Tutkimus sosiaalipolitiikan oppiaineessa

Projektin pääsivusto

European Social Survey (ESS) on tieteellisistä lähtökohdista toteutettava vertaileva kyselytutkimus, joka kattaa yli 30 Euroopan ja lähialueiden maata. ESS kartoittaa Euroopan maiden yhteiskunnallisen muutoksen ja väestön asenteiden, uskomusten ja käyttäytymisen välisiä suhteita.

European Social Survey on eurooppalainen infrastruktuurikonsortio ESS ERIC, ja se kuuluu myös Suomen tiedeinfrastruktuurien tiekartalle.

Suomen osuuden ESS:tä rahoittaa Suomen Akatemia.

Vastuuhenkilö:  Heikki Ervasti

Kuvaus: Turun yliopiston sosiaalipolitiikan oppiaineessa vuosina 1995, 2000, 2005, 2010 ja 2015 kerätty postikyselyaineisto. Sen keskeisin idea oli toistaa useissa maissa (mm. Englannissa (Mack & Lansley 1985; Breadline Britain 1990) ja Ruotsissa (Halleröd et al.1992) toteutetut kyselyt, joiden tavoitteena oli selvittää väestön käsitys köyhyydestä ja tutkia tältä pohjalta köyhyyden laajuutta ja kuvaa. Aineistoilla voidaan tutkia väestön mielipiteitä välttämättömyyksistä, deprivaatiota arkielämän eri ulottuvuuksilla, työmarkkina-asemaa ja -historiaa, lapsuudenkodin sosiaalista asemaa, subjektiivista hyvinvointia, asennoitumista hyvinvointivaltioon ja sosiaaliavustuksensaajiin.

Vastuuhenkilö: Veli-Matti Ritakallio

Aineistoa hyödyntäneet laitoksen tutkimukset 

• Aalto, T. (1996) Epävakaiden työmarkkina-asemien kasautuminen samaan parisuhteeseen. Teoksessa Kangas, O. & Ritakallio, V-M. (toim.) Kuka on köyhä? Stakes, Tutkimuksia 65. 157–176.
• Airio, I. & Niemelä, M. (2004) Turvaako työ köyhyydeltä? Tutkimus työssä olevien köyhyydestä vuosina 1995 ja 2000. Janus 1/2004.
• Airio, I. & Niemelä, M. (2002) Periytyykö köyhyys? Köyhyyden ja toimeentulotukiasiakkuuden sukupolvinen liikkuvuus. Sosiologia 3/2002.
• Angerpuro, K. (1996) Mikä selittää tyytyväisyyskokemukset? Tulojen, toimeentulon muutosten ja viiteryhmän valinnan vaikutus tyytyväisyyden kokemiseen. Teoksessa Kangas, O. & Ritakallio, V-M. (toim.) Kuka on köyhä? Stakes, Tutkimuksia 65. 137-156.
• Forssén, K. (1996) Paljonko lapset maksavat? Sosiaalisen konsensuksen metodi kulutus-yksikkölukujen määrittelyssä. Teoksessa Kangas, O. & Ritakallio, V-M. (toim.). Kuka on köyhä? Stakes, Tutkimuksia 65. 85–105.
• Halleröd, B., Larsson, D. & Ritakallio, V-M. (2006) Relative deprivation: a comparative analysis of Britain, Finland and Sweden. Journal of European Social Policy 16 (4), 328–345.
• Kangas, O. & Ritakallio, V-M. (1998) Different Methods - Different Results. Approaches to Multidimensional Poverty. In Hans-Jurgen Andress (ed), Empirical Poverty Research in a Comparative Perspective. Ashgate, Aldershot. 167-203. 1998.
• Kangas, O. & Ritakallio, V-M. (1996) (toim). Kuka on köyhä? Köyhyys 1990-luvun puolivälin Suomessa. STAKES, tutkimuksia 65.
• Kangas, O. & Ritakallio, V-M. (2008) Köyhyyden mittaustavat, sosiaaliturvan riittävyys ja köyhyyden yleisyys Suomessa. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 61. Helsinki: Kelan tutkimuslaitos.
• Kangas, O. & Sikiö, J. (1996) Kunnon kansalaisia vai laiskoja lurjuksia? Suomalaisten käsitykset toimeentulotuen saajista. Teoksessa Kangas, O. & Ritakallio, V-M. (toim.) Kuka on köyhä? Stakes, Tutkimuksia 65. 107–136.
• Kuivalainen, S. (2007) Toimeentulotuen alikäytön laajuus ja merkitys. Yhteiskuntapolitiikka 72:1.
• Kuivalainen, S. (2011) Suomalaisten mielipiteet vähimmäisturvan tasosta vuosina 1995-2010. Yhteiskuntapolitiikka 76 (4), 373-386.
• Kuivalainen, S. & Erola, J. (2017) Swinging support? Economic cycles and changes in the public attitudes towards welfare recipients in Finland 1995-2010. European Societies 19 (4), 419–439.
• Kuoppala, M., Ritakallio, V-M. & Salmela T. (1996) Ovatko opiskelijat köyhiä? Yliopisto-opiskelijoiden toimeentulo. Teoksessa Kangas, O. & Ritakallio, V-M. (toim.) Kuka on köyhä? Stakes, Tutkimuksia 65. 177–199.
• Niemelä, M. (2005) Sukulaisten ja ystävien taloudellinen apu – tärkeä osa huono-osaisten toimeentuloa? Yhteiskuntapolitiikka 70 (4), 417– 420.
• Niemelä, M. (2007) Perceptions of the Causes of Poverty in Finland. Reports from the Department of Social Policy B:31/2007. University of Turku: Turku.
• Niemelä, M. (2007) Alueellisten toimeentuloerojen monimuotoisuus Suomessa 1995-2005. Yhteiskuntapolitiikka 72 (4).
• Ritakallio, V-M. (2007) Vauraudesta osattomaksi jääneet – köyhyys Suomessa 1995–2005. Helsinki: Työväen sivistysliitto.

