Ihmisten tapa tehdä päätöksiä heikentää valinnanvapauden hyötyjen saavuttamista (Väitös: VTT Taina Rintala, 10.8.2019, oikeustiede)
Valinnanvapautta edistävä lainsäädäntö on kirjoitettu oletuksella, että ihmiset toimivat rationaalisesti. Taina Rintalan Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus tuo vahvasti esille, että rationaalisen valinnan sijasta asiakkaat, yksityiset palveluntuottajat ja kunnat voivat kuitenkin usein turvautua päätöksiä tehdessään erilaisiin vinoumiin ja nyrkkisääntöihin. Rintalan mukaan niiden vaikutus olisi hyvä ottaa huomioon lainvalmistelussa ja pohtia keinoja, jotka tukevat harkittua valintaa.
– Koska päätöksentekoon vaikuttavat erilaiset vinoumat ja nyrkkisäännöt, ihmisten tosiasialliset valinnat ja rationaalisen valinnan mallin oletukset eivät välttämättä kohtaa. Jos kohtaavatkin, lopputulos ei välttämättä vastaa sitä, mitä lainsäätäjä on olettanut, Rintala sanoo.
Rintala tutki asiaa Turun yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan tekemässään väitöstutkimuksessa. Hän vertasi suomalaisen palvelusetelijärjestelmän ja ruotsalaisen valinnanvapausjärjestelmän eroja. Molemmilla järjestelmillä pyritään samoihin tavoitteisiin ja kummassakin järjestelmässä sääntelynkohteet joutuvat tekemään samanlaisia valintoja. Väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että valinnanvapauden vaikuttavuuden kannalta keskeisin merkitys on sillä, miten valinnat on muotoiltu.
Väitöskirjan tutkimustuloksista löytyy keinoja, joilla palvelusetelilain tavoitteiden saavuttamista voitaisiin paremmin edistää. Rintalan mukaan asiakkaiden itsemääräämisoikeutta voidaan vahvistaa ja kunnan tuottamien palvelujen kysyntää vähentää Suomessa muuttamalla valinnanvapauden oletusääntöä ja hyödyntämällä muuttumattomuusvinoumaa.
– Esimerkiksi yksi tällainen keino olisi muuttaa palvelusetelilain asiakkaan valintaa koskevaa oletussääntöä vastaamaan Ruotsin valinnanvapauslain opt out -sääntöä. Kun Suomessa lähtökohtana on, että saadakseen palvelusetelin ihmisen pitää ilmaista haluavansa sen, Ruotsissa järjestys on toinen: siellä henkilöllä on automaattisesti oikeus valita palveluntuottaja ja jos hän ei halua käyttää valinnanvapauttaan, hänen pitää ilmaista se. Koska ihminen on taipuvainen muuttumattomuusvinoumaan, toisin sanoen haluamaan tilanteen pysyvän suhteellisen samanlaisena tai ennallaan, hän helpommin valitsee sen, mikä ei vaadi tahdonilmaisua – eli säilyttää tilanteen muuttumattomana. Tämän seurauksena järjestelmä ohjaa Suomessa ja Ruotsissa eri lopputulokseen, Rintala kertoo.
Jos suomalainen jo kunnallisten palvelujen piirissä oleva asiakas haluaa, että kunta tuottaa myös uudet palvelut, asiakas varmistaa tämän kieltäytymällä palvelusetelistä. Sen sijaan Ruotsissa asiakkaan on käytettävä valinnanvapauttaan, jos hän haluaa, että kunta on myös uusien palvelujen tuottaja.
– Oletussääntöä muuttamalla Suomessa olisi mahdollista ehkäistä kunnan palvelujen piiriin hakeutumista sellaisten asiakkaiden osalta, jotka jo käyttävät palveluseteliä, ovat aikaisemmin käyttäneet palveluseteliä tai jotka ovat tottuneet käyttämään yksityisten palveluntuottajien palveluja, Rintala sanoo.
Runsas tietotarjonta ei edistä informoitua valintaa
Valinnanvapaudesta puhuttaessa korostetaan, että asiakkaat tarvitsevat valintojensa perustaksi tietoja palveluntuottajista ja heidän palveluistaan. Ratkaisuksi esitetään tarjottavien tietojen lisäämistä. Rintalan mukaan tulisi toimia toisin.
– Päättäjien tulisi miettiä, mitä ovat keskeiset tiedot, joita ihmiset tarvitsevat tehdäkseen valinnan, Rintala sanoo.
