Opiskelu valtio-opin oppiaineessa

Valtio-oppi ja poliittinen historia ovat yhteinen hakukohde ja niillä on yhteisiä perusopintoja. Ensimmäisen vuoden opiskelijat valitsevat pääaineensa ensimmäisen vuoden keväällä. Valintaperusteet löytyvät Opintopolusta ja yliopiston valintaoppaasta. Kysy lisää hakukohteista ja hakemisesta tiedekunnan opintoneuvojalta

​Valtio-opissa annettavan opetuksen tavoitteena on:

• antaa opiskelijalle perusteelliset tiedot valtio-opin tieteenalasta, historiasta, käsitteistöstä, teorianmuodostuksesta, teorioista ja menetelmistä sekä niiden sovellutuksista ja merkityksestä yhteiskunnassa;
• perehdyttää politiikkaan, poliittisiin instituutioihin ja kansainvälisiin suhteisiin;
• antaa teoreettisen ja empiirisen tutkimuksen edellyttämät valmiudet hankkia sekä eritellä itsenäisesti tietoa, soveltaa sitä sekä tehdä tutkimustyötä oppiaineen alalta;
• antaa kandidaatin tutkinnon suorittaneille valmius maisteriopintoihin ja maisterin tutkinnon suorittaneille valmius tieteelliseen jatkokoulutukseen valtio-opissa.

Mitä valtio-oppi on?

Valtio-oppi, josta tieteenalana käytetään myös nimityksiä politiikan tutkimus ja politologia, tutkii poliittisia järjestelmiä, kansainvälisiä suhteita ja hallintoa. Valtio-opin keskeisiä käsitteitä ovat muun muassa valtio, poliittinen järjestelmä ja valta.

Yleisen politiikan tutkimuksen piiriin kuuluvat politiikan ja poliittisten järjestelmien kokonaisanalyysi niitä koskevine teorioineen ja filosofioineen, poliittisten järjestelmien keskeiset sekä valtiolliset että ei-valtiolliset rakenteet, toiminnot ja prosessit, politiikan tuotosten vaikutukset yhteiskuntaan sekä yksilöiden, ryhmien ja organisaatioiden poliittinen käyttäytyminen.

Kansainvälisten suhteiden  tutkimus kohdistuu kansainvälisiin toimijoihin ja niiden politiikkaan, kansainvälisen järjestelmän rakenteeseen ja prosesseihin, kansainvälisten ongelmien hallintaan ja ratkaisemiseen kansainvälisellä yhteistyöllä sekä alan filosofisiin ja metodologisiin kysymyksiin.

Valtio-opin opetusta kehitetään kiinteässä yhteydessä tieteenalalla tapahtuvaan tutkimukseen. Johdantotasoilla annetaan opiskelijalle yleiskuva valtio-opin keskeisistä traditioista, lähestymistavoista, peruskäsitteistä sekä keskeisimmistä tutkimusongelmista. Opintojen edetessä painopiste siirtyy selittävään otteeseen, tutkimuksen metodologiaan ja valtio-opin teoreettisiin näkökulmiin.

Valtio-opin oppiaineen henkilökuntaan kuuluu kolme professoria, kaksi yliopistonlehtoria, kaksi yliopisto-opettajaa, laitoksen koordinaattori, kaksi opintosihteeriä sekä tohtorikoulutettavia ja projektitutkijoita.

Ammatilliset valmiudet

Valtio-oppi ei suoranaisesti valmista tiettyihin ammattitehtäviin, mutta antaa valmiuksia hyvinkin erilaisille aloille. Näitä valmiuksia ovat poliittisten ja kansainvälisten suhteiden järjestelmien tunteminen ja poliittisten ilmiöiden tunnistaminen. Valtio-oppinut kykenee käyttämään hyväkseen alan tutkimuskirjallisuutta ja jäsentämään politiikan tapahtumia teoreettista ymmärrystä hyväksi käyttäen.

Valtio-oppi tarjoaa soveltuvia perustietoja poliittisen elämän eri sektoreille, kansainvälisiin tehtäviin, hallintoon ja suunnitteluun, tutkimukseen ja koulutukseen sekä erilaisten järjestöjen palvelukseen.

Valtio-oppia pääaineena lukeneiden työmarkkinatilanne on verrattain hyvä. Suuri osa on sijoittunut julkisen hallinnon palvelukseen niin Suomessa kuin Euroopan unionissakin. Jonkin verran tutkinnon suorittaneita työskentelee kansainvälisten suhteiden parissa, kuten esimerkiksi suurlähetystöissä ja erilaisissa kansainvälisissä järjestöissä. Valtio-opin opiskelu on tarjonnut monelle toimittajan työtä tekevälle perusvalmiudet.