Aineistoa hyödyntäneet gradut

• Aalto, T. (1996) Epävakaiden työmarkkina-asemien kasautuminen: tutkimus parisuhteessa elävien työmarkkina-asemasta ja niiden kasautumismekanismeista.
• Airio, I. (2000) Turvaako työ köyhyydeltä? Köyhyyden paikantuminen työssä käyvän väestön keskuudessa 1995-2000.
• Angerpuro, K. (1996) Ovatko suomalaiset tyytyväisiä elintasoonsa ja kulutusmahdollisuuksiinsa? Tutkimus subjektiivisen ja objektiivisen hyvinvoinnin välisestä yhteydestä viiteryhmäteorian kautta tarkasteltuna.
• Grönroos, T. (2017) Liian korkea, sopiva vai liian matala? Suomalaisten suhtautuminen toimeentulotuen tasoon vuosien 1995 ja 2015 välillä.
• Hakamäki, K. (2015) Köyhyyden periytyvyys Suomessa vuosina 2005 ja 2010.
• Hietaluoma, J. (2007) Yksin asuvien hyvinvointi. Tutkimus yksin asuvien elintasosta, yhteisyyssuhteista ja itsensä toteuttamisesta vuonna 2005.
•  Kantonen, S. (2000) Raha ja rakkaus hyvinvoinnin osatekijöinä – tutkimus toimeentuloon ja sosiaalisiin suhteisiin vaikuttavista tekijöistä sekä niiden merkityksestä yksilön hyvinvoinnille.
• Kortemäki, J. (2012) Suomalaisten mielipiteet toimeentulotuen riittävyydestä vuosina 1995–2010.
• Kuokkanen, H. (2016) Näkemykset välttämättömyyskuluttamisesta Suomessa. Ajallinen kehitys vuodesta 1995 vuoteen 2015.
• Leppänen, H. (2004) Sukupuoli ja köyhyys Suomessa. Vertaileva tutkimus ns. yhden aikuisen talouksissa asuvien naisten ja miesten köyhyysriskeistä yhteiskunnallisen eriarvoisuuden ja "köyhyyden naisistumista" koskevan
• Leväjärvi, K. (2000) Työttömyys – täyttä tuskaako? Työttömyyden vaikutukset psyykkiseen hyvinvointiin Jahodan teorian valossa.
• Paijo, M. (2000) Ruusuja ja risuja: Tutkimus suomalaistenasenteista ja niiden muutoksista toimeentulotuen saajia ja sosiaaliturvajärjestelmää kohtaan.
• Paju, M. (2000) Palaako köyhyyden painopiste jälleen maaseudulle? Maanviljelijöiden toimeentulon ja elintason muutokset vuosina 1995-2000.
• Salminen, A. (2000) Asumisviihtyvyys osana hyvinvointia?
• Sikiö, J. (1996) Kunnon kansalaiset ja laiskat lurjukset: suomalaisten mielipiteet toimeentulotuen saajista ja vähimmäisnormin tasosta.
• Suomi, R. (2000) Suomalaisten elämään tyytyväisyys ja hyvinvointipreferenssit.
• Toivonen, L. (2011) Elinvaiheköyhyys Suomessa 1995–2010
• Vallin, S. (2017) Työttömyys ja sosiaaliset suhteet.
• Vrang, H. (2010) Ikä, kohortti, periodi ja asenteet sosiaaliavustusten saajia kohtaan vuosina 1995–2010

Yhä suurempi osa lapsista elää lapsuuttaan erossa toisesta vanhemmastaan. Vanhempien erotessa useat vanhemmat päätyvät lapsen yhteishuoltoon, vuoroasuminen on yleistynyt ja isät ottavat yhä enemmän vastuuta lapsista myös eron jälkeen. Lisäksi lapsille syntyy uusia perhesiteitä vanhempien uusien parisuhteiden myötä.

