Weisell-säätiö on myöntänyt rahoitusta Turun yliopistossa toteutettavalle ihmisten ja Itämerellä elävien pyöriäisten välistä suhdetta käsittelevälle hankkeelle vuosille 2022–2023. Poikkitieteellisessä hankkeessa kerätään tietoa ihmisten ja pyöriäisten jaetusta menneisyydestä 1800-luvulta nykyaikaan.
FM Suvi Rytty tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan luonnonparannustavasta, vegetarismista, rokotusvastaisuudesta, alastomuusaatteesta ja raittiuspyrkimyksistä kumpuavia vaihtoehtoisia terveydenhoitokäytäntöjä 1900-luvun alun Suomessa. Näiden käytäntöjen harjoittajat mielsivät ne osiksi luonnonmukaista elämäntapaa, jonka avulla he uskoivat olevan mahdollista aikaansaada kokonaisvaltainen elämänuudistus.
Marcus Tullius Ciceron (106 eaa.–43 eaa.) maallinen taivallus ajoittui antiikin Rooman tasavallan iltahämärään. Noina kuohuvina vuosina valtakunnassa käytiin sisällissotaa, jossa tasavalta lopulta taipui Julius Caesarin diktatuurin alle. Turun yliopiston Klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin tuntiopettaja FM Veli-Matti Rissanen on viettänyt viimeisen vuosikymmenen kääntäen Ciceron kirjeitä suomeksi, avaten samalla ikkunan noihin menneen maailman merkittäviin hetkiin. Ensimmäinen osa Ciceron mittavan kirjeaineiston käännöksestä on nyt julkaistu.
Kaaviot ja taulukot tiivistävät tietoa ja auttavat ymmärtämään tekstiä. Turun yliopiston tutkimusryhmä selvittää, miten tietoa kuvitettiin kirjoissa 1400-luvun lopulta 1700-luvun loppuun. Samalla tutkitaan monilukutaidon historiaa.
Uuden etsijät. Salatieteiden ja okkultismin suomalainen kulttuurihistoria (toimittajat Maarit Leskelä-Kärki ja Antti Harmainen, Teos) on monivuotisen tutkimushankkeen päätösteos. Koneen säätiön rahoituksella vuodesta 2018 toiminut Uuden etsijät. Esoteerisuuden ja uskonnollisuuden murros modernisoituvassa Suomessa on tarkastellut Suomen kulttuurihistoriaa 1800-luvun loppupuolelta sotien väliseen aikaan uudesta esoteerisuuden näkökulmasta.
Svenska litteratursällskapet i Finland on myöntänyt rahoituksen ”Väärentäjät” nimiselle tutkimushankkeelle, joka lähestyy 1800-luvun alkupuolen suomalaisten kirjoitustaitoa rikoksen näkökulmasta ja tutkii niitä tilanteita, joissa etenkin alempisäätyiset suomalaiset olivat tuomiolla väärennysrikoksista.
FM Maija Mäkikallin väitöstutkimuksessa tarkastellaan suomalaisen huonekalutaiteen modernisoitumista 1920-luvulta 1950-luvulle. Murrosta tarkastellaan taitavasta puusepäntyöstään tunnetun turkulaisen Bomanin puusepäntehtaan näkökulmasta. Minkälaisia olivat Bomanin tulkinnat modernista huonekalusta ja miten ne muuttuivat vuosikymmenten aikana? Tutkimus on ensimmäinen laaja esitys Carl-Johan Bomanin (1883–1969) johdolla toimineen Boman Oy:n historiasta.
Aalto yliopiston apulaisprofessori ja Turun yliopiston dosentti Panu Savolainen sai Kritiikin punnukset -palkinnon Turun kirjamessujen yhteydessä.
Vallankumouksellisen mobilisaation, valkoisen ylivallan reaktion ja liittovaltion poliisin repression muodostamat vastakkaisuudet synnyttivät ristiriitaisia merkityksiä sosiaalisesta muutoksesta. Mustat pantterit -järjestö vertasi poliisin toimintaa Ku Klux Klan -liikkeeseen ja fasismiin. Samaan aikaan FBI:n vastavakoilun näkökulmasta Mustat pantterit ja Ku Klux Klan olivat saman kolikon kaksi puolta, selviää FM Niko Heikkilän Turun yliopistoon tekemässä väitöskirjassa.
Turun yliopiston ja Koneen Säätiön Puhuvat koneet -tutkimusprojekti, Elektronisen musiikin yhdistys X-Rust ja WAM Turun kaupungin taidemuseo toteuttavat järjestyksessään seitsemännen WAMbience-tapahtuman lauantaina 25.9. kello 18–23 WAMissa. Tapahtuman teemana ovat puhuvat, laulavat ja ihmisen kanssa musisoivat koneet.