Tutkimus sosiaalityön oppiaineessa

Uskontojen ja kulttuurien tulkitseminen ja asiantuntijuus, SOWREL (SOcial Work and RELigion) –hankkeessa tutkitaan, miten uskonnollisuus ja kulttuuriset merkitykset tulevat esiin ja tunnistetaan aikuissosiaalityössä, lastensuojelussa ja lapsiperhesosiaalityössä ja millaista uskontojen ja kulttuurien taitavan tulkitsemisen sosiaalityön asiakastyössä tulisi olla. Hankkeessa näkökulmana on myös vähemmistöryhmien sisäinen moninaisuus ja jännitteet tuomalla esiin yhteisöjen merkitystä sekä tuen tarjoajina, että yksilöiden oikeuksia mahdollisesti rajoittavina sosiaalityön näkökulmasta. Tavoitteena on sosiaalityön laadun ja asiakasturvallisuuden parantaminen vähemmistöjen elämäntilanteiden ja tuen kehittämisen näkökulmasta. Tutkimuskysymyksinä on, miten asiakkaiden uskonnollinen ja kulttuurinen tausta tunnistetaan ja sen merkityksellisyys tulkitaan sekä millaisia ammattieettisiä ja -käytäntöihin liittyviä valmiuksia sosiaalityössä on näiden merkitysten huomioimisessa asiakaskohtaamisissa, asiakasprosessin eri vaiheisiin kuuluvassa arvioinnissa sekä palvelujen ja tuen toteutuksessa. Empiirisenä aineistona ovat Helsingissä ja 3–4 hyvinvointialueella toteutettavat sosiaalityöntekijöiden yksilö- tai ryhmähaastattelut.

Turun yliopisto toteuttaa hankkeen yhdessä Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa vuosina 2024-2026. Hanke on saanut sosiaalityön yliopistotasoisen tutkimuksen valtionavustuksen Sosiaali- ja terveysministeriöltä.

Yhteyshenkilö professori Merja Anis, merja.anis@utu.fi 

Hankkeen nettisivut

Hankkeen nettisivut

Hankkeen nettisivut

Hankkeen nettisivut

Sosiaalityön koulutukseen valittujen opiskelijoiden koulutuspolut (KOULUTUSPOLKU)

Tutkimussuunnitelma

Hankkeen tausta ja tavoitteet

Suomessa on pula laillistetuista sosiaalityöntekijöistä. Työvoimaennusteen mukaan nykyisellä sosiaalipalvelujen kysynnän tasolla pula sosiaalityöntekijöistä jatkaa kasvuaan lähitulevaisuudessa (Ammattibarometri 2022; Keva 2021). Tilanne on lisännyt painetta nostaa sosiaalityön koulutuspaikkoja yliopistoissa. Aloituspaikkojen lisäyksistä ei ole kuitenkaan apua, mikäli opiskelijat eivät ole valmistuttuaan kiinnostuneita toimimaan sosiaalityön asiakastyössä. Sosiaalityön opiskelijoiden koulutuspolkujen ja urapreferenssien tutkiminen onkin välttämätöntä kasvavan työntekijäpulan näkökulmasta. Terveydenhoitoalan tutkimuksen mukaan opiskelijoiden ammattiuraan liittyvät preferenssit eivät vastaa aina käytännön kentän tarpeita (Cooper 2004; Doan, Levy & Pavot 2004) ja kansainvälinen tutkimus on osoittanut vastaavanlaista epäsuhtaa myös sosiaalityössä (Weiss & Kaufman 2006; Weiss-Gal ym. 2004). Ymmärtääksemme sosiaalityöntekijäpulaa ilmiönä nykyistä paremmin, tarvitsemme tietoa opiskelijoiden koulutuspoluista ja urapreferensseistä ja tekijöistä, jotka määrittävät alalle hakeutumista ja työuralle suuntautumista.

