Asiasana: oikeustiede

Kiinalaista yhteiskuntaa ovat viime vuosina alkaneet enenevässä määrin määrittää kungfutselaiset arvot ja yhteiskunnan puuttuminen median vapauteen. Tämä on vaikuttanut myös kiinalaisten naisten toimintaympäristöön. HTM Pia Eskelinen tutki oikeustieteen alan väitöskirjassaan Kiinan maaseudun naisten maaoikeudellista asemaa ja naisten oikeudellista asemaa kiinalaisessa yhteiskunnassa. Väitöstutkimus osoittaa, että lainsäädännön soveltaminen on Kiinassa muuttunut epätasa-arvoisemmaksi asettaen naiset ja heidän perusoikeutensa epäedulliseen asemaan.

Oikeustieteellisen tiedekunnan Tutkija valokeilassa -uutissarjassa esittelyvuorossa on tutkijatohtori Isabell Storsjö.

OTM, KTM, VT Jussi Päivärinne tutki prosessioikeuden ja tekijänoikeuden alaan kuuluvassa väitöskirjassaan, kuinka kantaja- ja hakijavaltuuskysymykset on tekijänoikeuden loukkaustapauksissa jäsennettävä ja ratkaistava. Tutkimuksessa selvisi, että näiden kysymysten jäsentäminen ja ratkaiseminen aiheuttavat ajoittain haasteita käytännön oikeuselämässä. Tyhjentävään, lain tasolla tapahtuvaan asiavaltuussääntelyyn ei kuitenkaan ole tulevaisuudessakaan tarvetta, sillä oikeuskäytännön ja -tieteen kautta pystytään hallinnoimaan ja ratkomaan monimutkaisiakin asiavaltuuskysymyksiä.

Päätöksenteon ulkoistaminen tekoälylle ei ole enää scifiä. Maailmalta löytyy hurjiakin esimerkkejä tekoälyn kehittämisestä, mutta sen hyödyntäminen on myös arkipäivää monessa suomalaisessa yrityksessä ja organisaatiossa. Tutkijat haluavat auttaa yrityksiä, jotta ne pystyvät teettämään tekoälyllä päätöksiä vastuullisesti.

Turun yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan on saatu kaksi uutta dosenttia. Rehtori on myöntänyt OTT Tarja Koskelalle ja OTT Satu Rantaeskolalle dosentin arvon.

Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan maankäyttö- ja kiinteistöoikeuden lahjoitusprofessuuriin on valittu OTT Martti Häkkänen. Professuuri on määräaikainen ajalle 1.2.2022–31.12.2023.

Rehtori on myöntänyt OTT Mikko Rajavuorelle (talousoikeus), OTT Johanna Frimanille (kansainvälinen oikeus), OTT Heikki Marjosolalle (rahoitus- ja eurooppaoikeus) ja VTT Elsa Saarikkomäelle (kriminologia) dosentin arvon.

Anna Hurmerinta-Haanpää selvitti väitöstutkimuksessaan, miten yritykset käyttävät ja kehystävät sopimuksia nykypäivän verkostoituneissa liikesuhteissaan, ja miten sopimukset vaikuttavat yritysten väliseen luottamukseen ja liikesuhteeseen. Tutkimus osoitti, että sopimuksia käytetään moninaisesti esimerkiksi kaupan käsikirjoituksena, johtamaan organisaatioita sisäisesti sekä ohjaamaan sopimusosapuolten välistä yhteistyötä ja oman toimitusketjun menettelytapoja.

Karoliina Helteen väitöstutkimuksen kohteena oli tyyppitapaus, jossa kiinteistönomistajan puoliso väittää omistavansa kiinteistölle rakennetun rakennuksen joko kokonaan tai osittain. Jos väite menestyy, rakennus on puolison irtainta omaisuutta eikä kuulu kiinteistöön ja siten kiinteistöä koskevien määräämistoimien piiriin. Tutkimuksessa todettiin, että rakennuksen omistajalle myönnettävää suojaa ei ole aina syytä pitää ehdottomana lähtökohtana, vaan rakennuksen ja kiinteistön muodostaman tosiasiallisen kokonaisuuden vuoksi tilanteen pitäisi ennemminkin olla päinvastainen.