Tutkimus valtio-opin oppiaineessa
Valtio-oppi tutkii poliittisia järjestelmiä, kansainvälisiä suhteita ja hallintoa. Valtio-opin keskeisiä käsitteitä ovat muiden muassa valtio, poliittinen järjestelmä ja valta. Oppiaineessa on kaksi linjaa: poliittisten järjestelmien ja kansainvälisten suhteiden linja. Valtio-oppi tekee tutkimuksen alalla yhteistyötä muiden yliopistojen kanssa. Turun yliopistolla ja Åbo Akademilla on yhteinen demokratiatutkimuskeskus.
Kansainvälisten suhteiden linjan tutkimusprofiili
Kansainvälisten suhteiden tutkimus kohdistuu kansainvälisiin toimijoihin, niiden politiikkoihin ja vuorovaikutukseen, kansainvälisen poliittisen järjestelmän rakenteeseen ja prosesseihin sekä kansainvälisten ongelmien hallintaan ja ratkaisemiseen kansainvälisellä yhteistyöllä. Tutkimusalueita ovat myös alan filosofiset ja metodologiset kysymykset ja muut kansainvälisten suhteiden historiaan kuuluvat kysymykset. Viime vuosina tutkimusagendaa ovat hallinneet turvallisuus ja turvallistaminen sekä ulkopolitiikan analyysi sekä kotimaassa että EU:ssa. Nopeat muutokset Kiinan valtio-, ja hallintomuodossa sekä hallintojärjestelmässä ovat olleet kasvavan kiinnostuksen kohteena.
Poliittisten järjestelmien linjan tutkimusprofiili
Poliittisten järjestelmien tutkimuksella on useita painopistealueita. Demokratian toimivuuteen liittyvä tutkimus hallitsee tutkimusagendaa. Useat käynnissä olevat hankkeet liittyvät demokraattisiin instituutioihin, niiden suunnitteluun ja arviointiin. Käytetyt tutkimusmenetelmät vaihtelevat teoreettisesta analyysistä kokeellisiin ja vertaileviin menetelmiin.
Käytännössä hankkeet tutkivat esimerkiksi parlamenttien roolia ja toimintaa, poliittisia diskursseja sekä deliberaatiota parlamenteissa ja muissa yhteyksissä. Poliittisten järjestelmien linjalla tutkitaan myös poliittisen kilpailun muotoja, puolueita ja puoluejärjestelmiä sekä uusia demokratian muotoja kuten kansalaisaloitteita ja deliberatiivisten kansalaisfoorumien toimintaa. Julkisen valinnan tutkimuskeskuksen (PCRC, 2008–2012) perinteitä jatkaa kollektiivisen päätöksenteon ja yhteisvarantojen formaali mallintaminen. Lisäksi merkittävä suuntaus on kokeellinen tutkimus, jolla analysoidaan institutionaalisten ympäristöjen vaikutuksia yksilöiden ja ryhmien päätöksentekoon.
Valtio-opin opinnäytteet
Valtio-opin ensimmäiset pääaineopiskelijat kirjoittautuivat laitokseen vuonna 1961. Ensimmäiset pro-gradut hyväksyttiin vuonna 1965. Valtio-opissa on vuoden 2018 loppuun mennessä hyväksytty yhteensä 872 pro gradua sekä 33 lisensiaatintyötä. Tohtorin väitöskirjoja on laitoksella tehty vuoden 2018 loppuun mennessä 39 kappaletta.
Valtio-opin laudaturtutkielmien tietokanta pitää sisällään oleellisimman tiedon laitoksessa tehdyistä pro graduista. Mikäli haluaa tätä tarkempia bibliografisia tietoja, kannattaa kääntyä yliopiston kirjaston Volter-tietokannan puoleen.
Opinnäytteistä on kirjattu työn hyväksymisvuosi sekä työn hyväksymislukukausi l. kevät- tai syyslukukausi. Työn tekijän nimen lisäksi on mainittu työn otsikko ja linja, jolta työ on valmistunut (joko poliittisen järjestelmän linja tai kansainvälisten suhteiden linja). Linjajaosta on tietoja vuodesta 1991 alkaen.