Ratkaisuehdotuksina sosiaalityöntekijäpulaan on julkisessa keskustelussa nostettu esiin esimerkiksi opiskelijakiintiöiden nostaminen, sosionomien (jatko)kouluttaminen, opintojen nopeuttaminen ja opintoaikojen lyhentäminen sekä työurien pidentäminen kohdistamalla opiskelijavalinta nuorimpiin hakijoihin. Edellä olevat ratkaisuehdotukset edustavat järjestelmätason ratkaisuja, joissa ei yksilön, eli tulevan sosiaalityöntekijän, ääni juurikaan kuulu. Tiedetään, että sosiaalialalle valikoitumisen motiivit ovat merkityksellisiä koulutuksen ja kentän muotoutumisen lisäksi myös työssä jaksamisen ja ammatissa pysymisen näkökulmista (Kallio, Blomberg & Kroll, 2021). Vaarana on, että ammatinvalinnan ulkoinen säätely muovaa koulutuspolkuja ja pahimmassa tapauksessa jättää hyvin motivoituneita ja alaan sitoutuneita hakijoita sosiaalityön koulutuksen ulkopuolelle. Vähintäänkin ulkoinen säätely kaventaa yksilön koulutuksellisia mahdollisuuksia ja sotii näin koulutuspoliittisia pyrkimyksiä, kuten mahdollisuuksien tasa-arvoa, osallisuutta, yksilöllisiä koulutuspolkuja ja elinikäisen oppimisen edistämistä, vastaan. Riippumatta koulutuspoliittisista linjauksista ja työelämän rakenteista sosiaalityöntekijöiden koulutus- ja työelämäuria määrittävät myös yksilön taustat, valinnat ja preferenssit.

Hankkeemme lisää tutkittua tietoa sosiaalityön koulutuspoluista ottaen huomioon sen, miltä koulutuspolut näyttäytyvät yksilötasolla. Yksilötaso liittyy tulevien sosiaalityöntekijöiden eli opiskelijoiden näkökulmaan.

Keskusteluissa on argumentoitu, että sosiaalityön yliopistolliseen koulutukseen hakeudutaan harvemmin suoraan toisen asteen koulutuksesta ja sosiaalityöntekijöiksi valmistutaan iäkkäämpinä kuin monissa muissa maisteriohjelmissa. On nähty, että polut sosiaalityön koulutukseen olisivat liian pitkiä ja sosiaalityöntekijöiden työurat asiakastyössä jäisivät lyhyiksi. Tämä argumentointi tarvitsee rinnalleen tutkittua tietoa sosiaalityön opiskelijoiden taustoista. Tutkimme hankkeessa sosiaalityön pääaineopiskelijoiden taustoja ja erilaisia polkuja sosiaalityön opintoihin. Tarkastelemme, sosiaalityön pääaineeseen valittujen opiskelijoiden aikaisempia tutkintoja ja opintoja. Olemme kiinnostuneita siitä, mitkä demografiset tekijät ovat yhteydessä erilaisiin polkuihin sosiaalityön opintoihin. Lisäksi olemme kiinnostuneita sosiaalityön opiskelijoiden työelämäkokemuksista ja urapoluista ennen koulutusta. Yleinen näkemys on, että monet sosiaalityön opiskelijat työskentelevät paljon sosiaalialalla jo ennen koulutukseen hakeutumista. Olemme kiinnostuneita myös opiskelijoiden perhetaustoista ja ammattiin valikoitumisen problematiikasta.

