseissa.
Hankkeessa sovelletaan kokonaisvaltaista viitekehystä, joka mahdollistaa ratkaisukeskeisen tutkimusotteen. Siinä paikannetaan keskeiset eriarvoisuuteen vaikuttavat politiikan osa-alueet ja se tuottaa sovellettavissa olevia suosituksia poliittisen päätöksenteon tueksi. Eriarvoisuuden mekanismeja tutkiessaan hanke hyödyntää ainutlaatuisia pitkittäisaineistoja ja kehittyneitä tilastomenetelmiä.
Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto on myöntänyt hankkeelle rahoituksen kahdesti. Nykyinen, 2,1 miljoonan euron jatkorahoitus takaa hankkeen toiminnan jatkumisen vuoden 2020 loppuun.
Psykologian professori Jukka Hyönän Kirjoitettujen sanojen tunnistaminen kiinan ja suomen kielessä haetaan vastauksia muun muassa kysymykseen: kuinka sanojen lukeminen eroaa ja kuinka se on samanlaista näissä kahdessa kielessä, joiden kirjoitusasu perustuu täysin erilaisiin periaatteisiin?
Tutkimuksessa verrataan kahta ihmisen keksimää tapaa ilmaista kieltä kirjoitetussa muodossa: aakkosellisen ja logografisen kirjoitusjärjestelmän. Aakkoskirjoitus koostuu rajatusta määrästä merkkejä (noin 25 kirjainta), jotka edustavat puhutun kielen äänteitä. Suomi on paras esimerkki aakkoskirjoituksesta, koska siinä on täydellinen kirjain-äänne -vastaavuus. Logografisessa kirjoituksessa kirjoitusmerkit viittaavat suoraan sanojen merkitykseen ilman puhekielen välitystä. Erotuksena aakkoskirjoituksesta siinä tarvitaan valtava määrä merkkejä (40 000) merkitysten ilmaisemiseen kirjoitetussa asussa. Kiina on paras esimerkki logografisesta kirjoitusjärjestelmästä: kiinassa on vahva yhteys kirjoitusmerkin ja sen merkityksen välillä mutta heikko yhteys merkin ja sen äänneasun välillä.
Tutkimus on saanut Suomen Akatemialta rahoituksen vuoden 2022 loppuun saakka.
Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksen johtajan Benita Heiskasen Turvallisuuden tähden - Texasin käsiaselain sukupuolipolitiikka -projekti tutkii Texasissa 1.8.2016 voimaan tulleen käsiaselain (“Campus Carry”, SB 11) vaikutuksia.
Kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusta hyödyntävä hanke tarkastelee muutoksia sukupuolen ja tilan dynaamisissa suhteissa kahden yliopiston, The University of Texas at Austin ja St’ Edward’s University, kampuksilla. Ihmisten näkökulmiin keskittyvä hanke tuottaa merkittävää empiiristä, teoreettista ja epistemologista tietoa: 1) se tarjoaa uuden empiirisen aineiston lain vaikutuksista ihmisten arjessa; 2) erittelee päätöksenteon, arkikokemusten ja visuaalisten kannanottojen suhteita; 3) perustuu tutkimusryhmän ja tutkimukseen osallistuvien yhteiseen tiedon tuottamisen prosessiin ja 4) reflektoi kriittisesti tutkimuskäytäntöjen laajempia epistemologisia ja eettisiä vaikutuksia.
Tutkimus osallistuu laajempiin akateemisiin ja julkisiin keskusteluihin Yhdysvaltain perustuslain takaamasta aseenkanto-oikeudesta ja sen yhteiskunnallisista vaikutuksista.
Projektilla on Suomen Akatemian rahoitus vuoden 2021 loppuun saakka.
>> Lue lisää Benita Heiskasesta
Sosiologian akatemiatutkijan Elina Kilpi-Jakosen tutkimushanke Maahanmuuttajien lapset, kieli ja kotoutuminen Euroopassa – Voiko vanhempien lähtömaan kielen puhuminen kotona parantaa kotoutumista tarkastelee kotona puhutun kielen roolia maahanmuuttajien ja heidän lastensa kotoutumisprosesseissa.
Hankkeen tarkoituksena on kehittää edelleen integraatioteorioita ja niiden näkemystä kotona puhutun kielen ja kaksikielisyyden merkityksestä. Keskeisenä tavoitteena on eritellä, minkälaisissa olosuhteissa maahanmuuttajataustaiset nuoret hyötyvät maahanmuuttajavanhempiensa äidinkielen puhumisesta integraationsa kannalta. Hanke on jaettu kolmeen osaan, joissa tutkitaan
- elinkaari- ja ympäristötekijöitä, jotka ovat yhteydessä erilaisiin kielenkäyttövalintoihin,
- kotona käytetyn kielen ja maahanmuuttajien lasten kotoutumisen välistä yhteyttä ja sen vaihtelua eri tyyppisten perheiden välillä, ja
- ympäristötekijöitä, jotka vaikuttavat kotona käytetyn kielen ja kotoutumisen väliseen yhteyteen.
Hankkeessa käytetään kansainvälisiä ja pitkittäisiä kyselyaineistoja, jotka kattavat monia Euroopan maita.
Hanke on saanut Suomen Akatemian rahoituksen elokuun 2023 loppuun saakka.
European Social Survey on tieteellisistä lähtökohdista toteutettava vertaileva kyselytutkimus, joka kattaa yli 30 Euroopan ja lähialueiden maata. ESS kartoittaa Euroopan maiden yhteiskunnallisen muutoksen ja väestön asenteiden, uskomusten ja käyttäytymisen välisiä suhteita. Kyselylomake koostuu samanlaisena toistuvasta ydinmoduulista sekä vaihtuvista moduuleista, jotka suunnitellaan joka kierrokselle erikseen. Lisäksi niin sanotun. lisälomakkeen avulla seurataan arvojen muutoksia sekä toteutetaan menetelmällisiä kokeita.