Tutkimushankkeita
Kestävän kehityksen tavoitteet edellyttävät ennakointitiedon entistä parempaa hyödyntämistä lainsäädäntötarpeiden tunnistamisessa ja lainsäädännön vaikutusten arvioinnissa. Lisäksi ne edellyttävät tulevien sukupolvien intressien ja oikeuksien huomioimista lainsäädäntöprosessin eri vaiheissa, myös parlamentaarisessa lainsäädäntötyössä. Nämä kehittämistarpeet on tunnistettu monissa kehittyneissä demokratioissa sekä myös EU:ssa.
Vertailevasta näkökulmasta Suomessa on jo erittäin kehittynyt valtiollinen ennakointijärjestelmä, mutta tulevien sukupolvien huomioiminen lainsäädäännössä edellyttää ennakoinnin, lainvalmistelun sekä myös poliittisen päätöksenteon käytäntöjen kehittämistä edelleen. Ennakoinnin ja tulevien sukupolvien huomioimiseen tähtäävien käytäntöjen kehittäminen edellyttää monitieteistä tutkimusta, jossa hyödynnetään tulevaisuuden tutkimuksen, politiikan tutkimuksen ja oikeustieteellistä asiantuntemusta.
Hankkeessa analysoidaan tulevien sukupolvien moraalista, juridista ja poliittista asemaa sekä pyritään selvittämään tulevien sukupolvien oikeuksien perustaa kestävän kehityksen näkökulmasta. Hankkeessa kartoitetaan ja vertaillaan ennakoinnin ja tulevien sukupolvien huomioimisen käytäntöjä kehittyneissä demokraattisissa valtioissa sekä EU:ssa. Kartoituksen perusteella pyritään määrittelemään parhaita kansainvälisiä käytäntöjä ennakointitiedon hyödyntämiseen lainvalmistelussa sekä tulevien sukupolvien intressien ja oikeuksien turvaamiseen poliittisesssa päätöksenteossa yleisemmin.
Lisäksi hankkeessa kartoitetaan ennakoinnin sekä tulevien sukupolvien huomioimisen nykytilaa Suomessa sekä tunnistetaan ongelmakohtia suomalaisen lainsäädäntöprosessin eri vaiheissa. Hankkeen tavoitteena on tarjota konkreettisia kehittämisehdotuksia siitä, miten suomalainen ennakointi- ja päätöksentekojärjestelmä voisi jatkossa paremmin huomioida tulevia sukupolvia.
Ota yhteyttä: Professori Maija Setälä
Tutkimushanke toteutetaan yhteistyössä Åbo Akademin kanssa ja sitä rahoittaa Valtioneuvoston kanslia: Lue lisää
Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama Flaire-hanke (Solutions for transition: Fair, flexible and socially resilient energy systems, alk. 1.10.2023-) tutkii kulutusjoustoon perustuvien ratkaisujen mahdollisuuksia ja esteitä energiajärjestelmän muutosjouston ja vähähiilisyyden lisäämiseksi. Hankkeen koordinoiva taho on Oulun yliopisto. Flaire arvioi kulutusjoustoratkaisujen toteutettavuutta ja oikeudenmukaisuutta sekä pyrkii lisäämään kuluttajien tietoisuutta ja energialukutaitoa. Turun yliopiston osahankkeen tehtävänä on tarkastella puntaroivien kansalaiskokouksien mahdollisuuksia edesauttaa siirtymää kohti vähähiilistä energiajärjestelmää sekä energiajärjestelmän resilienssiä. https://flaire.fi/
Kansalaisosallistumisen innovatiiviset muodot kuten kansalaisaloitteet ja deliberatiiviset kansalaisfoorumit ovat herättäneet viime vuosina paljon kiinnostusta tutkijoiden ja päättäjien keskuudessa. Suomessa otettiin käyttöön kansalaisaloite vuonna 2012. Paikallisella tasolla demokraattisten innovaatioiden kirjo on laajempi, ja useissa kunnissa kansalaiset osallistuvat päätöksentekoon esimerkiksi neuvoa-antavien kansanäänestysten, kansalaisaloitteiden, neuvostojen, kansalaisraatien ja sähköisten osallistumiskanavien kautta.