Runsas palveluntuottajien määrä ja heitä koskevien tietojen määrä voi johtaa siihen, että ihmiset jättävät kokonaan ottamatta huomioon suuren osan tarjolla olevista tiedoista ja vertailevat palveluntuottajia vain yhden, heille merkityksellisen tekijän mukaan. Tämän taustalla voi vaikuttaa vahvistusvinouma.
– Jos asiakkaat ovat ottaneet vastaan palvelusetelin siksi, että he pääsevät esimerkiksi nopeasti palvelujen piiriin, he myös palvelusetelituottajaa valitessaan etsivät ja arvioivat informaatiota, joka tukee nopeaa palveluunpääsyä. Käytännössä tämä johtaa siihen, että suuri osa asiakkaille tarjolla olevista tiedoista jää käyttämättä, mikä ei ole taloudellisesti järkevää, Rintala sanoo.
Tietojen runsaus yhdistyneenä palveluntuottajien suureen määrään voi johtaa myös siihen, että asiakkaat valitsevat palveluntuottajan suosituksen mukaan.
– Asiakkaat käyttäytyvät sopulimaisesti eli valitsevat samoin kuin esimerkiksi aikaisemmin valintansa tehnyt ystävä. Asiakkaat voivat valita palveluntuottajan myös maineen perusteella. Tämä edistää sädekehävaikutusta. Kysymys on siitä, että jos palvelutuottajalla on hyvä maine jossakin asiassa, asiakkaiden käsitys henkilöstä on myönteinen myös muissa asioissa, Rintala kertoo.
Vertailemisen vaatima aika, vaiva ja vaikeus voivat johtaa myös siihen, että asiakkaat käyttäytyvät rationaalisen välinpitämättömästi.
– Jos tiedon hankintakustannukset ovat ihmiselle suuremmat kuin siitä koituvat hyödyt, ihmisen on järkevää olla tietämätön palveluntuottajien toiminnan laadusta. Runsas palveluntuottajia koskeva tietomäärä ei siten välttämättä lisää asiakkaiden mahdollisuutta löytää tarpeisiinsa parhaiten vastaavaa palveluntuottajaa vaan johtaa enemmänkin siihen, että asiakkaat löytävät tarpeisiinsa tyydyttävimmin vastaavan palveluntuottajan. Miksi ihmiset vertailisivat palveluntuottajia, jos he tarvitsevat palvelua vain satunnaisesti ja kaikki palveluntuottajavaihtoehdot tuottavat palvelua vähintään kunnan edellyttämällä tavalla, Rintala kysyy.
Tyytymättömätkin vaihtavat harvoin palveluntuottajaa
Palvelusetelijärjestelmässä asiakkailla on mahdollisuus vaihtaa palveluntuottajaa. Näin tapahtuu kuitenkin harvoin. Tämä voi johtua varmuusvaikutuksesta: ihmisillä on taipumus priorisoida varmoja tapahtumia.
– Tyytymättömät asiakkaat eivät vaihda nykyistä palveluntuottajaa, koska he tietävät 100-prosenttisesti saamansa palvelun laadun. Uuden palveluntuottajan palvelujen laadusta heillä ei ole varmuutta. Palveluntuottajan vaihtamattomuutta voi selittää myös katumuksen kaihtaminen. Vaihtamalla tilanne saattaisi muuttua huonommaksi, Rintala sanoo.
Palvelusetelijärjestelmässä pitäisikin Rintalan mukaan kiinnittää huomattavasti enemmän huomiota uudelleenvalintaan kannustaviin tekijöihin.
Palvelusetelijärjestelmässä korostetaan palvelusetelituottajien syrjimätöntä kohtelua, mutta käytännössä palveluntuottajalistat ja sähköiset palveluntuottajien verkkovertailusivustot on rakennettu niin, että valintavaihtoehdot esitetään aakkosjärjestyksessä. Tämä edistää nimijärjestysvinoumaan turvautumista.
– Palvelusetelilakia uudistettaessa pitäisi näin ollen myös pohtia sitä, missä järjestyksessä valintavaihtoehdot asiakkaille esitetään.
***
VTT Taina Rintala esittää väitöskirjansa Valinnanvapaus ja valinnat. Asiakkaiden, palveluntuottajien ja palvelunjärjestäjien valinnat valinnanmahdollisuuksia edistävissä järjestelmissä julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 10.8.2019 klo 12 (Turun yliopisto, Calonia, Cal 1 -luentosali, Caloniankuja 3, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Jukka Mähönen (Oslon yliopisto, Norja) ja kustoksena professori Janne Salminen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on hallinto-oikeus.
Väittelijän yhteystiedot: 0400 568 308, taina.rintala@emle.eu
