Tutkimus poliittisen historian oppiaineessa

Hankkeessa tutkitaan ja kirjoitetaan auki ulkoministeriön historia Mauno Koiviston presidenttikauden ja Martti Ahtisaaren ensimmäisen presidenttivuoden ajalta. Aiemmat kolme ulkoministeriön historiateosta ovat kattaneet ajan vuoteen 1981 saakka.

Teoksen kirjoittaminen mahdollistui, kun julkisuuslain mukaisesti ulkoministeriön arkistot avautuivat vuoteen 1995 saakka. Teos julkaistaan vuonna 2025 Suomen juhlistaessa 30-vuotista EU-jäsenyyttään.

Tutkimus ja teos syntyy ulkoministeriön ja akateemisten tutkijoiden yhteistyönä. Historiatyötä johtaa Turun yliopiston poliittisen historian professori Louis Clerc. Mukana työssä on tutkijoita Suomen eri yliopistoista.

Hankkeen apuna on myös ministeriön historiatyöryhmä, johon kuuluu muun muassa entisiä diplomaatteja. Asiakirjojen ohella aineistona on runsaasti aikalaishaastatteluja.

Hankkeen vastuullinen tutkija professori Louis Clerc ja projektitutkija Laura Ipatti.

Korkeakouluopiskelijoiden radikalismia ja yhteiskunnallista toimintaa on tutkittu pitkään ja runsaasti, mutta koulumaailmaan keskittyvää vastaavaa tutkimusta on olemassa vasta vähän. Koneen Säätiön rahoittamassa nelivuotisessa hankkeessa (2020–23) syvennymme Suomen koulujärjestelmän murrosvaiheeseen 1960–75, jota leimasi säilyttämisen ja uudistamisen kitka.

Tutkimme ajanjaksoa, jolloin nuorison käyttäytymisnormit ja ennen pitkää poliittinen toimijuus haastoivat vanhemman kouluväen asenteet ja koko vallitsevan tunneregiimin. Foorumin tälle kuohunnalle tarjosi Suomen Teiniliitto. Viimeisinä vuosinaan se oli maan suurimpia ja kenties vaikuttavin nuorisojärjestö, mutta kun se luhistui ja katosi, se on jäänyt myös historiaansa paitsi ja on monille tuntematon.

Hankkeemme nostaa Suomen Teiniliiton tarkastelun polttopisteeseen. Sovellamme tutkimuksessamme tunteiden historiaa sekä muistitietohistoriaa menneisyyden moniäänisen ja vuorovaikutteisen rekonstruoinnin välineinä.

Yhdistämme tieteen ja taiteen menetelmiä. Muistelu- ja tutkimusaineistojen pohjalta laaditaan tutkimusjulkaisuja ja yleistajuinen kokoelmateos sekä käsikirjoitetaan muistelijoiden henkilökohtaisia kokemuksia esiin tuova dokumenttielokuva Liiton voima. Lisäksi toteutamme podcast-keskustelujen sarjan, jossa hankkeen tutkijat keskustelevat nykyisten nuorisovaikuttajien kanssa. 

Hankkeen johtajana toimii yliopisto-opettaja Ville Soimetsä.

Hankkeen oma sivusto.

Hanke tutkii Suomen sisäistä turvallisuutta 200 vuoden aikajänteellä – autonomian ajasta nykypäivään. Se käsittelee suomalaisen yhteiskunnan turvallisuusuhkia sekä niihin liittyneitä sääntelyn mekanismeja ja instituutioita. Historiantutkimus mahdollistaa turvallisuusajattelun ja kontrollipolitiikan pitkän aikavälin trendien tarkastelun.

Tutkimuskysymykset ovat: Millä tavoin ja millä perusteilla eri toimijat muodostavat tilannekuvan uhkista? Millaisia strategioita viranomaistahot rakentavat uhkakuvien perusteella? Millaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä konteksteissa uhkakuvat ja uhkien torjunnan mekanismit muotoutuvat? Millaisia välillisiä ja välittömiä vaikutuksia uhkakuvilla ja viranomaisstrategioilla on?

Hanke käyttää suomalaisia ja kansainvälisiä alkuperäisaineistoja (esim. turvallisuuspoliisi, tuomioistuimet, sotilastiedustelu, santarmilaitos ja Malmin vastaanottokeskus). Aineistot avaavat monisäikeisen näkymän sisäisen turvallisuuden historiaan ja suomalaisten turvallisuusorganisaatioiden kansainvälisiin yhteyksiin. Metodeina käytetään turvallistamisteoriaa, kriminologian ”epäiltyjen yhteisö” -käsitettä ja ”aikakausienvälisen historian” -ajatusta. Metodit auttavat muodostamaan kuvan siitä, millaisten diskurssien avulla sekä millaisten prosessien kautta uhkakuvat ja uhkien torjumiseksi ehdotetut strategiat rakennetaan. Hanke tuo esiin nykyisen turvallisuuskeskustelun historiattomia piirteitä, tuottaa uutta tutkimustietoa ja tulkintoja sekä edistää alojenvälisyyttä.

Yliopistonlehtori Mika Suonpää johtamaa hanketta Hanketta rahoittaa Koneen säätiö.