Hankkeessa tutkitaan uusien kansalaisosallistumisen muotojen käyttöä, vaikutuksia ja tulevaisuuden näkymiä suomalaisen edustuksellisen demokratian kontekstissa sekä kansallisella että paikallisella tasolla. Tutkimuskysymykset ovat: Mitä demokraattisia innovaatioita Suomessa käytetään ja kuinka laajasti? Miten demokraattiset innovaatiot vaikuttavat ja miten ne koetaan edustuksellisen päätöksenteon prosesseissa? Vahvistaako demokraattisten innovaatioiden käyttö päätöksenteon legitimiteettiä? Minkälaiset kansalaisyhteiskunnan toimijat ja yksilöt ovat hyödyntäneet kansalaisaloitetta? Miten demokraattisten innovaatioiden käyttöä voidaan kehittää siten, että ne parantaisivat suomalaisen demokratian laatua?
Hankkeessa käytetään ja kerätään laadullisia aineistoja kuten virkamies- ja päättäjähaastatteluja sekä eduskunnan ja valtuustojen pöytäkirjoja, ja näitä analysoidaan diskurssianalyysin, vertailevan laadullisen tutkimuksen ja prosessianalyysin menetelmin. Hankkeessa käytetään lisäksi määrällisiä kyselyillä kerättyjä aineistoja kansalaisten asenteista ja käyttäytymisestä sekä virallisten tahojen tuottamia sosiodemografisia aineistoja, joita analysoidaan tilastollisin menetelmin. Hanke tuottaa uutta tietoa siitä, miten demokraattiset innovaatiot voivat auttaa parantamaan edustuksellisen demokratian toimintaa, päätösten valmistelua ja päätöksenteon legitimiteettiä.
Työryhmä
Hanke toteutetaan Turun yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksella ja siitä vastaavat
- professori Maija Setälä,
- tutkijatohtori Henrik Serup Christensen,
- tohtorikoulutettava Maija Karjalainen ja
- projektitutkija Elias Laitinen.
>> Lue lisää
Ilmastonmuutoksen torjuminen ja siihen varautuminen edellyttävät toimia, jotka ovat kansalaisten näkökulmasta hyväksyttäviä. FACTOR-hanke tutkii, kuinka kansalaiset saadaan laajasti mukaan ilmastotoimia koskevaan keskusteluun, ja kuinka puntaroivat kansalaiskeskustelut voivat edistää tehokasta ja reilua ilmastosiirtymää. Yhdessä eri näkökulmia puntaroiden ja tietoa jakaen tavoittelemme oikeudenmukaisia ja informoituja ilmastopäätöksiä.
JuRe (Oikeudenmukainen toipuminen pandemiasta? Perustuslailliset oikeudet, legitiimi hallinta ja saadut opit) tutkii, kuinka poliittiset, oikeudelliset ja hallinnolliset järjestelmät voivat taata, että palautuminen Covid-19-pandemiasta tapahtuu oikeudenmukaisella ja hyväksyttävällä tavalla.parempaa lainsäädäntöä, hallintoa ja julkista keskustelua, jotta palautuminen Covid-19-pandemiasta tapahtuu oikeudenmukaisella ja hyväksyttävällä tavalla – sekä Suomessa että muualla.
