Tutkittua tietoa, sen tunnistamista ja merkitystä tutkitaan Turun yliopiston johtamassa suomalaista tiedepääomaa kartoittavassa FINSCI-hankkeessa. Monitieteinen hanke on juuri lähettänyt 8 500 henkilölle kyselyn selvittääkseen Suomessa asuvien tieteeseen liittyviä ajatuksia ja kokemuksia. Tulosten pohjalta tutkijat rakentavat interventioita ja sitä kautta suosituksia, joilla tiedepääomaa voidaan lisätä.
Yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa korkeatasoista tiedettä rahoittava Strategisen tutkimuksen neuvosto on myöntänyt FINSCI- eli Suomalainen tiedepääoma ja sen kasvattaminen -tutkimushankkeelle kolmivuotisen rahoituksen. Hanketta johtaa Turun yliopiston tutkijakaksikko: johtajana psykologian yliopistonlehtori Johanna Kaakinen, varajohtajana toimii kasvatustieteen professori Mirjamaija Mikkilä-Erdmann.
FINSCI-hanke on vahvasti monitieteinen ja eri yliopistojen tutkijat yhdistävä hanke. Mukana on psykologeja, kasvatus-, neuro- ja yhteiskuntatieteilijöitä sekä tiedeviestinnän asiantuntijoita.
– Meillä on ollut alusta asti ajatus, että tehdään isosti. Hankkeessa on mukana eri alojen osaajia, joita kaikkia kiinnostaa se, miten tutkittuun tietoon suhtaudutaan ja miten sitä ymmärretään. Meillä on nyt mahdollisuus yrittää ymmärtää tieteellisen pääoman merkitys ja sisältö, Kaakinen sanoo.
Tutkijoilla on selkeä tavoite: he haluavat ymmärtää ja kasvattaa suomalaisten tiedepääomaa.
– Jo alakoululaisista yli 90 prosenttia omistaa älypuhelimen. Heillä on mahdollisuus käyttää tutkittua tietoa, mutta heillä on valtava haaste löytää olennaisen tiedon äärelle, Mikkilä-Erdmann sanoo.
Mutta miten erottaa tutkittu tieto esimerkiksi tunteisiin ja epäilyksiin perustuvasta tiedosta? Erityisesti koko ajan voimistuva sosiaalinen media tekee asiasta aina vain hankalamman.
– Sosiaaliseen mediaan voi kirjoittaa kuka ja mitä vain. Siellä ei ole toimittajia, joilla olisi vastuu siitä, ettei palturia levitä. Tässä kriittisessä tilanteessa pitää tehdä päätöksiä, jotka voivat koskea omaa hyvinvointia tai joilla voi olla vaikutus yhteiskuntaan laajemmin. On tärkeää, että päätöksenteko perustuu tieteelliseen tietoon eikä esimerkiksi uskomuksiin, Kaakinen sanoo.
Esille nostetaan tieteen hauskuus ja mielenkiintoisuus
Tutkijat haluavat innostaa tieteen pariin kaikenikäisiä suomalaisia. Avain siihen on tehdä tiede ymmärrettäväksi ja tuoda se esille hauskalla ja mielenkiintoisella tavalla. Hankkeessa onkin kumppaneina Tiedekeskus Heureka sekä Suomen tiedekeskusverkosto.
– Esimerkiksi Heurekassa on vankkaa osaamista siitä, miten lapsia pystyy innostamaan tieteen pariin ja nyt he miettivät keinoja saavuttaa uusia yleisöjä. He menivät itähelsinkiläiseen leikkipuistoon pitämään osallistujille maksutonta tiedetyöpajaa. Pitää vain uskaltaa ajatella ”laatikon ulkopuolelta”, Kaakinen kertoo, mutta muistuttaa heti perään, että hanke ei tavoittele vain lapsia. – Tämä asia koskettaa kaikenikäisiä.
FINSCI rakentuu kuuden osahankkeen päälle. Turun yliopiston psykologian oppiaineessa tutkitaan tunteiden merkitystä tiedon ymmärtämisessä. Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksella sekä oppimisen ja opetuksen tutkimuskeskuksessa CERLIssa pureudutaan tulevaisuuden kansalaisten ja asiantuntijoiden tieteelliseen lukutaitoon ja päätöksentekoon. Helsingin yliopiston kasvatustieteiden osaston ja neurotieteen tutkimuskeskuksen tutkijat selvittävät arjen päätöksenteon neurokognitiivisia prosesseja. Itä-Suomen yliopiston soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastolla tutkitaan lasten ja perheiden tiedepääomaa ja lasten tiedelukutaitoa. Tiedekeskus Heureka ja Suomen tiedekeskukset ry tutkivat ja kehittävät uudenlaisia tapoja osallistaa ja saavuttaa uusia yleisöjä. Tieteellisten menetelmien demokratisointia edistävä Skope ry hoitaa hankkeen viestintää ja vuorovaikutustoimia yhteistyökumppaneiden kanssa.
Suomalaisten tutkijoiden lisäksi hankkeella on yhteydet maailmanlaajuiseen tiedekeskusverkostoon sekä kansainvälisiin alan huippututkijoihin.
– FINSCI on sekä teoreettisesti mielenkiintoinen ja haastava, mutta samalla laajasti eri ihmisryhmiä osallistava hanke, Mikkilä-Erdmann sanoo.
Kysely auttaa kehittämään interventiot
Tänä keväänä hankkeen tavoitteena on ollut aloittaa selvitystyö siitä, mitä suomalaiset ajattelevat tieteestä. Viime viikolla FINSCI postitti 8 500 Manner-Suomen asukkaalle väestökyselyn, johon voi vastata kahdeksalla kielellä; suomeksi, ruotsiksi, pohjoissaameksi, venäjäksi, englanniksi, viroksi, arabiaksi ja somalin kielellä. Kyselyn tarkoituksena on kartoittaa suomalaisten tiedepääomaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tietoa hyödynnetään suunniteltaessa keinoja, joilla voidaan edistää tieteen ymmärrystä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Kyselyitä seuraavat interventiot eli kokeilut, joissa tutkijat luovat valikoidulle ryhmälle tilanteen, jossa tieteellisen tiedon käyttöä ja ymmärrettävyyttä lisätään.
– Interventioita tehdään lapsille, nuorille sekä korkeakouluissa opiskeleville tutkiaksemme heidän tapaansa etsiä tietoa. Pyrimme myös selvittämään, miten yliopisto-opiskelijoiden – opiskelivat he sitten opettajankoulutuslaitoksella, oikeustieteellisessä, kauppakorkeakoulussa tai lääketieteellisessä – tieteellinen ajattelu toimii, Mikkilä-Erdmann sanoo.
Myös tutkimusmenetelmiä käytetään hyvin laajasti. Esimerkiksi Turun yliopiston silmänliikelaboratorion menetelmin voidaan tutkia muutoksia interventioon osallistuvien toiminnassa hyvin tarkasti, jopa millisekuntien tarkkuudella.
Hanke on saanut STN-rahoituksen ensimmäiselle kolmivuotiskaudelle, mutta tutkimussuunnitelma kattaa myös seuraavan kolmen vuoden jatkokauden.
