Asiasana: päätöksenteko

Mitä tutkittua tietoa meillä on koronan vaikutuksesta eriarvoistumiseen? Sitä sosiologian yliopistonlehtori Hanna Ylöstalo, erikoistutkija Satu Helske ja tohtorikoulutettava Henri Koskinen ovat selvittäneet syksyn ajan. Kahden viikon välein he ovat lähettäneet valtioneuvoston kansliaan teemaan sopivista tutkimuksista yhteenvedon sekä oman arvionsa niiden tieteellisestä pätevyydestä. Tietopaketti auttaa päättäjiä heidän työssään.

Väitöstutkimuksen mukaan järkevien päätösten tekemiseksi tarvitaan toimivat tunneprosessit. Tutkimus tunnisti yritysjohdon strategisessa investointipäätöksenteossa tunteille 12 erilaista roolia. Tunneprosessit ja tunnekokemukset ohjaavat esimerkiksi sitä, mihin asioihin yritysjohtajat kiinnittävät huomionsa. Lisäksi ne vaikuttavat siihen, miten opimme uusia asioita ja millä tavalla käytämme tietoa.

Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus on mukana STN-rahoitteisessa WISE-hankkeessa, jossa kehitetään monimutkaisiin yhteiskunnan ja ympäristön kriiseihin soveltuvia päätöksentekotapoja. Tutkijat ovat osana monitieteellistä tutkimusryhmää suunnittelemassa parhaillaan kuntapäättäjille ja asiantuntijoille uudenlaista harjoitusta, jossa rakennetaan tilannekuvaa kriisistä sekä siinä vallitsevasta epävarmuudesta ja tarvittavasta tiedosta. 

Suomen malli murroksessa -konferenssin toisena päivänä puhuttiin avoimuusrekisteristä ja Suomen poliittisen järjestelmän tulevaisuudesta. Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen työelämäprofessori Anders Blom moderoi päätöksentekijöiden keskustelua lobbaamisesta.

Miten jakaa hyödykkeitä oikeudenmukaisesti, jos päättäjällä ei ole riittävästi tietoa tarvitsijoiden tai hakijoiden todellisesta tilanteesta? Useimmiten avuksi on otettu tasajako, mutta mallia on kritisoitu mielivaltaiseksi. Käytännöllisen filosofian professori Juha Räikkä osoittaa tuoreessa tutkimuksessaan, että potentiaaliset vahingot ovat oikeudenmukaisuuden kannalta vähäisimpiä suosittaessa tasajakoa.