Asiasana: oikeustiede

Turun yliopistossa väittelevän Max Janssonin väitöstutkimus osoittaa, että vapaakaupan normisto ei ole este sille, että tuotantoprosessien aikana syntyville päästöille ja muille ympäristövaikutuksille asetettaisiin pitkällekin meneviä vaatimuksia. Tämä tosin edellyttää, että tuontitavaroihin ulottuvat vaatimukset on suunniteltu huolellisesti.

Valinnanvapautta edistävä lainsäädäntö on kirjoitettu oletuksella, että ihmiset toimivat rationaalisesti. Taina Rintalan Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus tuo vahvasti esille, että rationaalisen valinnan sijasta asiakkaat, yksityiset palveluntuottajat ja kunnat voivat kuitenkin usein turvautua päätöksiä tehdessään erilaisiin vinoumiin ja nyrkkisääntöihin. Rintalan mukaan niiden vaikutus olisi hyvä ottaa huomioon lainvalmistelussa ja pohtia keinoja, jotka tukevat harkittua valintaa. 

OTK Juha-Matti Moilanen selvitti väitöstutkimuksessaan nykyistä työsuhteen päättämissopimuksiin liittyvää oikeustilaa ja osoitti siihen liittyviä epäkohtia. Johtopäätöksenä esitetään sääntelyä, jolla edistetään työsuhteen päättymiseen liittyvää oikeudenmukaista ja reilua sopimista sekä lisätään sopimusvapautta.

OTM Mikko Rajavuori tarkasteli väitöskirjassaan valtio-omistajuuden kansainvälisoikeudellisia reunaehtoja ja havaitsi tutkimuksessaan valtion osakeomistusten kansainvälisen sääntelyn olevan murroksessa. Valtio-omistajuuden kasvu ja kansainvälistyminen on johtanut valtion osakkeenomistajaroolien perinteisen sääntelyn tiukentumiseen, mutta se on tuottanut myös uudenlaisia sääntelyratkaisuja. Etenkin kansainvälinen ihmisoikeusjärjestelmä on alkanut määrittää valtion osakasvallan käytön rajoja ja muotoja tavalla, joka paljastaa jännitteitä kehittyvässä valtio-omistajan globaalioikeudessa.

OTL, LLM, VT Mikko Puumalainen osoittaa väitöstutkimuksessaan Suomen valtiosäännössä olevan puutteita, jotka vaikeuttavat mahdollisuuksia suojata sen perustuslaillisia ydinarvoja. Tämä rajoittaa myös Suomen mahdollisuuksia käydä EU:n ja Suomen välistä perustuslaillista dialogia sekä altistaa sen perustuslakia koskeville konflikteille EU:n kanssa. Puutteiden vuoksi Suomi ei myöskään pysty antamaan panostaan EU:n yhteisen valtiosääntöperinteen rakentamiseksi.