Vallankumouksellisen mobilisaation, valkoisen ylivallan reaktion ja liittovaltion poliisin repression muodostamat vastakkaisuudet synnyttivät ristiriitaisia merkityksiä sosiaalisesta muutoksesta. Mustat pantterit -järjestö vertasi poliisin toimintaa Ku Klux Klan -liikkeeseen ja fasismiin. Samaan aikaan FBI:n vastavakoilun näkökulmasta Mustat pantterit ja Ku Klux Klan olivat saman kolikon kaksi puolta, selviää FM Niko Heikkilän Turun yliopistoon tekemässä väitöskirjassa.
Niko Heikkilän kulttuurihistorian oppiaineen väitöstutkimus käsittelee vallankumouksellista ja taantumuksellista mobilisaatiota sekä FBI:n vastavakoilua vuosien 1964–1971 Yhdysvalloissa. Kyseisellä ajanjaksolla Yhdysvallat koki syvällisiä muutoksia, joiden taustalla piili laajamittainen yhteiskunnallinen liikehdintä. Heikkilä tarkasteli näiden kolmen näkökulman kautta muutoksen merkityksiä.
Valkoisen ylivallan reaktio
Ku Klux Klan oli tyypillinen reaktiivinen liike, joka mobilisoitui vastustamaan mustien kansalaisoikeusliikettä Yhdysvaltain Etelävaltioissa. Liikkeen jäsenille valkoinen ylivalta oli sosiaalisen järjestyksen peruspilari, jonka suojelemiseksi väkivalta ja terrori olivat usein hyväksytty osa toiminnallista kirjoa.
Väkivallan kiihtyessä FBI alkoi tutkia pahimpia tapauksia, mikä johti vuonna 1964 salaisen vastavakoiluohjelman käynnistämiseen KKK:n neutraloimiseksi.
–Vastavakoiluohjelmat, joista käytettiin lyhennettä COINTELPRO, alkoivat jo edellisellä vuosikymmenellä USA:n kommunistista puoluetta vastaan. KKK:ta vastaan suunnattu ohjelma muutti tätä dynamiikkaa ja loi pohjan maan sisäisten ”viharyhmien” aktiiviselle häirinnälle. Kun Mustat pantterit nousi vuonna 1968 laajempaan tietoisuuteen, FBI käytti samaa perustelua nimeämällä järjestön mustaksi ”viharyhmäksi”, Heikkilä kertoo.
1960-luvun puolivälin lakiuudistusten myötä Etelävaltioiden rotuerottelu purettiin. Kun valkoisen ylivallan myytiltä putosi pohja vuosikymmenen kuluessa, KKK nojautui salaliittoteorioihin selityksenä häviävälle maailmankuvalle.
–Samaan aikaan FBI:n vastavakoiluohjelma toimi tehokkaasti KKK:ta vastaan, ja liikkeen viholliskuvat ilmensivät tätä muutosta. KKK:n mukaan FBI teki virheen häiritessään ”patriootteja” ja oli epäonnistunut tehtävässään neutralisoida Panttereiden kaltaisia ”maan todellisia vihollisia”, Heikkilä selittää.
Vallankumouksen monet merkitykset
Mustat pantterit edustivat irtiottoa kansalaisoikeusliikkeen väkivallattomuuden strategiasta ja reformiin tähtäävästä politiikasta. Radikalisoituminen ja aseellisen itsepuolustuksen periaate syntyivät vastauksena köyhyyden ja näköalattomuuden ongelmiin, ja Mustista panttereista tuli vuoteen 1968 mennessä vallankumouksellisen mobilisaation näkyvin järjestö.
Panttereille vallankumous tarkoitti prosessia, jossa sosiaalinen kamppailu ja politiikka kytkeytyivät ajatukseen kulttuurisesta vallankumouksesta. Sen ideologian ja propagandan teemat pitivät sisällään niin positiivisia merkityksiä mustasta yhteisöstä kuin rajuja hyökkäyksiä vallitsevaa järjestystä vastaan.
–Siinä missä Panttereille vallankumouksen merkitykset mukautuivat muuttuviin olosuhteisiin, FBI:lle vallankumous oli kirjaimellisesti ymmärretty uhka, joka perustui laajalti myös rodullisiin pelkoihin, Heikkilä kuvailee.
Niinpä FBI nimesi Pantterit pahimmaksi uhkaksi maan sisäiselle turvallisuudelle, ja vastavakoilun tavoite oli neutralisoida järjestö kaikin mahdollisin keinoin, joista tärkein oli Pantterien köyhille suunnattujen yhteisöohjelmien häirintä.
–Merkittävin ero kahden vastavakoiluohjelman tapauksissa oli se, että FBI keskittyi KKK:n rasismiin ja teki selvän eron rodullisen ääriajattelun ja liikkeen patriotismiin ja kristinuskoon tukeutuvasta maailmankuvasta. Vastaavasti Mustat pantterit edusti FBI:lle kokonaisvaltaisempaa vaaraa, jota järjestön kaikki osa-alueet ruokkivat, Heikkilä tähdentää.
***
FM Niko Heikkilä esittää väitöskirjansa ”Reactionary and Revolutionary Mobilizations: The Ku Klux Klan, the Black Panther Party, and FBI Counterintelligence, 1964-1971” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 8.10.2021 klo 12. Väitöstilaisuutta voi seurata etänä.
Vastaväittäjänä toimii professori David Cunningham (Washington University in St. Louis, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Hannu Salmi (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kulttuurihistoria.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: njheik@utu.fi p 0443803333