Turun kaupungin rahoittamassa tutkimushankkeessa tutkitaan kaupungin ja kaupunkilaisten lähihistoriaa. Tarkastelussa ovat kulttuuri, politiikka, kaupunkiympäristö, elinkeinoelämä, palvelut, koulut ja korkeakoulut ja kansalaistoiminta paikallisesta, mutta maanlaajuiseen ja kansainväliseen kontekstiin kiinnittyvästä näkökulmasta. Hankkeen tavoite on tuottaa lukijaystävällinen ja tieteellisesti korkeatasoinen kirja, joka on jatkoa aiempaan 11 niteen laajuiseen sarjaan.

Lähihistoria on poliittiselle historialle tyypillistä aihepiiriä. Moderniin poliittiseen historiaan kuuluu oleellisesti laaja yhteiskunnallinen näkökulma. Turun kaupungin historian edelliseen osaan verrattuna uudempi historiantutkimus hyödyntää myös laajempia lähdeaineistoja. Lopputuloksena on Turun lähihistorian tarina, joka kuvaa politiikan, hallinnon, elinkeinoelämän, työn, kulttuuri- ja sivistyslaitosten vuorovaikutuksessa kehittyvää Turkua ja turkulaisuutta, näiden muutoksia ja jatkumoita.
Hankkeen kirjoittava työryhmä on koottu poliittisen historian oppiaineen professoreista ja väitelleistä tutkijoista. Työryhmään kuuluu myös kaavoitukseen ja rakentamisen erikoistunut maantieteen alan emeritusprofessori.

Hankkeen johtaja professori Vesa Vares

VTT Olli Kleemola selvittää tutkimuksessa, miten valokuvien avulla on Suomesta ja Suomen historiasta ja identiteetistä rakennettu käsitystä ulkomailla ja kotimaassa. Tulosten avulla on mahdollista ymmärtää, miten kuvia voi käyttää viestinnässä tehokkaammin.

Kansallisvaltion sisäinen rakennusprojekti on edellyttänyt tietyn toivotun Suomi-käsityksen tuottamista suomalaisten keskuudessa. Suomalaisten herääminen kansalliseen tietoisuuteen osui ajallisesti yhteen uuden median, valokuvan, kehityksen kanssa.

Laajojen kuva-aineistojen tutkimukseen perustuvassa hankkeessa vastaan seuraaviin päätutkimuskysymyksiin:
•    Millaisin valokuvin Suomea ja Suomen historiaa on ulkomaisille ja kotimaiselle yleisölle esitelty? Millaisia kuvia ei ole käytetty?
•    Millaisiin mielikuviin Suomesta kuvissa on ollut aineksia?
•    Millaisin kuvin on tuotettu käsitystä Suomen historiasta? Millaisia visuaalisia kertomuksia suomalaisesta menneisyydestä ne muodostavat, ja millainen kokonaiskertomus niistä hahmottuu?
•    Millaista ajallista muutosta kuvissa ja niistä muodostuvissa kertomuksissa on havaittavissa?

Hanketta rahoittavat Alfred Kordelinin säätiö ja Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö.

VTT Jenni Karimäen tutkimushanke tarkastelee suomalaista poliittista liberalismia viimeisen sadan vuoden ajalta ja jäljittää kansallisia ja kansainvälisiä jatkumoita, yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia aina Suomen itsenäistymisestä nykypäivään. Hanke tarjoaa historiallisen ja politologisen perspektiivi, ”juuret”, nykypäivän keskustelulle liberaaleista arvoista, liberaalipuolueiden kehityksestä Suomessa, suomalaisen liberalismin paikasta kansainvälisessä kentässä ja yhdentyvässä Euroopassa. Tutkimus valottaa myös sitä, miksi liberaalien puolueiden on arvojen yleisestä kannatettavuudesta huolimatta ollut haasteellista menestyä.

Hankkeen ulottuminen historiasta nykypäivään yhdistää poliittisen historian ja politiikan tutkimuksen tieteenaloja ja siten luo uusia näkökulmia ja hedelmällisiä lähtökohtia liberaalin ajattelun historiaan, pitkään linjaan ja siinä tapahtuneisiin muutoksiin. Hankkeen keskeisen problematiikan ja tulosten ulottuminen nykypäivään tarjoaa työkaluja ajankohtaisen keskustelun tueksi.

Hanketta rahoittaa Jenny ja Antti Wihurin rahasto.

VTT Jenni Karimäen tutkimushanke tarkastelee vihreiden aatehistoriallista kehitystä ja sijoittumista kansainväliseen vihreiden puolueiden kenttään sekä jäljittää kansallisia ja kansainvälisiä jatkumoita, yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia viimeisen 30 vuoden ajalta. Tutkimus valottaa myös sitä, onko poliittista ajattelua ja valintoja luonnehtinut oikeisto-vasemmisto -jaottelu korvautumassa arvoliberaali-arvokonservatiivi -jaottelulla ja onko tällainen kehitys yksi syy vihreiden kannatuksen nousuun, mikä on havaittavissa niin Suomessa kuin Euroopassa. Tutkimuksen lähestymistapa pohjaa poliittisen identiteetin rakentumisen, poliittisen aatehistorian ja politiikan tutkimuksen kvalitatiivisiin metodeihin.​

Hanketta rahoittavat Jenny ja Antti Wihurin rahasto ja Emil Aaltosen säätiö.