Tutkimushanketta on edeltänyt sosiaalityön opiskelijoiden ammatinvalintamotiivien tutkimus, jonka aineistonkeruu (n=608) tehtiin vuonna 2019. Tulosten mukaan 45 prosenttia opiskelijoista preferoi ensisijaisesti asiakastyötä ja 55 prosenttia muita toimenkuvia kuin asiakastyötä. Täysin haluttomia asiakastyöhön oli 15 prosenttia opiskelijoista. Ikäryhmistä 26-45-vuotiailla asiakastyön preferointi oli kaikkein heikointa. 61 prosenttia näki, että ura on ensisijaisesti julkisella sektorilla. Opiskelijoiden sosionomitausta ei selittänyt preferensseissä olevia eroja. Vain muutamalla prosentilla oli kiinnostusta esimiestyöhön ja johtamiseen. Vuoden 2019 aineistonkeruun vastausprosentti oli 36 prosenttia ja se kattoi vain osan sosiaalityön opiskelijoista. Saadaksemme lisätietoa sosiaalityön koulutukseen hakeutumisen syistä, opiskelijoiden urapreferensseistä ja koulutuspoluista, teemme uuden aineistonkeruun kokonaistutkimuksena kaikille uusille sosiaalityön pääaineeseen valituille opiskelijoille syksyllä 2023. Tutkimussuunnitelmaan sisältyy, että uusi aineistonkeruu toteutuu sosiaalityön uusille pääaineopiskelijoille vuonna 2024 ja/tai myöhemmin.

­­

Tutkimuksen aineisto ja metodologia

Tutkimuksessa kerätään kyselyaineisto sosiaalityön koulutukseen valituilta opiskelijoilta syksyllä 2023. Tutkimuksessa tavoitellaan kokonaisotosta, joka vastaa sosiaalityön koulutuksen 450 aloituspaikkaa. Tutkimussuunnitelma pitää sisällään myös option aineistonkeruulle sosiaalityön uusilta pääaineopiskelijoilta vuonna 2024 ja/tai myöhemmin.

Aineiston kerääminen tehdään webropol-kyselynä kaikissa sosiaalityön koulutusta antavissa yliopistoissa (6 kpl). Kyselyn linkki on ns. yleinen linkki ja sen välittämiseen ei pyydetä luovuttamaan opiskelijoiden sähköpostiosoitteita tai muuta henkilötietoa. Jotta aineistosta saadaan mahdollisimman kattava, kyselyyn vastaamista tuetaan sosiaalityön koulutusyksiköissä osana uusien opiskelijoiden syksyn aloitusta, opettajatuutorointia ja hops-ohjausta. Jokaisessa yksikössä kyselyn linkkiä jaetaan kohdennetusti uusille opiskelijoille esimerkiksi tervetulo- tai orientaatioviikon aikana.

Tutkimuksessa noudatetaan TENKin ohjeita, ja erityisesti noudatetaan tietoon perustuvaa suostumusta, tietosuojaselostetta ja aineistonhallintasuunnitelmaa.

Tutkimukseen osallistuminen on opiskelijoille vapaaehtoista, kyselyyn vastataan anonyymisti eikä suoria tunnistetietoja kerätä. Tarkoituksena on saada tietoa seuraavista aihealueista;

• millaiset opiskelijat muodostavat pääaineenaan sosiaalityötä opiskelemaan valittujen joukon vuonna 2023 (ja tulevina vuosina)?
• millaiset ovat sosiaalityön pääaineeseen valittujen opiskelijoiden koulutuspolut ja miten polut eroavat erilaisten taustatekijöiden mukaan?
• mitkä/millaiset tekijät erottelevat eri väylistä koulutukseen tulevia opiskelijoita?
• sosiaalityöntekijän ammattiin valikoitumisen sisäiset ja ulkoiset syyt/preferenssit?

Tutkimuksessa käytetään määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Tutkimustulokset analysoidaan kuvailevia ja monimuuttujamenetelmiä käyttäen. Mahdollisia analyysitapoja ovat ristiintaulukoinnit ja erilaiset regressioanalyysimallit.

Tutkimusryhmä ja rahoitus

Tutkimus tehdään yhteistyössä sosiaalityön yliopistokoulutuksen yhteistyöverkosto Sosnetin ja sosiaalityön koulutusyksikköjen kanssa. Tutkimuksen rahoittaa Sosnet ajalla tammikuu-syyskuu 2023. Tutkimusrahoituksella katetaan Turun yliopistoon sijoittuvan erikoistutkijan palkkakulut ja tutkimuksen muut kulut. Tutkimushanketta johtavat prof Johanna Kallio (TY) ja prof Helena Blomberg (HY).