Lapsen vanhempien asuessa erillään lapsen huollon taloudellinen perusta muodostuu toisen vanhemman maksamasta elatusavusta. Muuttuvat perhesuhteet nostavat esille kysymyksen siitä, kuinka lapsen elatus tulisi järjestää tilanteissa, joissa perheenjäsenillä voi olla erilaisia biologisia siteitä ja oikeudellisia suhteita?

Tässä projektissa Mia Hakovirran johdolla tutkitaan, miten eri maiden elatusapujärjestelmät ottavat huomioon muuttuneet perhesuhteet ja sukupuolten välisen tasa-arvon sekä arvioidaan elatusjärjestelmiä lasten oikeuksien näkökulmasta. Aineistona käytetään eri maista kerättyjä vignettejä sekä Luxemburg Income Study (LIS) aineistoja.

Vuoteen 2021 jatkuvaa hanketta rahoittaa Suomen Akatemia.

Lasten vuoroasuminen ja sosiaaliturva on Kelan, Turun yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkimushanke, jossa haetaan tietoa yleistyvästä lasten vuoroasumisesta ja siihen liittyvästä tuen tarpeesta. Monille eroperheille tärkeät tukimuodot, asumistuki, toimeentulotuki ja monet perhepoliittiset etuudet sekä palvelut, eivät juuri ota huomioon lasten vuoroasumista. Vuoroasumisen yleistyminen edellyttää monien sosiaalietuuksien ja oikeuksien määräytymisperusteiden uudelleenarviointia.
 
Hankkeessa selvitetään lasten vuoroasumisen yleisyyttä ja sen piirteitä laajalla eroperheisiin kohdistuvalla valtakunnallisella kyselyllä. Tämän lisäksi hankkeessa arvioidaan, minkälaisia taloudellisia vaikutuksia lasten vuoroasumisen huomioimisella olisi asumistuki-, elatustuki- ja toimeentulotukimenojen kannalta. Lisäksi tehdään laskelmia etuusjärjestelmämuutosten vaikutuksista perheiden toimeentuloon. Kansainvälisen vertailutiedon sekä kirjallisuuskatsauksen avulla kerätään käytäntöjä ja kokemuksia lasten vuoroasumisen huomioimisesta muiden muiden maiden sosiaaliturva- ja etuusjärjestelmissä, ja arvioidaan niiden sopivuutta suomalaiseen sosiaaliturvajärjestelmään.
 
Turun yliopiston tutkijoiden, Mia Hakovirran ja Mari Haapasen vastuulla hankkeessa ovat erityisesti vuoroasumisen ja etuusjärjestelmien kansainvälinen vertailu sekä lapsen elatukseen liittyvät kysymykset.

Turun yliopiston sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön oppiaineissa kerättiin keväällä 2020 tutkimustarkoituksiin kyselyaineisto lapsiperheiden haasteista ja erimielisyyksistä korona-arjessa. Kerätyn aineiston pohjalta tutkitaan korona-arkea suomalaisissa lapsiperheissä (KOLA-hanke). KOLA-hankkeessa olemme erityisen kiinnostuneita seuraavista asioista:

• Millaisia järjestelyitä lapsiperheiden arjessa on tehty koronan takia?
• Millaisia käytäntöjä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen suhteen on luotu?
• Miten oman työn teko sekä lasten hoitamisen ja koululaisten etäkoulunkäynnin tukeminen on onnistunut?
• Millaisia ongelmia ja erimielisyyksiä vanhempien välillä on ilmennyt? Entä lasten ja vanhempien välillä?
• Miten näitä ongelmia ja erimielisyyksiä on pyritty ratkaisemaan?  

>> Lue lisää KOLA-hankkeesta

ImPRovE (Poverty Reduction in Europe: Social Policy and Innovation) on Euroopan Komission rahoittama kansainvälinen tutkimushanke, jossa on mukana kymmenen tutkimuslaitosta sekä laaja joukko tutkijoita. Hankkeen tarkoituksena on analysoida köyhyyttä, sosiaalipolitiikkaa ja sosiaalisia innovaatioita. Improve pyrkii muun muassa arvioimaan taloudellisen kriisin vaikutusta köyhyyteen ja eriarvoisuuteen sekä analysoimaan työllisyyden, sosiaaliturvan ja osallisuuden välisiä suhteita.