VTT Olli Kleemolan johtamassa Turun yliopiston ja Oy Sigillum Ab:n yhteishankkeessa tarkastellaan karjalaisevakkojen sijoittumista Suomen ruotsinkielisille alueille. Hanke selvittää, miten paljon evakoita ruotsinkielisiin kuntiin sijoitettiin sekä millaisen kohtelun evakot saivat osakseen. Hankkeen aineistoina käytetään arkistoaineistojen lisäksi lehtiaineistoja sekä laajoja kysely- ja haastatteluaineistoja. Hankkeen toisena tutkijana toimii FM Riku Kauhanen.

Hanketta rahoittaa Svenska Kulturfonden.

Tutkimusprojektissa tarkastellaan Karia osana hänen uraansa eri vaiheissa merkittävässä roolissa olleita sotilasyhteisöjä sekä kuvataan Karin toimintaa niissä.

Karin tapaus avaa mielenkiintoisia näkökulmia muun muassa ensimmäisessä tasavallassa käytyyn kamppailuun suomalaisen upseerikoulutuksen esikuvista. Tutkimus tarkastelee myös sitä, millainen yhteisö Kainuun rajavartiosto oli, miten erämaamaisemat ja rajajääkäriyhteisö muovasivat Karin identiteettiä miehenä ja sotilaana ja miten urallaan merkittävään asemaan noussut, preussilaiset johtamisopit mukanaan tuonut Kari muokkasi Rajavartiostoa.

Elämäkerta avaa uusia näkökulmia suomalaisen upseerikoulutuksen alkuvaiheisiin, sotienvälisen ajan suojeluskuntien sekä rajavartiolaitoksen toimintaan ja talvi- ja jatkosodan historiaan. Elämäkerta palvelee siten muitakin kuin vain Karin henkilöhistoriasta kiinnostuneita.

Hanketta rahoittavat  Suomen tietokirjailijat ry ja Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran Säätiö.

2019 Monograph thesis, Zoe Allen-Mercier

This study will focus on the Soviet state’s attempts at inducing social order in the 1970s and early 1980s among the population of the Republic of Karelia in a context where Soviet values were challenged by international agreements likely to foster the introduction of Western social ideas such as Human rights throughout the Soviet Union. Beyond looking at the repression of dissension itself, it will consist in analyzing how the state would prevent the expression of dissension in the first place and ward off Western influence and the impact of contemporary opposition groups among the society. The case of Karelia will hopefully shed light on general trends in the Soviet Union’s peripheral areas pertaining to social control.

Funded by Koneen Säätiö

VTM, FM Juho Wilskan väitöskirja käsittelee itsenäisen Suomen ensimmäisten vuosikymmenten merkittävimpien kasvatusjärjestöjen toimintaa ja vaikutusta yhteiskunnassa. Tutkimuksen keskiössä ovat niin sanotun Valkoisen Suomen kasvatusjärjestöjen lasten- ja nuortenlehdet, joista tärkeimpiä ovat Lotta Svärdin ja suojeluskuntien nuorisojäsenilleen tuottamat julkaisut. Suomalaisia nuorisojärjestöjä ja niiden lehtiä käsitellään hankkeessa eurooppalaisessa kontekstissa.

Tutkimuksen rakenne muotoutuu neljän kokonaisuuden ympärille, joita ovat valkoinen perintö, tavat kertoa sisällissodan kokeneesta ja uudesta sukupolvesta, toisen maailmansodan kriisiajan käsittely ja sukupuolien tuottaminen kasvatuksessa. Ajallisesti tutkimus ulottuu jäsenkilpailun,  kasvavan toiminnan ja kriisiä kohti kulkevan maailmanpolitiikan värittämältä 1930-luvulta toisen maailmansodan vuosiin ja niitä seuraavaan murroskauteen, jolloin perintö ja sen välittäminen hakevat uusia muotoja valkoisen perinnön ytimessä olleiden suojeluskuntien ja Lotta Svärd -järjestön tultua lakkautetuiksi.

Väitöskirjahanketta rahoittaa Jenny ja Antti Wihurin rahasto.

>> Seuraa tutkimustyötä Instagramissa

2019-, Väitöstutkimus, VTM Jerkko Holmi

Jerkko Holmin väitöskirja käsittelee suomalaisten poliittisen toimijoiden, vientiyritysten sekä kristillisten lähetysseurojen perusteita kehitysyhteistyötoiminnalle eteläisessä Afrikassa 1980-luvun puolivälistä 1990-luvun puoliväliin. Tarkoituksena on ennen kaikkea vastata siihen, miksi kehitysyhteistyötä Afrikkaan haluttiin tehdä ja mitkä olivat ne perusteet, joilla se perusteltiin itselle ja muille. Tämän lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, millä tavoin kansalliset ja kansainväliset muutokset vaikuttivat käytettyihin perusteisiin.
 
Tutkimuksen tarkoitus on löytää kolmesta erilaisesta mutta toisiinsa linkittyneestä toimijaryhmästä samoja teemoittain jaettavia perustekokonaisuuksia sekä kehitysyhteistyön puolesta että sitä vastaan. Koska kehitysyhteistyön retoriikka on pääsääntöisesti pohjautunut samojen perusteiden ympärille toimijasta riippumatta, tulee tutkimus rakentumaan temaattisen tarkastelun pohjalle.