Tutkimusryhmä koostuu Helsingin yliopiston (Svenska social- och kommunalhögskolan) ja Turun yliopiston niin sanotun HYTY-tutkimusverkoston tutkijoista, joita ovat professorit Johanna Kallio (TY) ja Helena Blomberg (HY), erikoistutkija Anne-Mari Jaakola (TY), yliopistonlehtori, dosentti Christian Kroll (HY) sekä väitöskirjatutkija Sanni Salonen (TY). Tutkimuksen toteutuksen aikana voidaan käyttää̈ myös muita henkilötietojen käsittelijöitä̈, joita ei ole voitu nimetä etukäteen. Mikäli heitä nimetään, tutkimuksen johtaja professori Johanna Kallio tekee heidän kanssaan tietojenkäsittelysopimuksen.

>> Tiedote 2024
>> Tietosuojaseloste 2024

>> Tiedote 2023
>> Tietosuojaseloste 2023

Tutkimushanke keskittyy kohtuuhintaisen asumisen edistämisen ja ratkaisujen löytymisen akuutteihin kysymyksiin. Etenkin Suurilla kaupunkiseuduilla asumiskustannukset saattavat nousta monille työn perässä hakeutuville asukkaille kynnyskysymykseksi sekä rajoittaa kasvua ja kilpailukykyä jopa positiivisen rakennemuutoksen alueilla. Lisäksi korkeat vuokrat ovat merkittävä eriarvoisuutta lisäävä tekijä, sillä pienituloisilla kotitalouksilla voi kulua asumiskustannuksiin jopa puolet tuloista.

Tutkimushankkeessa keskitytään ratkaisukeinojen löytymiseen. Analysoimme ensinnäkin sitä, mitä kohtuuhintaisella asumisella tarkoitetaan ja miten sitä on määritelty. Toisaalta millaisia ratkaisuja ja malleja on esitetty kohtuuhintaisen asumisen edistämiseksi. Samalla haemme vastausta siihen, mihin tekijöihin asian etenemisen rajoitteet ja pullonkaulat liittyvät. Edellisiin kysymyksiin vastataksemme käymme läpi aiempaa tutkimus- ja aihepiiriä koskevaa kirjallisuutta, poliittiseen päätöksentekoon liittyvää eduskunta-aineistoa sekä haastattelemme keskeisten asuntomarkkinatoimijoiden avainhenkilöitä ja asuntopolitiikan vastuuvirkamiehiä. Hankkeen kolmantena näkökulmana keskitymme siihen, miten suuret kaupungit ovat huomioineet kohtuuhintaisen asumisen kysymykset omassa toiminnassaan. Erityisenä kohteena kohteena on Turun, Tampereen ja Helsingin kaupunkiseudut.

Hanke on Turun kaupunkitutkimusohjelman rahoittama (2018 – 2019) ja vastuullisena johtajana on sosiaalityön yliopistonlehtori VTT Jarkko Rasinkangas jarrasin@utu.fi sekä vastuullisina tutkijoina projektitutkija VTM Elina Sutela elisut@utu.fi ja tohtorikoulutettava VTM Jutta Juvenius jutta.juvenius@helsinki.fi

Lasten maailmat - Children's worlds on kansainvälinen kyselytutkimus, joka kerää tietoa lasten subjektiivisesta hyvinvoinnista. Hankkeen tarkoituksena on edistää lasten oikeuksia ja rakentaa hyvää lapsuutta ja lasten tulevaisuutta. Lapset tarvitsevat elinympäristön, missä heidän elämänsä tuntuu hyvältä ja heitä kannustetaan tuomaan parhaat puolensa esille. Hankkeessa kerätään aineistoa yli 40 maasta lasten elämästä ja päivittäisistä toiminnoista, heidän ajankäytöstään ja erityisesti heidän omista näkemyksistään ja arvioistaan koskien hyvinvointia. Lasten kokemusten kautta pyritään edistämään tietoisuutta heidän hyvinvoinnistaan ja elämäntilanteistaan sekä vaikuttamaan hallitusten politiikkaan ja palveluihin ei maissa. Suomen osatutkimuksen vastuuryhmään kuuluvat tutkimusvastaava, dosentti Leena Haanpää, tohtorikoulutettava Enna Toikka, erikoistutkija Piia af Ursin ja statistikko Anne Kaljonen.