Yhteyshenkilö: Professori Henri Vogt
PALO-hanke tutkii lyhytjänteisyyden ongelmaa julkisessa päätöksenteossa ja hallinnossa. Vaikka inhimillisen toiminnan pitkän aikavälin vaikutuksista on paljon tietoa, se saa usein riittämättömästi huomiota julkisessa päätöksenteossa. Esimerkiksi vaalikaudet voivat vaikuttaa poliitikkojen toimintaan siten, että he suosivat lyhytnäköisiä intressejä. Ratkaisuksi PALO pyrkii kehittämään pitkän aikavälin vaikutukset paremmin huomioivia, deliberatiivisia osallistumisen ja päätöksenteon käytäntöjä. Lähtökohtana on, että politiikan käytäntöjä uudistamalla voidaan myös tulevien sukupolvien intressejä ottaa paremmin huomioon.
PALO on huippuluokan perustutkimukseen perustuva monitieteinen hanke, jossa tarkastellaan pitkän tähtäimen päätöksenteon ongelmia muun muassa kokeellisen tutkimuksen menetelmin. Siinä kehitetään myös uudenlaisia kansalaisosallistumisen käytäntöjä esimerkiksi maakuntahallinnon rakentamisessa ja maankäytön suunnittelussa.
Hankkeen johtaja on professori Maija Setälä. Turun yliopiston lisäksi PALO-konsortiossa ovat mukana Luonnonvarakeskus, Åbo Akademi ja Tampereen yliopisto. Hankkeen rahoittajana on Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto.
>> Lue lisää
Ulkomaiset yritysostot ja poliittiset kostotoimet huoltovarmuuden uhkina strategisen irtautumisen aikakaudella (Foreign acquisitions and political retaliation as threats to supply security in an era of strategic decoupling, ForAc) -tutkimushanke tutkii sitä, miten pienet avoimet taloudet voivat suojella huoltovarmuuden kannalta kriittisiä yrityksiään ulkomaisilta yritysostoilta ja poliittisilta kostotoimilta, avoimen taloutensa säilyttäen.
Hanke yhdistää innovatiivisella ja poikkitieteellisellä tavalla kolme tutkimusaluetta: huoltovarmuuden, taloudellisen valtiotaidon ja strategiset yritysostot. Näiden tutkimusalueiden välimaastossa on kriittisiä tietoaukkoja, joilla on kiireellisiä politiikkaimplikaatioita, joihin tämä hanke tarjoaa vastauksia.
Tutkijoina Juha Ylisalo ja Kimmo Makkonen.
SINCRONY (IntersectIonal Inclusion in Deliberation and Participation with Youth, alk. 1.1.2024-) on monitieteinen hanke, jossa on mukana psykologeja, kasvatustieteilijöitä, sosiologeja ja politiikan tutkijoita. Hankkeen koordinoiva taho on Bolognan yliopisto. SINCRONY-hankkeen tavoitteena on tarkastella ja kehittää nuorten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia kiinnittäen huomiota erityisesti eri tavoin haavoittuvassa asemassa oleviin ja marginalisoituihin nuoriin. Turun yliopiston osahankkeen tehtävänä on kehittää kansalaisosallistumis- ja keskustelumuotojen arviointikriteerejä sekä toteuttaa nuorten osallistumista edistävän pilottihankkeen Kuhmon kaupungin kanssa. https://sincronyproject.eu/
Valtio-opin oppiaineen julkaisutoiminta
Laitossarjassa on julkaistu oppiaineesssa tehtyä tutkimusta vuodesta 1963 lähtien; vuosina 1963-1975 nimellä "valtio-opin laitoksen tutkimuksia, sarja C" ja vuodesta 1976- nimellä "valtio-opillisia tutkimuksia". Valtio-opin laitoksella julkaistiin vuosina 1961-1970 myös 11 numeroa ns. erillispainossarjaa (sarja A), johon kerättiin laitoksen tutkijayhteisön julkaisemien (tieteellisistä aikakausilehdistä saatujen) artikkelien erillispainoksia.
Nykyisin on kaksi julkaisusarjaa: Acta Politica Aboensia a ja b. Sarjassa b julkaistaan artikkeleita (working papers) ja sarjassa a on julkaistu kirjoja tai kirjasia.
>> Julkaisut yliopiston tutkimusportaalissa.