VTM Kim Wasaman väitöskirja ”Suomalaisruotsalainen tiedusteluyhteistyö 1950 -luvulta 1980 -luvulle, puolueettomuus ja eriävät intressit. Suomen ja Ruotsin sotilastiedustelun kuva toinen toisistaan.”  tarkastelee Suomen ja Ruotsin harjoittamaa puolustus- ja turvallisuusyhteistyötä, erityisesti sotilastiedustelun näkökulmasta kylmän sodan aikana ja sen loppupuolella sekä siihen liittyneitä haasteita Ruotsin puolueettomuuspolitiikan ja Suomen ja Neuvostoliiton välisen YYA-sopimuksen valossa.

Yhteystiedot:
kim.j.wasama[at]utu.fi
+358405714763

VTM Ahti Valkosen väitöstutkimksen aiheena on Liberaalinen Nuorisoliitto ja Liberaalinen ja Radikaalinen Opiskelijaliitto 1960-luvulta 1980-luvun alkuun.

Päätutkimuskysymys ja tarkentavat alakysymykset: 

Millainen oli ja miten kehittyi nuorliberaalijärjestöjen, eli Liberaalisen Nuorisoliiton ja Liberaalisen ja Radikaalisen Opiskelijaliiton rooli suomalaisessa opiskelija- ja nuorisoradikaalissa liikehdinnässä ja Suomen nuorisopoliittisella puoluekentällä 1960-luvulta 1980-luvun alkuun?

1. Miten nuorliberaalien poliittinen linja kehittyi 1960-luvulta 1980-luvun alkuun ja miten siihen heijastuivat opiskelija- ja nuorisoradikaalin liikehdinnän yleiset trendit uusvasemmistolaisesta 60-lukulaisuudesta 70-luvun alun puoluepolitisoitumiseen ja 70-luvun lopulla nousseisiin vaihtoehtoliikkeisiin?
2. Millainen oli nuorliberaalijärjestöjen asema emopuolue Liberaalisessa Kansanpuolueessa ja heidän suhteensa vanhempiin puolueaktiiveihin 60-luvulta 80-luvun alkuun?
3. Millainen oli nuorliberaalijärjestöjen asema suomalaisella ja kansainvälisellä nuorisopoliittisella kentällä ja millaiset olivat nuorliberaalien suhteet muihin keskeisiin poliittisiin nuorisojärjestöihin ja ulkomaisiin aatetovereihin?
4. Miten Suomen nuorliberaalien tulkinta liberalismin aatteesta suhteutuu laajempaan suomalaisen liberalismin aatetraditioon?

2022–, Väitöstutkimus, FM Kristiina Teppo

Kristiina Tepon väitöskirja käsittelee suomenruotsalaisen lehdistön kirjoituksia Namibian itsenäistymisprosessista 1960-luvulta 1990-luvulle. Tutkimuksessa Teppo tarkastelee diskurssianalyysin keinoin käsityksiä ja arvovalintoja, joita suomalainen lehdistö rakensi teeman ympärille. Tutkimuksessa tarkastellaan myös sitä, miten Suomen ulkopolitiikka heijastui Namibiaa koskevaan kirjoitteluun. Analyysiin sovelletaan jälkikoloniaalista teoriaa, tavoitteena diskurssien laajempien merkitysten tunnistaminen ja Suomen roolin valottaminen kolonialismin historiassa. 

2022–, Väitöstutkimus, VTM Samuli Laine

Väitöskirjatutkimus selvittää viiden suomalaisen kunnan ja kaupungin kunnallispoliittista lähihistoriaa ja kuntapolitiikan toimintaa. Tarkoituksena on kartoittaa paikallisdemokratian päätöksentekokulttuuria keskittyen poliittisiin neuvotteluihin. Tutkimus hyödyntää laajoja tutkimushaastatteluja ja kerättyä haastattelumateriaalia käytetään yhdessä esimerkiksi päätöksentekopöytäkirjojen kanssa. Haastateltavina tutkimuksessa ovat entiset ja nykyiset kunnanvaltuutetut kohdekunnista.

Paikallisdemokratian tutkiminen on tärkeää sekä yhteiskunnallisesti että tutkimuksen itsensä takia. Paikallispolitiikassa päätetään edelleen useat kansalaisten kannalta tärkeät kysymykset. Kunnat poliittisina yksiköinä ovat Suomessa vaihtelevia ja tutkimuskenttään liittyy myös monia esimerkiksi alueuudistuksen takia murroksessa olevia tekijöitä. Laineen väitöskirja etsii lähihistoriasta päätöksenteon edellytyksiä edistääkseen kuntademokratian toimintaa ja tuntemusta.

VTM Julia Koskisen väitöskirja käsittelee maaseudun naisten poliittista heräämistä ja järjestäytyneen naisliikkeen merkitystä ja valtaa Maalaisliitto-Keskustassa.

