Suomen Parkinson-säätiön hallitus on tänä vuonna myöntänyt apurahoja Parkinsonin taudin ja muiden liikehäiriösairauksien tutkimukseen yhteensä 171 700 euroa. Turun yliopistossa apurahan sai seitsemän tutkijaa.
Turun yliopiston neuroimmunologian professori, InFLAMES-ryhmänjohtaja Laura Airaksen tutkimusryhmälle on myönnetty 600 000 euron tutkimusrahoitus aivotulehduksen syntysyiden selvittämiseen. Rahoitus tulee yhdysvaltalaiselta MS-järjestöltä, US National Multiple Sclerosis Societylta.
Uutuusteos kertoo, miksi osa meistä luisuu arkipäiväisestä pahanteosta rikollisuuden ja väkivallan poluille. Teoksen kirjoittanut Lauri Nummenmaa on tutkimusryhmineen tarkastellut pahuutta muun muassa aivotutkimuksen keinoin.
Glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt ovat yleisiä ylipainon lisääntyessä. Myös muistivaikeudet ja -sairaudet ovat yhä tavallisempia väestön ikääntyessä. Lääketieteen lisensiaatti Sini Toppalan väitöskirjatutkimus selvitti glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden, tiedonkäsittelytoimintojen laskun ja Alzheimerin taudille tyypillisten aivojen kuvantamismuutosten välisiä yhteyksiä.
Nukutus tai luonnollinen uni ei sammuta tietoisuutta kokonaan. Annalotta Scheininin väitöstutkimuksessa tutkittiin, mitä aivoissa tapahtuu, kun tietoisuus ympäröivästä maailmasta ja itsestä katoaa yleisanestesian ja luonnollisen unen aikana. Tutkimuksissa todettiin, että uni ja anestesia vaikuttavat ihmisen tajunnantilaan ja aivotoiminnan vaimenemiseen yllättävän samalla tavalla. Unennäkö on tavallista myös anestesian aikana, ja jopa kielellinen prosessointi on mahdollista, vaikka henkilö on kytkeytynyt irti ympäristöstään.
Turun yliopiston ja Harvardin tutkijoiden johtama tutkijaryhmä on ensimmäistä kertaa onnistunut paikantamaan riippuvuussairauksien hoidon kannalta keskeiset aivoverkostot. Löydöksen toivotaan johtavan uusiin tehokkaisiin hoitomahdollisuuksiin riippuvuussairauksissa. Uraa uurtavat tutkimustulokset julkaistiin Nature Medicine -lehdessä, joka on yksi lääketieteen arvostetuimpia tiedelehtiä maailmassa.
Lihavuuden riskitekijät ja impulsiivinen syöminen ovat yhteydessä aivojen mielihyväjärjestelmän toiminnan muutoksiin, selviää tutkijalääkäri Tatu Kantosen väitöstutkimuksesta.
Heidi Pöyhönen havaitsi väitöstutkimuksessaan, että kolmanneksella aivotulehduksen sairastaneista lapsista esiintyy kohtalaisia tai vaikeita jäännösoireita vuosia akuutin sairaalahoidon jälkeen. Lieviä neurologisia ongelmia esiintyy jäännösoireina yli 70 prosentilla lapsista. Sen sijaan lasten kasvohermohalvaukset syystä riippumatta paranevat hyvin. Lasten kasvohermohalvauksen aiheuttajan ja hoidon määrittämisessä voidaan hyödyntää selkäydinnestenäytteen tutkimista.
Turun yliopisto ja Turun yliopistollinen keskussairaala ovat solmineet yhteistyösopimuksen Turku Brain & Mind -alueverkoston perustamisesta. Verkosto edistää aivoterveyden tutkimusta ja yhteistyötä Varsinais-Suomessa. Kansallisen neurokeskuksen alueverkostot aloittivat toimintansa vuoden 2021 lopulla.
Turun yliopiston FinnBrain-hankkeen tutkijat olivat mukana Nature-tiedelehdessä julkaistussa artikkelissa, jossa kuvataan ensimmäistä kertaa aivojen kasvukäyrät alkuraskaudesta sataan ikävuoteen saakka. Tieteellistä läpimurtoa voidaan hyödyntää jatkossa muussa lääketieteellisessä tutkimuksessa.