Hanke pyrkii tuottamaan tutkimustietoa jota voidaan käyttää poliittisessa päätöksenteossa.  Maaliskuussa 2012 alkanut hanke jatkuu helmikuuhun 2016. Turun yliopistosta hankkeessa ovat olleet mukana Ilari Ilmakunnas, Lauri Mäkinenja Veli-Matti Ritakallio.

Lisätietoja hankkeesta: http://improve-research.eu/  

Turun yliopiston ja Kelan tutkimusosaston yhteistyötutkimuksessa selvitetään, millaisia vaikutuksia  laajamittaisilla irtisanomisilla ja elinkeinorakenteen muutoksella on yksilö- ja aluetasolla Salossa. Tutkimuksessa seurataan yksilöiden terveyteen, toimeentuloon, hyvinvointiin, työllisyyteen sekä aluetalouteen liittyvien tekijöiden kehittymistä. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on, miten eri palveluiden ja etuuksien käyttö kehittyy Salossa.Tutkimuksen aineisto koostuu kyselyistä, tilastoista ja rekistereistä.

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kerätään kyselyiden avulla tietoa Salon rakennemuutoksen vaikutuksista yksilöihin. Tarkastelun keskiössä ovat yksilöiden hyvinvointi, terveys ja työttömyys. Ensimmäinen kysely toteutettiin keväällä 2013. Tämän kyselyn tuloksista on julkaistu toukokuussa 2015 perustulosraportti, joka löytyy pdf-muodossa "Julkaisut"-kohdasta. Seurantakysely on toteutettu keväällä 2015 ja sen tulokset raportoidaan keväällä 2016. Seurantakyselyssä on mukana myös perheiden hyvinvointia kartoittava kysymyspatteristo. Toisessa vaiheessa tarkastellaan palveluiden ja Kelan etuuksien käytön kehittymistä sekä aluetalouden muutoksia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Kyselytutkimuksen lisäksi hankkeessa on tällä hetkellä käynnissä kaksi projektia, joissa tutkitaan salolaisten Nokialta ja sen alihankkijoilta työttömäksi jääneiden kokemuksia heille tarjotuista työllistämispalveluista (pro gradu -tutkielma) sekä kartoitetaan äkillisen rakennemuutoksen hoitomallin ja Euroopan globalisaatiorahaston tuella rahoitettujen palveluiden toimivuutta Salossa asiantuntijoiden näkökulmasta. Myöhemmin samankaltainen kartoitus tehdään Nokialta ja sen alihankkijoilta työttömäksi jääneiden salolaisten näkökulmasta.

Hankkeesta vastaavat tutkijat Minna Ylikännö ja Sari Kehusmaa. Tutkimuksen rahoittajina toimivat Kela ja Turun yliopisto.

Raportit

Perustulosraportti ensimmäisestä salolaisille suunnatusta hyvinvointikyselystä: Minna Ylikännö ja Sari Kehusmaa (toim.): Muuttuva Salo - kyselytutkimus äkillisen rakennemuutoksen alueen asukkaiden hyvinvoinnista

​Hankkeessa tehdyt pro gradu -työ: Olli Retulainen: Työmarkkinoiden kohtaanto äkillisen rakennemuutoksen alueella

Tutkimuksen tavoitteena on luoda vankka tietopohja nuorten aikuisten syrjäytymiskysymyksestä ja sen vastaisista toimista Turussa. Tarkoituksena on muodostaa yhteistyössä asunto-, koulutus, nuoriso-, sosiaali-, terveys- ja työllisyyssektorin kanssa SOTE-integraation mukainen malli, jonka toimivuutta tutkitaan jatkossa koeasetelmaan perustuen. 

Tutkimushanke toteutetaan Turun yliopiston sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön oppiaineissa vuosina 2015 – 2016 Turun kaupungin kaupunkitutkimusohjelman rahoituksella. 

Tutkimushankkeen vastuullinen johtaja: professori Veli-Matti Ritakallio

Raportit

Raportit
Elina Sutela, Liisa Törmäkangas, Enna Toikka, Pasi Haapakorva, Ari Hautakoski, Mia Hakovirta, Jarkko Rasinkangas, Mika Gissler ja Tiina Ristikari: Nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen riskitekijät Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa : Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu (THL Raportti-sarjan julkaisu 5/2016)

Veera Niemi ja Elina Ahola: Pathways between Housing and Homelessness of Young Income Support Recipients in Helsinki, Finland.pdf (European Journal of Homelessness Vol.11 Iss:2, December 2017)