AJANKOHTA on vuodesta 1995 lähtien ilmestynyt Turun ja Helsingin yliopistojen poliittisen historian oppiaineiden yhteinen tieteellinen julkaisusarja. Vuodesta 2000 lähtien artikkelit ovat käyneet läpi referee-arvioinnin. Julkaisu on määritelty vuonna 2015 Julkaisufoorumissa luokkaan 1.

Lisätietoa AJANKOHDAN julkaisu- ja vertaisarviointiprosessista

AJANKOHDAN vertaisarviointiprosessi

Vuodesta 2000 lähtien Ajankohta-sarjan artikkelit ovat käyneet läpi vertaisarviointiprosessin seuraavalla tavalla:

  1. Toimituskunta päättää sarjan numeron teeman. Teeman on oltava tieteellisesti kiinnostava yhtenäinen kokonaisuus.
  2. Call for papers -menettelyn avulla laajoja verkostoja hyödyntäen pyritään saamaan parhaat teemaan sopivat artikkeliehdotukset.
  3. Toimituskunta valitsee numeron toimittajat sekä saaduista ehdotuksista julkaisukokonaisuuteen parhaiten sopivat artikkelit.
  4. Toimittajat ottavat yhteyttä kirjoittajiin ja sopivat tekstien luovuttamisesta tiettyyn päivään mennessä. Toimituskunta antaa toimittajille Ajankohta-sarjan kirjoitusohjeet ja auttaa tarvittaessa toimittajaa/toimittajia tehtävässään.
  5. Kirjoitusten valmistuessa toimittajat valitsevat kullekin artikkelille kaksi vertaisarvioitsijaa, jotka kirjallisessa lausunnossaan esittävät joko artikkelin hyväksymistä julkaistavaksi tai sen hylkäämistä. Toimituskunta antaa toimittajille ohjeet lausunnon antamisesta.  Arvioitsijat saavat artikkelit nimettöminä ja myös heidän lausuntonsa toimitetaan kirjoittajille nimettöminä. Lausunnonantajat antavat lausunnon käsikirjoituksen tieteellisestä julkaisukelpoisuudesta toimituskunnan vertaisarviointiohjeiden mukaisesti. Ohjeet sisältävät mm. tutkimuskysymysten, -aineiston ja -menetelmien relevanttiuden ja käytön arvioinnin, toteutuksen pätevyyden ja huolellisuuden sekä tulosten omaperäisyyden, merkityksen ja uutuuden arvioinnin. Arvioinnin ohella lausunnonantajat antavat kirjoittajille myös konkreettisia parannusehdotuksia.
  6. Arvioitsijat antavat suosituksen joko hyväksyä, hylätä tai pyytää kirjoittajia lähettämään uudelleen arvioitavaksi muokatun käsikirjoituksen. Arvioitsijat eivät saa työstään rahallista korvausta. Mikäli arviointilausunnot ovat keskenään ristiriitaisia, toimittajat voivat pyytää kolmannen lausunnon ja sen jälkeen päättää, miten eri lausuntoja painotetaan muutosehdotuksissa.
  7. Toimittajat käsittelevät lausunnot ja lähettävät ne kirjoittajille. He päättävät hyväksyä tai hylätä tekstit tai pyytävät tekijöitä lähettämään tekstinsä uudelleen arvioitavaksi määrätyin parannuksin. Tekijöiltä edellytetään selkeätä kuvausta siitä, kuinka arvioitsijoiden ja toimittajien ehdotukset aiotaan ottaa huomioon käsikirjoitusta työstettäessä.
  8. Korjausten jälkeen toimittajat lukevat ja arvioivat lopullisen käsikirjoituksen julkaisukelpoisuuden.  Tarvittaessa kirjoitus lähetetään uudelle arviointikierrokselle.
  9. Toimittajat arvioivat ja tarkistavat osan julkaisusta, kuten kirja-arvostelut itse, ilman anonyymia arviointimenetelmää.