Hankkeen englanninkieliset sivut

Kyselylomakkeet
Alla on linkit eri ikäisten vastaajien Webropol-lomakkeisiin.

• 2-luokan lomakelinkki​
• 4-luokan lomakelinkki
• 6-luokan lomakelinkki
• opettajien lomakelinkki

Hankkeen julkaisut

• Siljamäki, Tuija: Jouluksi liikaa leluja vai yhdessäoloa? Teema. Lapsen maailma. Lastensuojelun Keskusliiton kuukausijulkaisu. 3.12.2018. julkaisuun
• Haanpää, Leena – af Ursin, Piia – Nermes, Merja – Kaljonen, Anne – Isolauri, Erika (2018) Active allergic disease diminishes life satisfaction in childhood: population-based study. British Medical Journal Open Access, April 2, 1–6. julkaisuun
• Haanpää, Leena – af Ursin, Piia (2018) Leisure participation and child well-being: Therole of family togetherness. Teoksessa: Lía Rodriguez de la Vega, Walter N. Toscano (toim.) Handbook of Leisure, Physical Activity, Sports, Recreation and Quality of Life. Springer (ilmestyy)
• Haanpää, Leena –  Aarnio, Jasmin –  Nermes, Merja –  Ursin, af Piia –  Kaljonen, Anne –  Isolauri, Erika (2017) Burden of allergic disease and child well-being. World Allergy Organization Journal 2017, 10 (Suppl 2):A26. julkaisuun
• af Ursin, Piia – Haanpää, Leena (2017) A Comparative Study on Children´s Rights Awareness in 16 Countries. Child Indicators Research. DOI 10.1007/s12187-017-9508-1​. julkaisuun
• Toikka, Enna & Haanpää, Leena; Lapsi oman elämänsä asiantuntijana. Kolumni. Sosiaalityön tutkimuksen seura. 17.10.2017. julkaisuun

 Seuraa meitä Twitterissä #lastenmaailmat

Hankkeessa tutkitaan toimintamallia, jonka avulla erikoissairaanhoidossa voidaan systemaattisesti puuttua lähisuhdeväkivaltaan osana potilaan esitietojen kartoittamista sekä osana laadukasta ja oikein kohdentuvaa hoitoa, jonka suunnittelussa on mukana kokijan odotukset avunsaamisesta palvelujärjestelmässä lähisuhdeväkivallan kohteeksi joutumisen prosessin eri vaiheissa. Hanke kohdistuu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueelle ja se toteutetaan sekä määrällisen että laadullisen tutkimuksen keinoin kehittämisyhteistyössä Turun yliopistollisen keskussairaalan Naistenklinikan ja järjestösektorin toimijoiden kanssa.

Hankkeen tutkimusryhmään kuuluvat hankkeen PI, dosentti Anne Puuronen, LT Katja Kero ja professori Leo Nyqvist.

Tutkimuksemme avulla haluamme lisätä tietoutta eettisistä ongelmista, joita esiintyy maisterivaiheen harjoittelujaksojen aikana kehittääksemme opetusta sekä ohjausta sosiaalityön opintokokonaisuuksissa. Sen vuoksi tahdomme tietää, kuinka opiskelijat käsitteellistävät eettisiä ongelmia harjoittelujaksojen aikana Saksassa ja Suomessa. Tutkimus toteutuu yhteistyössä Turun yliopisto, Itä-Suomen yliopiston ja saksalaisen University of Applied Sciences Landshutin kanssa.