Väitöskirja tarkastelee neljän artikkelin kautta, miten naisten osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet ovat vaihdelleet Maalaisliitto-Keskustan sisällä eri ajanjaksojen aikana. Tarkemmin tutkimus syventyy lasikattojen murtumiskohtiin ja niistä seuranneisiin vaikutuksiin Maalaisliitto-Keskustassa. Murroskohtia ovat naisten äänioikeus, naisministeriyden mahdollistuminen, naiskansanedustajien läpimurto sekä naisten nousu puolueiden puheenjohtajaksi. Tutkimus kulkee vuosituhannen vaihtumiseen saakka tiiviisti naisjärjestön sekä sen vaikuttajahenkilöiden mukana. Aikana ennen naisjärjestöä tarkastellaan naisten osallistumista Maalaisliiton toimintaan. Uuden vuosituhannen puolella tutkimus keskittyy myös puolueen naispuheenjohtajiin naisjärjestön ohella. Jokaisessa artikkelissa on aikakauden huomioonottava tulokulma ja erityiskysymys, jotka täsmentävät tutkimuksen pääasiallista tarkastelukohdetta eli sitä miten naisjärjestön asema, valta ja merkitys ovat muuttuneet koko Maalaisliitto-Keskustan aikana.

Artikkeleiden teemat ovat:

1. Maalaisliittolaisten naisten yhteiskunnallinen toiminta ennen poliittista naisjärjestöä 1906–1941
2. Yhden naisen väylä ministeriksi? Keskustapuolueen naisjärjestön puheenjohtajan etuajo-oikeus hallitukseen puolueensa ainoana naisministerinä 1953–1981
3. Naisten poliittinen läpimurto haastaa Keskustanaisten toimintatavat – Naisjärjestö hakee paikkaansa naisten poliittisen nousun aikaan 1981–2002
4. Tie puolueen puheenjohtajuuteen auki ilman naisjärjestön nostatusta – Keskustanaisten rooli 2000-luvulla

Lisätiedot: Julia Koskinen, julheiz@utu.fi

Neuvostoliiton kulttuuridiplomatia pohjoisen Itämeren piirissä 1939–1940 (2016–2019)

Photographs and History – Valokuvat ja historia (2016-2018)

Nurturing Populism? The Impact of the Media on the Growth of Populist Parties in Finland, the Netherlands and France, 2014

The Mediation of Expertise. The Functions of Expert Opinion in News Journalism (Helsingin Sanomain Säätiö)

Vaalikampanjat merkityskamppailuna vallasta. Puolueiden, tiedotusvälineiden ja kansalaisten vuorovaikutus Suomen vaaleissa 1945-2011

Tulevaisuuden hahmottuminen Euroopan pohjoisella ulottuvuudella kylmän sodan päättyessä (Suomen Akatemia, 2013–2017).

Europe, Turkey and the Middle East: Interaction in Modernization and Democratization​ (Koneen Säätiö, 2012–2014)

Historical narratives in Finnish cultural diplomacy and state-sponsored discourses (Suomen Akatemia, 2011 - 2013)

Integrating and Developing European Asian Studies (IDEAS) (European Commission, 2010 - 2013)

Mediajulkisuuden agenda vuoden 2012 kuntavaaleissa (Kunnallisalan kehittämissäätiö)

Politiikan teatralisoitumisen historia (Suomen Akatemia)

Jytkyn anatomia: Median vaaliagenda kevään 2011 eduskuntavaaleissa ja perussuomalaisten voitto (Helsingin Sanomain Säätiö)

Against Europe? Euro-scepticism from Rome to Maastricht (Maison Interuniversitaire des Sciences Humaines d'Alsace)

Nordic Perspectives on European Integration (Pohjoismaiden Neuvosto, NOS-HS, 2010)

Mediajulkisuuden agenda vuoden 2008 kuntavaaleissa (Kunnallisalan kehittämissäätiö)

Kilpailun v​oittokulku (Suomen Akatemia, 2007 - 2010)

Suomen eduskunta 100 vuotta. Eduskunta ja kansanvalta. (Eduskunta)

Julkisuuden murros ja suomalainen politiikka 1960-luvulta 2000-luvulle (JULMU) (Koneen Säätiö) (2006 - 2007)

Suomen ulkopolitiikka ja ulkosuhteiden hoito

Ranskan historia ja yhteiskunta (2007 - 2009)

Politiikan journalismin tila ja tulevaisuus (Helsingin Sanomain Säätiö, 2008 - 2009)

Mielikuvavaalit. Vuoden 2007 eduskuntavaalien mediailmiöt (Eduskuntatutkimuksen keskus)

Poliitikot taistelivat, media kertoo. Suomalaisen politiikan mediapelejä 1981-2006 (Gummerus, Ajatus Kirjat)

Kansalaiset, päättäjät, liikenneturvallisuus ja päätöksentekoprosessi (LINTU) (Liikenne- ja viestintäministeriö)

Europarlamenttivaalit 2004 mediaseuranta (Eduskuntatutkimuksen keskus)

Varsinais-suomalaisten kansanedustajien mediasuhteet ja julkisuuskuva (Eduskuntatutkimuksen keskus)

Auvinen, Eero: KRIMIN SOTA, VENÄJÄ JA SUOMALAISET - Siviilit rannikoiden puolustajina ja sen vaikutus sotatoimiin sekä Venäjän suomensuhteisiin​. 501 s. 2015.

Blom, Anders: Taloudelliset eturyhmät politiikan sisäpiirissä. Tutkimus liike-elämän poliittisesta vaikuttamisesta kolmikantaisessa Suomessa 1968–2011. 2018

Hauvonen, Risto: Vallanvaihdon muuttuva kuva : Kekkosen sairastuminen ja Koiviston nousu valtion johtoon lehdistön, muistelmien ja historiankirjoituksen kuvaamana. 2015.

