Geenit säätelevät osaltaan sitä, ketkä sairastuvat tulehduksellisiin sairauksiin elämänsä aikana. Turun Biotiedekeskuksen uusi tutkimus valottaa, miten geneettiset erot voivat vaikuttaa valkosolujen toimintaan ja sitä kautta immuunivälitteisiin sairauksiin. Tutkimus julkaistiin korkeatasoisessa Nucleic Acid Research-lehdessä.
MSc Alexey Sarapulov tutki patologian alan väitöskirjassaan B-lymfosyyttien, eli B-solujen, toimintaa. B-solut ovat vastuussa vasta-ainereaktioiden muodostuksesta ja sitä kautta osaltaan immuniteetin muodostumisesta taudinaiheuttajia vastaan. Uutta tietoa B-soluaktivaatiosta voidaan hyödyntää jatkossa esimerkiksi rokotteiden kehittämisessä.
Uusi kansainvälinen tutkimus osoittaa, että ulkoilman siitepölypitoisuuden nousun ja COVID-19-tartuntatiheyden välillä on yhteys, eli positiivinen korrelaatio. Siitepölylle altistuminen heikentää immuunijärjestelmän puolustusreaktiota tiettyjä kausiluonteisia viruksia vastaan. Ilmiö ei ole yhteydessä siitepölyallergiaan, vaan siitepölyaltistus itsessään voi heikentää kehon kykyä torjua viruksia.
Verisuonissa tärkeän CD73-entsyymin rooli ihmisen imuteissä on ollut epäselvä. MSc Dominik Eichin selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, miten tämä lukuisten syöpäkokeidenkin kohteena oleva entsyymi vaikuttaa imuteissä. Tulosten perusteella entsyymillä on tärkeä tehtävä immuunivasteen syntymisessä.
Imusolmukkeiden sisällä oleva imusuonisto on välttämätön edellytys hallitun tulehdusreaktion synnylle ja tehokkaalle puolustautumiselle infektioita ja syöpää vastaan, osoittaa turkulaistutkijoiden laaja katsausartikkeli Nature Immunology Reviews -tiedelehdessä.
Akatemiaprofessori Riitta Lahesmaan ja tutkimusjohtaja Laura Elon tutkimusryhmät Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteisestä Turun biotekniikan keskuksesta ovat löytäneet uusia ihmisen immuunijärjestelmän T-solujen säätelijöitä, joiden joukossa on mahdollisesti uusia lääkekehityskohteita ihmisen immuunivälitteisten sairauksien hoitoon.