Turun yliopiston neuroimmunologian professori, InFLAMES-ryhmänjohtaja Laura Airaksen tutkimusryhmälle on myönnetty 600 000 euron tutkimusrahoitus aivotulehduksen syntysyiden selvittämiseen. Rahoitus tulee yhdysvaltalaiselta MS-järjestöltä, US National Multiple Sclerosis Societylta.
Laura Airaksen tutkimusryhmä selvittää aivojen tulehduksen ja neurodegeneraation eli hermosolutuhon välistä yhteyttä. Ryhmän keskeisenä tutkimusmenetelmänä on PET-kuvantaminen.
Aivojen mikrogliasolut puolustavat aivoja ulkopuolisia hyökkääjiä, kuten viruksia vastaan. Lisäksi mikrogliasolut puhdistavat aivoja kuolleiden solujen jäämistä ja muusta roskasta. Monissa rappeuttavissa aivosairauksissa mikroglia-solut kuitenkin yliaktivoituvat ja alkavat hyödyn sijaan tuottaa haittaa. Ennen pitkää mikroglian liikatoiminta johtaa hermosolujen lisävaurioitumiseen ja aivotaudin etenemiseen.
– PET-kuvauksen avulla voidaan mitata mikrogliasolujen aktiivisuutta aivoissa, ja näin ennustaa esimerkiksi MS-potilaiden taudin etenemisen riskiä, Airas valottaa.
Airaksen tutkimusryhmä aikoo kehittää saamallaan rahoituksella uusia PET-kuvantamismenetelmiä, joilla voidaan mitata aivosairauksien eri tekijöitä ja niiden näiden keskinäisiä yhteyksiä. Tutkimusta tehdään elävillä ihmisillä ja huomattavan laaja-alaisesti.
– Kehittämämme menetelmät auttavat lääkekehityksessä, kun etsitään uusia lääkkeitä aivorappeumasairauksien hoitoon, Airas tiivistää.
Seuraavaksi tulossa uraauurtava MS-lääketutkimus
MS-taudin eteneviin muotoihin liittyy vahvasti mikrogliasolujen yliaktivisuus ja siitä seuraava hermosolujen vaurioituminen, jota ei vielä pystytä nykylääkityksillä pysäyttämään. MS-taudin aaltomaisen muodon lääkehoidot taas ovat kehittyneet huimasti.
Airas uskoo, että mikrogliasolujen aktiivisuutta hillitsemällä pystytään tulevaisuudessa hidastamaan MS-taudin etenemistä.
– Osaamme mitata PET-kuvantamisen avulla mikroglia-aktiivisuutta potilaiden aivoissa. Seuraavaksi aiomme tehdä tutkimuksen, jossa tutkimme lääkityksen vaikutusta aktivoituneisiin mikroglia-soluihin. Mittaamme lääkkeen vaikutusta juuri PET-kuvauksella. Lääketutkimuksemme on uraauurtava työ, jonka läpiviemiseen olemme jo valmistautuneet, ja jonka voimme aloittaa heti kun siihen haettu rahoitus varmistuu, Airas kertoo.
MS-tauti on yleisin nuorten aikuisten liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava keskushermoston sairaus. Taudin tyypilliseen kulkuun kuuluvat aaltoina tulevat pahenemisvaiheet, joiden välissä sairaus voi olla pitkäänkin oireeton. Kun sairausvuosia kertyy, tauti voi muuttua eteneväksi, mikä merkitsee potilaalle hidasta ja tasaista toimintakyvyn hiipumista.
InFLAMES on Turun yliopiston ja Åbo Akademin lippulaivahanke. Se tähtää uusien lääkekehityskohteiden tunnistamiseen ja lääkekehitykseen yhdessä biotekniikka- ja lääkeyritysten kanssa. Lippulaiva edistää myös diagnostiikkaa, jolla potilaille voitaisiin räätälöidä sopivat täsmähoidot.
