Tutkittua tietoa, sen tunnistamista ja merkitystä tutkitaan Turun yliopiston johtamassa suomalaista tiedepääomaa kartoittavassa FINSCI-hankkeessa. Monitieteinen hanke on juuri lähettänyt 8 500 henkilölle kyselyn selvittääkseen Suomessa asuvien tieteeseen liittyviä ajatuksia ja kokemuksia. Tulosten pohjalta tutkijat rakentavat interventioita ja sitä kautta suosituksia, joilla tiedepääomaa voidaan lisätä.
Luentosalissa kaikuu kasvatustieteiden tiedekunnan koulutuksen vararehtori Inkeri Ruokosen sanat hänen lukiessaan Comeniuksen valaa. Muut valmistuneiden juhlaan, publiikkiin, osallistuneet vannoivat valansa kotona. Koronan vuoksi tiedekunnan publiikki järjestettiin toista kertaa etänä, mutta juhlan tuntu oli silti vahva. Puheenvuorot nostivat esille tiedekunnasta valmistuneiden merkityksen niin yhteiskunnan kehitykselle kuin yksittäisen ihmisen hyvinvoinnille.
Yli 860 hakijaa osallistui VAKAVA-kokeeseen Turun ja Rauman kampuksilla. Ensimmäistä kertaa valtakunnallisena toteutetun sähköisen kokeen käytännön järjestelyt onnistuivat lähes täydellisesti, Turun kampuksella vaivanneet muutamat tunnistautumis- ja verkko-ongelmat saatiin hoidettua nopeasti. Kokeen perusteella valitaan hakijat kesäkuisiin soveltuvuuskokeisiin.
Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa työskenteleville johtajille on luotu uusi Vakaa johtaja, muuttuva ympäristö – Varhaiskasvatuksen johtamisen täydennyskoulutusohjelma. Koulutus on osallistujalle maksuton. Turun yliopistossa käynnistyvään ohjelmaan otetaan mukaan 20 ensimmäisenä ilmoittautunutta koulutuksen kohderyhmää priorisoiden.
Lapsi kiinnostuu luontaisesti kirjallisuudesta, mutta aikuisten tehtävänä on tukea lapsen ja kirjallisuuden välisen yhteyden syntymistä. Miten sen voi tehdä, siihen vastaa tutkijoiden Juli-Anna Aerilan ja Merja Kauppisen tuore teos Kirjasta kaveri. Kirja on suunnattu erityisesti varhaiskasvatusikäisten lasten lukuinnostuksen sytyttämiseen.
Oppilaiden moninaiset kulttuuriset ja kielelliset taustat haastavat opettajat nykypäivän koulussa. Miten ottaa huomioon erilaiset oppijat, tarjota kaikille mahdollisuuksia taustasta riippumatta? Avuksi tuli kehittämishanke DivED, joka kolmen vuoden aikana koulutti opettajia uudenlaiseen ajatteluun, kehitti ideoita opettajankoulutukseen ja jätti opettajille perinnöksi laajan tietopaketin käytännön harjoituksineen.
Miten tukea oppilasta oman identiteetin kehittymisessä tai vahvistaa oppilaiden kielitaitoa ja kielten käyttöä? Opettajia haastaneeseen kysymykseen on nyt tarjolla kaksi tutkittuun tietoon pohjaavaa, arjen opetustyötä tukevaa oppimateriaalikokonaisuutta. Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa tuotetut Minästä kiinni ja Kielestä koppi -teokset ovat maksuttomasti kaikkien ladattavissa.
Jos yliopistotutkija Jaana Lepistö saisi päättää, jokaisen opettajan arkeen kuuluisi halu innostaa oppijat toisinnäkemisen taitoon. Ei tehdä niin kuin on aina tehty vaan mietitään uudella tavalla. – Eräs opiskelija laittoi seitsemäsluokkalaiset suunnittelemaan ongelmanratkaisuna tuotetta, jota käytettäisiin, jos ihmisellä olisi kolme kättä, Lepistö sanoo. – Tämä johdatteli oppilaat pohtimaan tavanomaisesta poikkeavia tuotteita, joita yleensä uudet innovaatiot ovat.
Suomen ensimmäinen yliopistollinen harjoittelupäiväkoti Rauman pikkunorssi avaa tammikuussa ovensa ensimmäisille lapsille. Johtaja Anne Toivosen mukaan pikkunorssi on päiväkoti, jossa kaikki toimintaa pohjaa uusimpaan tutkittuun tietoon ja siten se voi toimia. Tavoitteena on toimia myös mallina muille päiväkodeille. Rauman opettajankoulutuslaitoksen varhaiskasvatuksen opiskelijoille pikkunorssi avaa suuresti kaivattuja harjoittelupaikkoja.
Uudet opiskelijalähettiläät ovat aloittaneet kautensa Turun yliopiston esittelijöinä. Kasvatustieteiden tiedekunnan lähettiläinä toimivat Elina Koski ja Antti Hämäläinen.