Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan jatkotutkintoja ovat valtiotieteiden, psykologian ja filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkinto. Valtaosa tohtorikoulutettavista suorittaa nykyään pelkän väitöstutkinnon. Lisensiaatin tutkinto toimii joko ammatillisen pätevöitymisen keinona tai vapaaehtoisena välitutkintona tohtorin tutkintoa tekevälle. Ammatillisen erikoistumiskoulutuksen sisältäviä lisensiaatin tutkintoja on psykologian, sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön aloilla.
Jatko-opiskeluoikeuden yleisenä edellytyksenä on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai sellainen soveltuva ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Jatko-opiskeluoikeus edellyttää riittäviä tietoja ja valmiuksia jatko-opiskeluun mikä yleensä tarkoittaa, että maisterin tutkinnon syventävät opinnot on suoritettu vähintään hyvin tiedoin ja pro gradu -tutkielmasta on saatu vähintään arvosana cum laude approbatur. Muita valintaperusteita ovat hakijan tutkimussuunnitelma, opintosuunnitelma ja rahoitussuunnitelma. Valintaan vaikuttaa myös ohjausresurssien saatavuus.
Lisensiaatin tutkintoa varten opiskelijan tulee tehdä lisensiaatintutkimus ja suorittaa jatkokoulutukseen kuuluvat opinnot. Tutkinnon voi suorittaa kaikissa tiedekunnan oppiaineissa.
Haku lisensiaatintutkintoon tähtääviin opintoihin
Jatko-opinto-oikeutta lisensiaatintutkintoon tähtääviin opintoihin haetaan yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta tiedekunnan kansliaan palautettavalla lomakkeella. Hakuaika on vapaa.
Poikkeuksen muodostavat kuitenkin ammatillisen lisensiaatin tutkinnon tarjoavat koulutusohjelmat, joihin on omat hakuaikansa ja –käytäntönsä.