Ohjeet vertaisarvioijille

Luvatessaan antaa lausunnon asiantuntija vahvistaa ymmärtävänsä seuraavat periaatteet ja sitoutuu niihin:

  • Kaikki arvioitavat käsikirjoitukset ovat luottamuksellista aineistoa, joista ei saa keskustella eikä niitä saa näyttää ulkopuolisille.
  • Julkaisemattoman käsikirjoituksen sisältöä ei saa käyttää omaksi edukseen.
  • Asiantuntijalausunnon tarkoituksena on varmistaa käsikirjoitusten tieteellinen julkaisukelpoisuus ja taso sekä auttaa kirjoittajaa ja toimittajia käsikirjoituksen viimeistelyssä mahdollisimman korkeatasoiseen muotoon. Kopio lausunnoista tai sen tiivistelmä lähetetään aina myös kirjoittajalle.
  • Asiantuntija kirjoittaa lausunnon, joka ottaa kantaa kantaa käsikirjoituksen ansioihin ja puutteisiin sisällön, rakenteen, mahdollisen kuvituksen ja muiden huomionarvoisten seikkojen osalta ja jossa esitetään rakentavat perustelut tekstin julkaisukelpoisuudesta ja/tai tarvittavista muutoksista. Tyypillinen arviolausunto on pituudeltaan 2–4 liuskaa, ja se lähetetään toimittajille sovitun aikataulun mukaisesti.

Asiantuntijan toivotaan käyttävän arviossaan seuraavaa asteikkoa:

  • Käsikirjoitus on julkaistavissa sellaisenaan
  • Käsikirjoitus on hyväksyttävissä, jos siihen tehdään esitetyt muutokset ja korjaukset
  • Käsikirjoitus suositellaan hylättäväksi

Arviointia tehdessä voi hyödyntää esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

  • Esitelläänkö tutkimuskysymys, aineisto ja menetelmät ymmärrettävästi ja riittävällä tarkkuudella?
  • Tunteeko kirjoittaja lähteet ja aihepiirinsä kirjallisuuden ja hyödyntääkö sitä riittävästi ja luotettavasti?
  • Kytkeytyykö esitelty teoreettinen, metodologinen tai käsitteellinen viitekehys empiiriseen esimerkkiin toimivalla tavalla? Tekeekö kirjoittaja tekstissään sen, mitä johdannossa lupasi, ja tukeeko aineisto päätelmiä?
  • Mikä on tulosten omaperäisyys ja uutuusarvo suhteessa aiempaan tutkimukseen?
  • Muodostaako teksti rakenteeltaan tasapainoisen, perustellun ja eheän kokonaisuuden, jossa kerronnan kaari kantaa alusta loppuun asti?
  • Mikä on kirjoituksen mahdollisen kuvituksen ja tekstin suhde, ovatko kuvat informatiivisia ja tarpeellisia? Mitkä ovat käsikirjoituksen ansiot alan tutkijoiden ammattitaidon edistämisen näkökulmasta?
  • Onko käsikirjoitus ymmärrettävä lähinnä kyseistä tieteenalaa tunteville vai laajemminkin akateemiselle tai suurelle yleisölle?
  • Sopiiko käsikirjoitus julkaisusarjaan ja sen senkertaiseen teemaan?

Asiantuntijalausunto kirjoitetaan rakentavasti, kannustavasti ja perustellusti ottaen huomioon, että kirjoittajien tyylit ovat erilaisia ja moniäänisyys kuuluu tutkimukseen. Jos asiantuntija pitää käsikirjoituksen teoreettista viitekehystä, tutkimuskirjallisuutta, lähdeaineistoa tai menetelmiä puutteellisina, hänen on tarkoitus auttaa kirjoittajaa konkreettisilla ehdotuksilla käsikirjoituksen parantamiseksi.

Lausunnossa on tuotava esiin käsikirjoituksen päällekkäisyys aiemmin julkaistun aineiston kanssa, sekä mahdolliset epäilyt plagioinnista tai puutteista viitteiden ja lähteiden merkinnän suhteen.

Lausunnosta ei makseta palkkiota, vaan asiantuntija-arviointitehtävät lasketaan tieteelliseksi ansioksi.