ESS:ssä on kiinnitetty erityisesti huomiota menetelmien korkealaatuisuuteen ja aineiston helppokäyttöisyyteen. Esimerkiksi otannan osalta ESS:ssä käytetään pelkästään yksinkertaista satunnaisotantaa ilman kiintiöintejä ja tiedonkeruu toteutetaan ainoastaan käyntihaastatteluilla. Kyselylomakkeen kääntäminen perustuu tiimityönä toteutettavaan TRAPD –menetelmään. Otosten koot vaihtelevat maittain yleensä 1200 ja 3000 havainnon välillä. Aineisto arkistoidaan helppokäyttöiseen muotoon kaikkien tutkijoiden saataville. ESS –aineisto on kerätty kahden vuoden välein vuodesta 2002 lähtien. Vuodesta 2013 lähtien ESS on ollut Eurooppalainen tutkimusinfrastruktuurikonsortio, ESS ERIC.
ESS:n kansainvälisen organisaation johtajana toimii professori Rory Fitzgerald (City, London University). Suomen osalta ESS:ää koordinoidaan Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella, kansallisena koordinaattorina toimii sosiaalipolitiikan professori Heikki Ervasti.
Hanke tutkii Suomen sisäistä turvallisuutta 200 vuoden aikajänteellä – autonomian ajasta nykypäivään. Se käsittelee suomalaisen yhteiskunnan turvallisuusuhkia sekä niihin liittyneitä sääntelyn mekanismeja ja instituutioita. Historiantutkimus mahdollistaa turvallisuusajattelun ja kontrollipolitiikan pitkän aikavälin trendien tarkastelun. Tutkimuskysymykset ovat: Millä tavoin ja millä perusteilla eri toimijat muodostavat tilannekuvan uhkista? Millaisia strategioita viranomaistahot rakentavat uhkakuvien perusteella? Millaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä konteksteissa uhkakuvat ja uhkien torjunnan mekanismit muotoutuvat? Millaisia välillisiä ja välittömiä vaikutuksia uhkakuvilla ja viranomaisstrategioilla on?
Hanke käyttää suomalaisia ja kansainvälisiä alkuperäisaineistoja (esim. turvallisuuspoliisi, tuomioistuimet, sotilastiedustelu, santarmilaitos ja Malmin vastaanottokeskus). Aineistot avaavat monisäikeisen näkymän sisäisen turvallisuuden historiaan ja suomalaisten turvallisuusorganisaatioiden kansainvälisiin yhteyksiin. Metodeina käytetään turvallistamisteoriaa, kriminologian ”epäiltyjen yhteisö” -käsitettä ja ”aikakausienvälisen historian” -ajatusta. Metodit auttavat muodostamaan kuvan siitä, millaisten diskurssien avulla sekä millaisten prosessien kautta uhkakuvat ja uhkien torjumiseksi ehdotetut strategiat rakennetaan. Hanke tuo esiin nykyisen turvallisuuskeskustelun historiattomia piirteitä, tuottaa uutta tutkimustietoa ja tulkintoja sekä edistää alojenvälisyyttä.
Lisätietoja: hankkeen johtaja Mika Suonpää
Professori Juha Räikän koordinoimassa hankkeessa Therapeutic and enhancement uses of neuroscientific knowledge tutkitaan erityisesti yksilön autonomiaa ja itsemääräämisoikeutta koskevia eettisiä kysymyksiä.
Neurotieteiden uusia tuloksia voidaan hyödyntää paitsi hoidoissa myös ihmisten ominaisuuksien parantelussa ”normaalina” pidetyn tason yläpuolelle. Paranteluehdotukset eivät ole enää tieteisfiktiota, vaan ihmisiä voidaan jo yrittää muokata. Ei kuitenkaan ole selvää, missä merkityksessä trimmattujen aivojen avulla toimiva ihminen on autenttinen ja autonominen.
Hankkeessa selvitetään yksilön autonomian luonnetta neurotieteiden ja autonomiateorian viimeisimpien tulosten valossa ja tarkastellaan vaikuttaako neurotieteellisen tiedon käyttö yksilön autonomiaan eri tavoilla hoidon ja ihmisen parantelun yhteydessä.
Kansainvälisen hankkeen kokonaisbudjetti on noin 700 000 euroa. Turkulaisten partnereina toimivat Ottawan yliopiston oikeustieteen professori Jennifer Chandlerin ja Kölnin yliopistollisen sairaalan psykiatrian professori Kai Vogeleyn johtamat ryhmät.
Maaliskuussa 2018 alkanut hanke kestää vuoteen 2021. Suomalaisten osalta rahoittajana on Suomen Akatemia.
Ulkomaiset yritysostot ja poliittiset kostotoimet huoltovarmuuden uhkina strategisen irtautumisen aikakaudella (Foreign acquisitions and political retaliation as threats to supply security in an era of strategic decoupling, ForAc) -tutkimushanke tutkii sitä, miten pienet avoimet taloudet voivat suojella huoltovarmuuden kannalta kriittisiä yrityksiään ulkomaisilta yritysostoilta ja poliittisilta kostotoimilta, avoimen taloutensa säilyttäen.
Hanke yhdistää innovatiivisella ja poikkitieteellisellä tavalla kolme tutkimusaluetta: huoltovarmuuden, taloudellisen valtiotaidon ja strategiset yritysostot. Näiden tutkimusalueiden välimaastossa on kriittisiä tietoaukkoja, joilla on kiireellisiä politiikkaimplikaatioita, joihin tämä hanke tarjoaa vastauksia.