Eettiset dilemmat ovat tai saattavat olla tunnetasolla haastavia tilanteita, joista tuntuu puuttuvan selkeä tai hyväksyttävä ratkaisu (von Post 1996). Käytämme kriittisten tapahtumien menetelmää tutkimuksen metodina kerätäksemme opiskelijoiden kuvauksia eettisistä ongelmatilanteista harjoitteluvaiheen aikana. Metodi tarjoaa tavan analysoida reflektointia, kriittistä ajattelua sekä tapauksia koskevaa harkintaa, joita käytetään ongelmatilanteiden ratkaisussa harjoitteluvaiheen aikana. Eettisten ongelmien ratkaisua ja ymmärrystä käsittelevää kirjallisuutta on laajasti, mutta tutkimuksessa, opetuksessa sekä ohjauksessa eteen tulevia ongelmatilanteita käsitteleviä tutkimuksia on vähemmän.

Tutkimuksen vastuututkijoina toimivat professori Riitta Vornanen, riitta.h.vornanen@uef.fi, yliopisto-opettaja Anne-Mari Jaakola, anne-mari.jaakola@utu.fi ja professori Sigrid Bathke bathke@haw-landshut.de

Hankkeen nettisivut

Hankkeen nettisivut

Hankkeen vastuullinen tutkija Turun yliopistossa on yliopistonlehtori Anniina Kaittila.

Hankkeen nettisivut

Hankkeen nettisivut

Hankkeen nettisivut: https://sites.utu.fi/valitsija/

Hankkeessa selvitetään, miten ja millä edellytyksillä sosiaalityöntekijät käyttävät harkintaa päättäessään lastensuojelun avohuollon palveluista ja tukitoimista. Hankkeessa tarkastellaan myös, miten sosiaalityöntekijät toteuttavat lastensuojelun avohuollon palvelujen lapsikohtaista valvontaa. Hankkeen kokonaisuus tuottaa tietoa siitä, miten ja millä edellytyksillä sosiaalityöntekijät käyttävät harkintaa päättäessään lastensuojelun avohuollon palveluista ja tukitoimista.

Hankkeen tutkimuskysymykset:

1. Miten sosiaalityöntekijät valitsevat asiakasperheilleen myönnettäviä lastensuojelun avohuollon palveluja ja tukitoimia sekä millaiseen tietoon he perustavat päätöksensä?

2. Miten sosiaalityöntekijät seuraavat ja arvioivat palvelujen sekä tukitoimien toimivuutta? Entä miten sosiaalityöntekijät toteuttavat avohuollon palvelujen lapsikohtaista valvontaa?

3. Mitkä (makro-, meso- ja mikrotason) tekijät ovat yhteydessä edellytyksiin, joilla sosiaalityöntekijät toimivat päätöksentekijöinä, valvojina ja harkinnan käyttäjinä lastensuojelun avohuollossa?

Hankkeelle on myönnetty Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalityön yliopistotasoisen tutkimuksen valtionavustus vuosille 2023-2025. Hanke toteutetaan Turun yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistyönä. Hankkeessa kerätään laadullinen aineisto haastattelemalla hyvinvointialueiden lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijöitä fokusryhmähaastattelulla. Hankkeessa kerätään myös määrällinen kyselyaineisto yhteistyökumppaneina olevien hyvinvointialueiden sosiaalityöntekijöiltä.

Tieteellisten artikkeleiden lisäksi hanke tuottaa tutkimustuloksiin ja aiempaan tutkimustietoon pohjautuvat mallit lastensuojelun avohuollon päätöksenteossa ja lapsikohtaisessa valvonnassa huomioitavista tekijöistä.

Yhteyshenkilö: professori Johanna Kallio, jomkall@utu.fi

Turun yliopisto koordinoi DigiSOS-tutkimushanketta, jonka toteuttajina ovat myös Tampereen yliopisto ja Jyväskylän yliopisto. Tutkimuksen keskiössä on digitaalisen väkivallan tunnistaminen ja siihen puuttuminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. 

Osana laajempaa lähisuhdeväkivallan ilmiötä digitaalinen väkivalta on erottumaton ulottuvuus verkottuneessa arjessa. 