Opetusohjelmassa yhteisiä ja vaihtoehtoisia aineopintoja

Valtio-opin opintojen suorittaminen aloitetaan perusopinnoilla. Näitä seuraaviin aineopintoihin sisältyvät yhteiset aineopinnot ja vaihtoehtoiset aineopinnot. Vaihtoehtoiset aineopinnot jakaantuvat poliittisen järjestelmän ja kansainvälisten suhteiden suuntautumisvaihtoehtoihin. Tutkinto suoritetaan yhdessä suuntautumisvaihtoehdossa. Toisen suuntautumisvaihtoehdon kokonaisuuden opiskelija voi halutessaan sisällyttää tutkintoonsa, ja se merkitään omana kohtanaan tutkintotodistukseen. Toisen suuntautumisvaihtoehdon kokonaisuus ei kuitenkaan korvaa sivuainetta. Aineopintoihin sisältyy kandidaatintutkielma ja kypsyysnäyte.

Syventäviin opintoihin sisältyvät yhteiset syventävät ja vaihtoehtoiset syventävät opinnot. Vaihtoehtoiset syventävät opinnot jakaantuvat aineopintojen tapaan poliittisen järjestelmän ja kansainvälisten suhteiden suuntautumisvaihtoehtoihin. Maisterin tutkinto suoritetaan yhdessä suuntautumisvaihtoehdossa. Toisen suuntautumisvaihtoehdon kokonaisuuden opiskelija voi halutessaan sisällyttää tutkintoonsa muina opintoina. Syventäviin opintoihin sisältyy pro gradu-tutkielma ja kypsyysnäyte.

Valtio-opin opiskelussa voidaan käyttää rinnakkain useita eri opiskelu- ja tenttimismuotoja. Perusopinnoissa, aineopinnoissa ja syventävissä opinnoissa on kirjatenttejä, luentokursseja, harjoituskursseja ja seminaareja. Esseitä kirjoittamalla on mahdollisuus korvata osa aine- ja syventävien opintojen kirjallisuudesta.

Opetusohjelmaan sisältyy vaihtoehtoisia kursseja. Vaihtoehtoisen kurssin hyväksytyllä suorituksella opiskelija voi korvata osan opintovaatimuksiin sisältyvistä kirjatenteistä. Yleensä yhdellä kurssilla voi korvata yhden opetussuunnitelmaan kuuluvan teoksen. Vaihtoehtoisilla kursseilla korvattavien opintojaksojen enimmäismäärää ei ole rajoitettu.

Turku on opiskelijaystävällinen kaupunki

Opiskeluaika sisältää paljon muutakin kuin varsinaista opiskelua. Se koostuu paitsi opinnoista myös harrastuksista, ystävistä ja järjestötoiminnasta; koko opiskelun sosiaalisesta sfääristä.

Yliopistolta löytyy paljon ihmisiä, toimintaa ja mahdollisuuksia, joihin tarttumista ei tarvitse arkailla. Opiskeluelämä on kokonaisvaltaista, sosiaalisen pääoman ja oman maailmankuvan muodostamisen aikaa - sellaisena se kannattaa myös ottaa.

Yliopistokaupunkina Turku on opiskelijaystävällinen esimerkiksi suhteellisen hyvän asuntotilanteen ja vuokratasonsa vuoksi.

Kaikki tiedekunnassa väitöstutkintoa tekemään hyväksytyt jatko-opiskelijat kuuluvat  yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden tohtoriohjelmaan. Valtio-opin jatkokoulutusseminraareista vastaavat professorit Henri Vogt ja Maija Setälä. Heiltä voi tiedustella jatko-opiskelumahdollisuuksista.

Jatko-opinto-oikeuden yleisenä edellytyksenä on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai sellainen soveltuva ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.

Opiskelu yliopistossa on itsenäistä työskentelyä ja perustuu opiskelijan omaan aktiivisuuteen. Oppiaineen henkilökunta tarjoaa kuitenkin apua kaikissa valtio-opin opintoihin liittyvissä asioissa. Tiedekunnan opintotoimisto neuvoo koko tutkintoa koskevissa kysymyksissä.

​Oppiaineen henkilökunta antaa opinto-ohjausta oppiaineeseen liittyvissä asioissa. Opintojen suunnittelun lähtökohta on opintojen alkuvaiheessa tehtävä henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), joka tukee opiskelijaa opintojen suunnittelussa ja etenemisessä.  Opintojen alkuvaiheessa myös oppiaineen ainejärjestön opiskelijatuutorit perehdyttävät opiskelijaa opiskeluun ja opiskelijaelämään.

Tiedekunnan opintotoimistossa hoidetaan koko tutkintoa ja aineyhdistelmiä koskevia asioita. Tiedekunnasta saa myös tietoa mm. erilaisista opiskelijavalintoihin ja opintosuunnitelmiin liittyvistä asioista.

Tiedekunnan opintoneuvojan vastaanottoajat ja yleistä tietoa ohjaus- ja neuvontapalveluista löytyy tiedekunnan www-sivuilta. Turun yliopiston ura- ja rekrytointipalveluista saat ohjausta urasuunnitteluun ja työnhakuun liittyvistä kysymyksistä.