Heikkilä, Pauli: Imagining Europe, imagining the nation. Estonian discussion on European unification, 1923-1957. 51 s. 2011.

Helin, Matti: Uskonto SKDL:n politiikassa 1944 - 1961. 1996.

Isohookana-Asunmaa, Tytti: Maalaisliitto Pohjois-Suomessa. Kehitysjakso vuosina 1906 - 1939. 289 s. 1980.

Jokinen, Christian: Terrorismista ja sen torjunnasta - Suojelupoliisi ja kansainvälinen terrorismi 1958-2004. 365 s. 2015.

Jokinen, Jyrki: Löyhästä vaaliorganisaatiosta kiinteäksi puoluejärjestöksi [Elektroninen aineisto] : Kansallisen Kokoomuksen järjestötoiminta ja vaalikampanjat vuosina 1944-1979. 2011.

Jokisipilä, Markku: Aseveljiä vai liittolaisia. Suomi Hitlerin Saksan liittosopimusvaatimukset ja Rytin-Ribbentropin sopimus. 460 s. 2004.

Jonkari, Lauri: Kansainliitto Suomen turvallisuuspolitiikassa ja kansainvälisissä suhteisssa - vastaanotto ja vaikutus julkisessa sanassa ja yhteiskunnassa vuosina 1919 - 1936. 482 s. 2008.

Jussila, Risto: Nuorallakävelyä uutismaailmassa. Suomen Tietotoimiston yhteiskunnallinen rooli 1956-1981. 406 s. 2015.

Karimäki, Jenni: Tulevaisuuden lähtökohdista kansanvallan kolmiliittoon. Kansallinen Edistyspuolue ja kansallisen eheytymisen politiikka 1919-1939. 2016.

Kaunismaa, Kari: Punatähdestä kaksoiskotkaan. Neuvostoliiton romahtamisen vaikutus venäläisen keskikoulun historian oppikirjoihin. 2009.

Keränen, Seppo: Ehdollinen demokratia. Urho Kekkonen ja työmarkkinapolitiikka. 352 s. 2010.

Kleemola, Olli: Valokuva sodassa. Neuvostosotilaat, neuvostoväestö ja neuvostomaa suomalaisissa ja saksalaisissa sotavalokuvissa 1941-1945. 2017.

Korhonen, Olli: Integraatiomyönteisten etujärjestöjen linjat ja toiminta ennen Suomen EU-jäsenyyttä. 2017.

Laamanen, Ville: Suuri levottomuus : Olavi Paavolaisen kulttuurinen katse ja matkat 1936-1939. 346 s. 2014.

Leitzinger, Antero: Ulkomaalaispolitiikka Suomessa 1812 - 1972. 634 s. 2008.

Leppälä, Heli: ”Vammaisuus hyvinvointivaltiossa. Invalideiksi, vajaamielisiksi tai kehitysvammaisiksi määriteltyjen kansalaisasema suomalaisessa vammaispolitiikassa 1940-luvun taitteesta vuoteen 1987”. 314 s. 2014.

L'Hommedieu, Jonathan H.: Exiles and constituents [Elektroninen aineisto] : Baltic refugees and American Cold War politics, 1948 - 1960. 2011.

Lintunen, Tiina: PUNAISTEN NAISTEN TIET - Valtiorikosoikeuteen vuonna 1918 joutuneiden Porin seudun naisten toiminta sota-aikana, tuomiot ja myöhemmät elämänvaiheet. 299 s. 2015. 

Melasuo, Tuomo: Algerian poliittinen kehitys 1800-luvulta vapautussotaan 1954. 1999.

Mylly, Juhani: Maalaisliitto ja turvallisuuspolitiikka. 318 s. 1978.

Niemi, Mari K.: KAKSI TIETÄ HUIPULLE - Media ja puoluejohtajuus Suomessa naisten noususta populismin aaltoon. 151 s. 2014.

Numminen, Risto: "Antakaa minulle 20 vuotta..." P.A. Stolypin historiografiassa. 352 s. 2006.

Okkonen, Ville: Peruskoulua vastaan - yksityisoppikoulut ja yhteiskuntajärjestys 1966-1975. 2018.

Paavonen, Tapani: Talouspolitiikka ja työmarkkinakehitys Suomessa toisen maailmansodan jälkeisellä jälleenrakennuskaudella vuosina 1944-50. 365 s. 1988.

Paltemaa, Lauri: In the Vanguard of History - The Beijing Democracy Wall Movement 1978-1981 and Social Mobilisation of Former Red Guard Dissent. 390 s. 2006.

Pernaa, Ville: Tehtävänä Neuvostoliitto. Opetusminiteriön Neuvostoliittoinstituutin roolit suomalaisessa politiikassa 1944-1992. 448 s. 2002.

Perttula, Pekka: Taloton poika, maaton maalaisliittolainen, V.J. Sukselainen 1906?1945. 496 s. 2010.

Pesu, Jukka: Suomi, rauhanturvaaminen ja kylmä sota 1956–1990 : Rauhanturvaaminen osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä YK-politiikkaa. 2020

Pitkänen, Ville: Puolueiden keskustelutilaisuuksista mediatapahtumiksi. Television vaaliohjelmat ja niihin liittynyt sanomalehtijulkisuus 1960-luvulta 1980-luvulle. 249 s. 2014.