Hanke tuottaa tietoa haavoittuvassa asemassa olevien kansalaisten turvan kokemuksen rakentumisesta ja osallisuuden vahvistamisesta sekä digitaalisen väkivallan tunnistamisen ja siihen puuttumisen haasteista ja mahdollisuuksista sosiaalityön käytännöissä ja palvelujärjestelmässä. 

Kolmivuotinen tutkimushanke on sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama. 

DigiSOS hankkeen nettisivut

Esittely

Segregaation ja asunnottomuuden vastainen asumissosiaalinen työ haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten asumis- ja palvelupoluilla eli SEGRA-tutkimushanke (2021–2023) kohdentuu sosiaalityön rooliin alueellisen eriarvoistumisen eli segregaation ja asunnottomuuden vastaisessa työssä suomalaisten kasvukeskusten suurissa kaupungeissa. Tätä roolia lähestytään asumissosiaalisen työn kehyksessä.

Hankkeessa on kaksi toisiaan täydentävää osaa, jotka ovat asetelmaltaan ja metodologisesti erilaisia, mutta pohjimmiltaan samaa ilmiötä tutkivia. Ensimmäinen ja hankkeen laajempi, moniaineistoinen ja -metodinen osa keskittyy asumissosiaaliseen työhön kolmessa asuinyhteisöjen purkamis- ja peruskorjausprosessissa. Toisessa, metodisesti kvantitatiivisessa osassa kehitetään ja toteutetaan uudenlaisia tapoja analysoida asunnottomuuteen johtavia asumispolkuja erityisesti palvelupolkujen näkökulmasta ja paikannetaan asumissosiaalisen työn roolia näillä poluilla. Molemmat osat käynnistyvät samanaikaisesti ja ovat hankkeen ajan jatkuvassa vuoropuhelussa keskenään.

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteena on tehdä näkyväksi, vahvistaa ja lopulta mallintaa segregaation ja asunnottomuuden vastaista asumissosiaalista työtä haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten näkökulmasta. Tavoitteen saavuttamiseksi tutkimuksen ensimmäisessä osassa vastataan seuraaviin kysymyksiin:

1. Millaisia ovat purettavista ja peruskorjattavista taloista pois muuttavien asukkaiden menneet, nykyiset ja tulevat asumispolut sekä muuttoihin liittyvät palvelutarpeet?
2. Millaisina asukkaiden osallisuus, oikeudet ja suhteellisen toimijuuden vahvistaminen toteutuvat muutosprosessissa, ja miten heidän kuulumistaan (kotoutumistaan) uuteen asuinympäristöön tuetaan?
3. Millaisen merkitykset vanhat ja uudet paikallisyhteisöt saavat muutosprosessissa ja sen hallinnassa?
4. Millaisina kysymysten 1–3 kautta hahmottuvat muutosprosessit näyttäytyvät asumissosiaalisen työn kehyksestä tarkasteltuina?

Toisessa osassa vastataan seuraavaan kysymykseen:
5. Millaisia ovat asunnottomien asumis- ja palvelupolut eri ikävaiheissa ennen asunnottomuutta ja miten ne kytkeytyvät asumissosiaaliseen työhön?

Toteuttajat

Hanke on konsortio, jota hallinnoidaan

• Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa (MARGI-tutkimusryhmä, sosiaalityön tutkinto-ohjelma).

Osatoteuttajia ovat

• Y-Säätiö
• Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitos ja
• Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunta (MAB).

Rahoittajat

• Sosiaali- ja terveysministeriö, sosiaalityön tutkimuksen rahoitus.

Tutkimus sijoittuu laajasti SHL 60 c §:n nojalla rahoitetun yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen asetuksella määrätyille painoaloille 2021, mutta erityisesti erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden elämäntilanteisiin ja palvelutarpeisiin kohdistuvaan sekä ehkäisevän ja rakenteellisen sosiaalityön tutkimukseen.

SEGRA-hankkeen tietosuojailmoitus.

Hankkeen nettisivut