Virolaistaustaisen Ilmar Talven vaikutus suomalaisen ja erityisesti turkulaisen kansatieteellisen tutkimuksen kehitykseen nostetaan esille juhlaseminaarissa syyskuun alussa. Talve toi 1960-luvulla Suomeen modernin, kaupungistumiseen ja työväestöön pureutuvan, tutkimussuuntauksen.
– Kun me puhumme oppimisesta, me puhumme useimmiten tiedollisesta osaamisesta. Mutta me tiedämme, että tärkeä osa on se, mitä me voimme kutsua sydämen sivistyksestä, siinä tapana, jolla me suhtaudumme maailmaan ja muihin ihmisiin. Tämä on iso osa laajempaa, isompaa, syvempää, kauaskantoisempaa sivistysprojektia, Unesco-professori Markku Wilenius totesi SuomiAreenan Ainako mun pitää oppia -paneelikeskustelussa.
Terveys on elämämme tärkeimpiä asioita. Se ei koske vain biologista ja fyysistä kehoamme, vaan sillä on sosiaalinen, kulttuurinen ja kokemuksellinen ulottuvuutensa. Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksikössä terveyttä lähestytään kulttuurin ja yhteiskunnan, kielen ja kokemuksen, taiteen ja merkitysten luomisen näkökulmasta. Kulttuuri merkitsee meille laajasti asenteita ja uskomuksia, tietämisen, ilmaisemisen ja elämisen tapoja. Samalla lähestymme kulttuuria myös suppeammin kulttuurituotteina ja -palveluina, taide- ja kulttuuritoimintana ja siihen osallistumisena.
Liedon Vanhalinnassa avattiin 18.4. perinteisen maatalouden aikaista elämäntapaa kuvaava näyttely ”Leipä saa muuttua muttei puuttua. Maanviljelyksen ja ruuantuotannon historiaa Varsinais-Suomessa ennen koneita”. Museon ja Turun yliopiston museologian opiskelijoiden yhteistyössä toteuttama näyttely jää pysyväksi osaksi Vanhalinnan museon toimintaa.
Turun messukeskuksessa 29.–31.3.2019 järjestettävillä Piha ja puutarha -messuilla voi tutustua 1800-luvun puutarhojen kasveihin. Turun yliopiston museologian opiskelijat ovat olleet mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa perinnekasveja kuvaavaa osastoa.
Säveltäjä, musiikkitieteen emeritusprofessori Mikko Heiniö on säveltänyt juhlateoksen Turun yliopiston ensi vuonna vietettäviin 100-vuotisjuhliin. Teos esitetään ensimmäisen kerran Turun yliopiston vuosijuhlassa helmikuussa 2020.
Arkisto sisältää laitoksen eri oppiaineista kertyneitä kokoelmia. Kokonaisuuteen kuuluvat folkloristiikan ja uskontotieteen kokoelma (TKU), etnologian kokoelma (TYKL), museologian kokoelma (MUSE), Suomen historian kokoelma (SUHI), yleisen historian kokoelma (TYYH), kotimaisen kirjallisuuden kokoelma (KOTK) ja kulttuurihistorian kokoelma (KUHI).
Tuore teos haastaa lukijan miettimään uudella tavalla Suomen sotienaikaista politiikkaa sekä Karjalan ja Karjalaisten asemaan liittyneitä ratkaisuja. Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani -teoksen innoittajana toimi vuonna 2015 virinnyt pakolaiskeskustelu, jossa pohdittiin myös sitä, voidaanko Karjalan evakoita rinnastaa nykyajan turvapaikanhakijoihin.