Railo, Erkka: Henkilökohtainen on poliittista : neuvottelu politiikan sukupuolittuneesta työnjaosta Annan julkaisemissa poliitikkojen henkilökuvissa vuosina 1975-2005. 292 s. 2011.

Reuna, Risto: ”Ei tullutkaan vallankumousta” – sotasukupolvi, joka esti kansandemokratian. Äärivasemmiston kesäkuun 1946 offensiivi ja metallityöväen työpaikkavastarinta. 2018.

Juha-Matti Ritvanen: Mureneva kulmakivi: Suomi, Neuvostoliiton hajoaminen ja YYA-sopimuksen loppuvaiheet 1989-1992. 2021.

Saarikoski, Vesa: Keskustajääkäri Aarne Sihvo. Demokraatti ja eheyttäjä murrosaikojen asevoimissa. 421 s. 1997.

Seppänen, Esa: Itäsuhteiden kolmiodraama. Kekkonen - Breznev - Kosygin 1960-1980. Henkilökohtaisten suhteiden luonne, rooli ja merkitys. 750s. + 46s. 2007.

Smolander, Jyrki: Suomalainen oikeisto ja "kansankoti". 2000.

Soikkanen, Timo: Kansallinen eheytyminen - myytti vai todellisuus? Ulko- ja sisäpolitiikan linjat ja vuorovaikutus Suomessa v. 1933 - 1939. 1984. 

Tervamäki, Tapio: Apua Kekkoselle vai kansainvälisen politiikan sivutuote? - Noottikriisin suomalainen kuva. 584 s. 2015. Julkaistu vain sähköisenä.

Uola, Mikko: Suomi ja keskuksen valtakunta. Suomen suhteet Kiinan tasavaltaan 1919-1949. 1995.

Uusitalo, Taina: ELÄMÄ TYÖLÄISNAISTEN HYVÄKSI - FIINA PIETIKÄISEN YHTEISKUNNALLINEN TOIMIJUUS 1900–1930 - Tutkimus työväenliikkeen sukupuolisidonnaisista käytännöistä. 435 s. 2013.

Valenius, Johanna: Undressing the Maid. Gender, Sexuality and the Body in the Construction of Finnish Nation. 200 s. 2004.

Vares, Vesa: Konservatiivi ja murrosvuodet. Lauri Ingman ja hänen poliittinen toimintansa vuoteen 1922. 1993.

Välimäki, Matti: Politiikkaa kansallisten, kansainvälisten ja ideologisten reunaehtojen puitteissa : Suomalaiset puolueet ja maahanmuutto 1973–2015. 2019.

Heikkinen, Reijo: Joukkovoiman läpimurto. Suurlakko-yleislakko teoriassa ja käytännössä Suomessa ennen ensimmäistä maailmansotaa. 316 s. 1980.

Hokkinen, Mika: Tutkimusotteen ja tieteenfilosofisten taustaedellytysten suhde oman ajan historiaan kohdistuvassa tutkimuksessa. Teoreettista tarkastelua taustaedellytysten vaikutuksesta tutkimukseen sekä empiirinen esimerkki mahdollisuudesta tutkia toisen maailmansodan jälkeistä suomalaista ulkopoliittista ajattelua. (vuodet 1945 - 1948). 1976.

Isohookana, Tytti: Maalaisliitto Pohjois-Suomessa. 1975.
tiivistelmä

Jokinen, Christian: Kolme askelta - turvallisuusvartioinnista terrorismin torjuntaan. Suojelupoliisi ja kansainvälinen terrorismi 1953-1989. 286 s. 2013.
tiivistelmä

Jokinen, Janne: The Regionalization of the Southeast Asian Mainland in the 1990s. 134 s. 2006.
tiivistelmä

Jussila, Risto: "Puolivirallisia uutisia" - Suomen tietotoimisto ja valtiovalta 1917-1960. 
285 s.+ 1 liites. 2006.

Kivikoski, Mikko: Antipolitical Central Europe - East Central European dissidents and the idea of Central Europe in the 1980's. 2000.
tiivistelmä

Koivukoski, Pekka: S.J. Pentti. Valkoinen legalisti, poliittinen päätoimittaja. 184 s. 2002.
tiivistelmä

Kukkonen, Heimo: Aika Aatteet uudet toi. Kokoomuksen Kaarinan kunnallisjärjestön toiminta ja järjestökulttuuri 1979-2009. 2014.

Kunnas, Antti: Suomen ulkomaankaupan vapauttaminen 1954 - 58. 151 s. + 4 liitesivua. 1994.
tiivistelmä

Kunttu, Tapani: Konservatiiviset ja turvallisuuspoliittiset näkemykset Suomen itsenäistymisen murros- vuosien jälkeisessä vaiheessa (1918 - 1922). 252 s. 1980.