AJANKOHTA on laaja-alainen suomalaisen poliittisen historian sykemittari, josta on nähtävissä alan tila ja erilaiset trendit. Vuonna 2010 julkaisun profiili selkeytyi, kun vuosikirjat muutettiin teemajulkaisuiksi. Ajankohta tuo esille relevantteja tutkimuskenttiä, antaa kuvan alamme metodeista ja kehityssuunnista sekä osallistuu tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.

AJANKOHDAN toimituskunta:

  • professori Juhana Aunesluoma, poliittinen historia, Helsingin yliopisto
  • professori Louis Clerc, poliittinen historia, Turun yliopisto
  • yliopistonlehtori Pia Koivunen, yleinen historia, Turun yliopisto
  • yliopistonlehtori Tiina Lintunen, poliittinen historia, Turun yliopisto
  • professori Johanna Rainio-Niemi, poliittinen historia, Helsingin yliopisto

AJANKOHTA-julkaisut:

ISSN 1236-9039

18. - Louis Clerc, Tiina Lintunen ja Markku Jokisipilä (toim.): AJANKOHTA. Poliittisen historian vuosikirja 2023: Demokratian, politiikan ja urheilun rajamailla. Vesa Vareksen juhlakirja. Helsinki 2023. 366 s.

17. - Hakoniemi, Elina, Ilkka Kärrylä, Kristiina Silvan & Riikka Taavetti (toim.): AJANKOHTA. Poliittisen historian vuosikirja 2018: Menneet tulevaisuudet. Helsinki 2018. 324 s.

16. - Lintunen, Tiina & Clerc, Louis (toim.): AJANKOHTA. Poliittisen historian vuosikirja 2013: Suomen asialla? Yksityiset ja julkiset toimijat kansainvälisessä yhteistyössä. Turku 2013. 238 s.

15. - Lintunen, Tiina & Clerc, Louis (toim.): AJANKOHTA. Poliittisen historian vuosikirja 2010: Kenen sota? Uusia näkökulmia talvisotaan. Turku 2010. 196 s.​

14. - Lindgren, Klaus (toim.): AJANKOHTA. Poliittisen historian vuosikirja 2009. Turku 2009. 300 s.

13. - Railo, Erkka (toim.): AJANKOHTA. Poliittisen historian vuosikirja 2008. Turku 2008. 356 s.

12. - Lindgren, Klaus (toim.): AJANKOHTA. Poliittisen historian vuosikirja 2007. Helsinki 2007. 284 s.

11. - Jokisipilä, Markku (toim.): AJANKOHTA. Poliittisen historian vuosikirja 2006. Turku 2006. 330 s.

10. - Lindgren, Klaus (toim.): AJANKOHTA. Poliittisen historian vuosikirja 2005. Helsinki 2005. 372 s. 

9. - Valenius, Johanna (toim.): AJANKOHTA. Poliittisen historian vuosikirja 2004. Turku 2004. 367 s. Ajankohta 2003   

8. - Lindgren, Klaus (toim.): AJANKOHTA. Poliittisen historian vuosikirja 2003. Helsinki 2003. 343 s. Ajankohta 2002   

7. - Jokisipilä, Markku (toim.): AJANKOHTA. Poliittisen historian vuosikirja 2002. Turku 2002. 309 s. Ajankohta 2001   

6. - Katainen, Elina (toim.): AJANKOHTA. Poliittisen historian vuosikirja 2001. Helsinki 2001. 314 s. Ajankohta 2000   

5. - Pernaa, Ville (toim.): AJANKOHTA. Poliittisen historian vuosikirja 2000. Turku 2000. 343 s. Ajankohta 1998   

4. - Krekola, Joni (toim.): AJANKOHTA. Poliittisen historian vuosikirja 1998. Helsinki 1998. 286 s. Ajankohta 1997   

3. - Soikkanen, Timo (toim.): AJANKOHTA. Poliittisen historian vuosikirja 1997. Turku 1997. 295 s. Ajankohta 1996   

2. - Pylvänäinen, Leena & Timo Soikkanen (toim.): AJANKOHTA. Poliittisen historian vuosikirja 1996. Helsinki 1996. 226 s. Ajankohta 1995   

1. - Soikkanen, Timo & Mikko Majander (toim.): AJANKOHTA. Poliittisen historian vuosikirja 1995. Turku 1995. 238 s.