Uuden etsijät. Salatieteiden ja okkultismin suomalainen kulttuurihistoria (toimittajat Maarit Leskelä-Kärki ja Antti Harmainen, Teos) on monivuotisen tutkimushankkeen päätösteos. Koneen säätiön rahoituksella vuodesta 2018 toiminut Uuden etsijät. Esoteerisuuden ja uskonnollisuuden murros modernisoituvassa Suomessa on tarkastellut Suomen kulttuurihistoriaa 1800-luvun loppupuolelta sotien väliseen aikaan uudesta esoteerisuuden näkökulmasta.
Teoksessa esoteerisuudella tarkoitetaan 1800-luvun jälkipuoliskolla vilkastunutta uudenlaista henkisyyden kenttää ja sen erilaisia virtauksia kuten teosofiaa, spiritualismia, parapsykologiaa, antroposofiaa ja ruusuristiläisyyttä. Esoteerisuudella on pitkät historialliset juuret ja sanana se viittaa kätkettyyn, salattuun tietoon, joka kuuluu vain valituille.
Kirjassa suomalainen salatieteisiin ja okkultismiin liittyvä innostus nähdään osana 1800-luvun puolivälistä kiihtynyttä modernisaatiota, joka sai ihmiset pohtimaan omaa paikkaansa yhteiskunnassa sekä itsen kehittämistä. “Tunne tai kokemus jostain uudesta näkyi laajasti niin ajan sanomalehtien kielessä, kirjallisuudessa kuin eurooppalaisen taiteen teemoissakin”, kertoo hankkeen johtaja ja kirjan toinen toimittaja, kulttuurihistorian dosentti ja yliopistonlehtori Maarit Leskelä-Kärki Turun yliopistosta.
”Kirjamme nimi Uuden etsijät viittaa yhtäältä kohteinamme oleviin ihmisiin, jotka eri tavoin etsivät uusia suuntia ja ratkaisuja modernisoituvan kulttuurin solmukohdissa”, kertoo hankkeen tutkija ja kirjan toinen toimittaja, historioitsija Antti Harmainen Tampereen yliopistosta.
Kirja kohdistaa katseensa niin tunnettuihin kuin unohdetumpiin taiteilijoihin, kirjailijoihin, muusikoihin, ajattelijoihin ja yhteiskunnallisiin keskustelijoihin. Esimerkiksi kirjailijat ja taiteilijat kuten J. H. Erkko, Aarni Kouta, Sigurd Wettenhovi-Aspa, Sigrid af Forselles tai työväenliikkeen aktiivit kuten Hilja Pärssinen ja Yrjö Kallinen avaavat kukin erityisen ikkunan salatieteiden kulttuurihistoriaan. ”Heidän kauttaan pyrimme tavoittamaan mitä yhteiskunnassa ja kulttuurissa tapahtui”, kertoo Maarit Leskelä-Kärki. Kirja avaa myös aikakauden ilmiöitä kuten jooga tai kasvissyönti, jotka saapuivat Suomeen 1800-luvun lopulla.
”Aivan erityinen kohde kirjassa on runoilija, kirjailija Aarni Kouta (1884–1924), johon liittyvä aineistolahjoitus tuli hankkeellemme aivan projektin alkuvaiheessa. Kouta on ollut aiemmin perin unohdettu kirjailija. Tämä tekstejä ja valokuvia sisältävä perikunnan lahjoitus avaa sitä, minkälaista oli elää, ajatella ja tuntea 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, ” kertoo Maarit Leskelä-Kärki. Koudan aineisto tallennetaan Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen arkistoon Turun yliopistossa.
Kirjan julkistaminen järjestetään Turun yliopiston Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella torstaina 11.11.2021 klo 16.15 osoitteessa: Arcanum-rakennus, Vatselankatu 2.
Tilaisuudessa on rajallinen määrä kirjoja myynnissä (käteisellä) – lisäksi Uuden etsijät -teosta on mahdollista ostaa julkkariviikon ajan (8.11.-12.11.) Teoksen verkkokaupasta edulliseen 25 e hintaan.
***
Lisätietoa:
Maarit Leskelä-Kärki 050-5344627, maarit.leskela@utu.fi
Tutustu hankkeen kotisivuihin täältä