Valtio-opin oppiaine
Turun yliopiston valtio-opin oppiaine pyrkii systemaattisesti ymmärtämään ja selittämään nykyhetken poliittisia ilmiöitä, hyvin erilaisia näkökulmia arvostaen.
Oppiaineen tutkijayhteisö on tiivis, ja opiskelijoiden ja opettajien väliset suhteet läheiset. Ei ole sattumaa, että yksikkö on kouluttanut, monien eri alojen vaikuttajien lisäksi, merkittävän osan suomalaisista alan professoreista. Oppiaine tekee tiivistä yhteistyötä laitoksen ja tiedekunnan muiden yksikköjen sekä erityisesti Åbo Akademin valtio-opin kanssa.
Valtio-opin tutkimuksen ja opetuksen vahvuusalueita ovat poliittisten instituutioiden analyysi, demokratiainnovaatiot sekä poliittisen vallankäytön arvojen, päämäärien ja muotojen kriittinen arviointi niin paikallisella, kansainvälisellä kuin globaalilla tasolla.
Sinua voisi kiinnostaa myös
Näin Suomen kriisinkestävyyttä voitaisiin parantaa – monitieteinen tutkimus löysi useita keinoja
Demokratia osoitti kriisinkestävyytensä koronapandemian aikana (Väitös: VTM Johanna Ketola, 29.11.2024, valtio-oppi)
Valtio-opin oppiaine sijaitsee nykyisin Publicumissa osoitteessa Assistentinkatu 7.
Valtio-oppi eriytyi omaksi oppiaineekseen vuonna 1961 ja asusti alun perin muutamassa huoneessa yliopistonmäellä hallintorakennuksessa. Vuonna 1966 oppiaine muutti vajaaksi kymmeneksi vuodeksi keskikaupungille torin kulmalle ns. Auraprintin taloon. 1975 valtio-oppi siirtyi yliopistonmäen takana olevalle kasarmialueelle, missä valtio-oppi edelleenkin sijaitsee. Vuosina 1975-1989 laitos sijaitsi kasarmirakennuksessa 24. Vuonna 1989 muutettiin kasarmialueen Arwidssoninkadulle täysin remontoituun ja modernisoituun rakennukseen. Valtio-opin yhteisön kasvaessa tilat kävivät opettaja- ja tutkijakunnalle ahtaaksi. 1990- ja 2000-luvuilla valtio-opin tutkijoita työskenteli myös kasarmirakennuksissa 24 ja 25. Rakennukset purettiin huonokuntoisina vuonna 2018. Samoin osa valtio-opista toimi Publicumissa jo ennen oppiaineen varsinaista muuttoa syksyllä 2015. Publicumissa olivat yksittäisten tutkijoiden lisäksi mm. Julkisen valinnan huippuyksikkö. Eräs merkittävä syy oppiaineen muuttoon Publicumiin joulukuussa 2015 oli vanhassa rakennuksessa ollut sisäilmaongelma.
Vuoden 2016 alusta filosofia, poliittinen historia ja valtio-oppi yhdistyivät uudeksi laitokseksi. Tätä aiemmin vuoden 2010 alusta valtio-opin ja poliittisen historian laitokset yksiköineen yhdistyivät Politiikan tutkimuksen laitokseksi. Ennen tätä valtio-oppi oli itsenäinen laitos. Valtio-opin ensimmäisenä ja pitkäaikaisena professorina (1963-1993) toimi prof. Jaakko Nousiainen. Nousiaisen jälkeen yleisen valtio-opin professorin virkaan nimitettiin vuonna 1995 prof. Hannu Nurmi. Edellisen jäätyä eläkkeelle uudeksi professoriksi nimitettiin prof. Maija Setälä (2012-). Yleisen valtio-opin apulaisprofessuurin viranhaltijana oli aluksi prof. Onni Rantala, hänen jälkeensä virassa toimi vuoteen 2001 prof. Voitto Helander. Nykyisin apulaisprofessorin nimike on korvattu professori-nimikkeellä. Virkaan nimitettiin prof. Matti Wiberg (2002-).
Valtio-opissa on myös kansainväliseen politiikkaan suuntautunut professuuri. Virassa toimi ensimmäisenä prof. Harto Hakovirta (1994–2009). Hänen jälkeensä vuodesta kansainvälisen politiikan professorina on toiminut Henri Vogt (2010-).