Kuusela, Kimmo: Geopolitiik.an ja kansainvälisen politiikan juurilla. Saksalaisia ja suomalaisia sovellutuksia 1900-luvulla. 261 s + 1 liites., 2011.
tiivistelmä

Laamanen, Ville: Taiteilija totalitarismin tulkitsijana. Olavi Paavolaisen kokonaisnäkemys Euroopan ideologisista rintamalinjoista 1930-luvun suomalaisessa aikalaiskontekstissa. 252 s. 2011.
tiivistelmä

Laiho, Irma: Ylimmästä hengenviljelystä tutkijaputkeen. Tutkijakoulutuksen valtiollinen doktriini Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. 203 s. + 10 liites. 1993.
tiivistelmä

Lehikoinen, Anja: Historianopetuksen ja poliittisen kasvatuksen maailmankuvan muodostuminen Saksan Liittotasavallassa vuoteen 1961 mennessä. Tutkimustavoitteita ja sisältöä koskevista ohjeista ja keskusteluista Saksan läntisillä miehitysvyöhykkeillä ja Liittotasavallassa vuosina 1945 - 1961. 231 s. 1980.

Leitzinger, Antero: Suomen muslimit 1918-1958 - immigraatio, integraatio ja identiteetti. 153 s. + 16 liites. 2005.
tiivistelmä

Lintunen, Tiina: Punaisen naisen kuvat. Vuonna 1918 tuomitut Porin seudun naiset. 156 s. + 2 liites.  2006.
tiivistelmä

Mattinen, Erkka: Valtiaat, vallattomat ja vallanhimoiset julkisuudessa. Helsingin Sanomissa vuosina 1978-2003 julkaistujen poliitikkojen henkilökuvien sukupuolittunut ideologia ja yhteisölliset funktiot. 131 s. 2005.
tiivistelmä

Melasuo, Tuomo: Algerian poliittinen kehitys ensimmäisestä maailmansodasta vapautussotaan (1919 - 1954). 394 s. + 11 liites. 1981.
tiivistelmä

Mylly, Juhani: Maalaisliitto ja ulkopolitiikka Suomen itsenäisyydestä 1920-luvun loppuun. 254 s. 1972.

Mäkelä, Jaakko: "Suuri leikkaus" 1923. Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen lakkauttaminen sisäpoliittisena prosessina. 280 s. 1980.

Mäkinen Riitta : Pohjola vai Baltia? Suomalaisten pan-identifioituminen 1920-1930 -luvuilla kansalaisyhteistyön valossa. 248 s. + 9 liites. 2015.

Paavonen, Tapani: Sosiaalidemokraattinen liike ja talouspolitiikka Suomessa toisen maailmansodan jälkeen vuosina 1944 - 46. 289 s. 1980.

Pernaa, Ville: "Valtion laitos 3036". Opetusministeriön neuvostoliitto-instituutti suomalaisessa politiikassa 1944-1968. 204 s. 1999.
tiivistelmä

Postinen, Pertti: Vasemmistoradikaalisen työväenliikkeen järjestörakenne ja toimintamuodot 1920-30. 1988.

Rasilainen, Aki: Suostumus ja legaliteetti. Oikeus ja politiikka porvarissäädyn vaalioikeuden sääntelyssä 1869-1905. 1995.

Rimón, Ariel: Suomen työväenliike sotien välisenä murrosaikana 1940 - 41. Sisä- ja ulkopolitiikka sekä SDP:n asema talvisodan ja ns. jatkosodan välisenä rauhanaikana. 430 s. 1974.

Saarikoski, Vesa: Keskustajääkäri. Aarne Sihvon vuodet 1889-1933. Näkökulma aseellisen voiman ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen ensimmäisessä tasavallassa. 298 s. 1993
tiivistelmä

Salin, Timo: Puolueet ja Suomen kriisi 1939 - 1941. 487 s. 1990.
tiivistelmä

Sillanmäki, Jouni: "Taistelu vapauttajan roolista". Suomalaisen ja virolaisen lehdistön ja kirjallisuuden antama kuva suomalaisten vapaaehtoisten toiminnasta Viron vapaussodassa. 154s. + 3 liites. 2005.
tiivistelmä

Smolander, Jyrki: Jarruttelusta konsensushenkeen. - Kansallisen Kokoomuksen suhtautuminen ns. pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon 1945-1975. 269 s. 1998.
tiivistelmä

Soikkanen, Timo: Kansainvälispoliittinen kehitys ja Suomen johtava poliittinen lehdistö vuosina 1938 - 1939. Ideologiset ja turvallisuuspoliittiset näkökulmat lehdistökeskustelussa. 282 s. 1973.

Suvanto, Mari: Suomalainen yliopistolaitos globalisoituvilla markkinoilla - Opetusministeriön poliittisia linjauksia 1995-2006. 2013.

Tervamäki, Tapio: Dialogia, debattia ja polemiikkia: Fagerholmin kolmannen hallituksen muodostamisen ja yöpakkaskriisin tapahtumien kuvaus kirjallisuudessa. 1998.
tiivistelmä

Turunen, Petri: Journalisti diplomaattina. Max Jakobsonin rooli ja toiminta Suomen ulkoasiainhallinnon palveluksessa 1953-1965. 249 s. 1999.
tiivistelmä

Vares, Vesa: Murrosvuosien sopeutuva konservatiivi. Lauri Ingmanin poliittinen toiminta Venäjän helmikuun vallankumouksesta tasavallan vakiintumiseen Suomessa 1917-1920. 395 s. 1989.
tiivistelmä

Wilenius, Anne: Seilin arkistohistoriaa. Arkistoteoreeettinen tapaustutkimus. 2001.
tiivistelmä