Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen arkiston aineistot

Etnologian TYKL-kokoelma koostuu 1950-luvulta lähtien kerätyistä aineistoista. Kokoelma sisältää kyselyvastauksia pääosin 1950–1970-luvuilta, valokuvia, piirustuksia, käsikirjoituksia ja mikrofilmejä sekä opinnäytetöitä ja niiden tutkimusaineistoja. Kokoelmasta löytyy myös lahjoituksina saatuja 1950-lukua edeltäviä aineistoja, muun muassa kyselyvastausten mukana tulleita kuvia.

Aineistoja löytyy esimerkiksi suomalaisesta teollisuudesta, kyläkulttuurista, rakennus- ja asutuskulttuurista, elinkeinoista, tapakulttuurista ja oppiaineen kenttätyökursseista. Kokoelmaan kuuluu myös Nuorisotyön tallentajan Nuoperin aineistoja.

TKU-kokoelma koostuu monipuolisesta uskontotieteellisestä ja folkloristisesta pääosin haastatteluista koostuvasta aineistosta. Aineistoa on kerätty kattavasti koko Suomesta ja sen lähialueilta. Aineistoa karttuu erilaisten tutkimusten, kenttätöiden ja opinnäytetöiden yhteydessä äänitteinä, kuvina, av-tallenteina, käsikirjoituksina, kenttämuistiinpanoina ym. Folkloristiikan ja uskontotieteen TKU-kokoelma on perustettu vuonna 1964.

Laajoja tutkimusprojekteja ovat olleet esimerkiksi Inkerin henkinen kansanperinne, Perun kansanlääkintä, itkuvirret ja Turun alueen uskonnollinen kenttä. TKU-kokoelman saamelaisen folkloren äänitekokoelma on maailman laajin. Uudempia tutkimuskohteita ovat esimerkiksi Karjalan kannaksen luterilainen hautajaisperinne, uskonnollisen kääntymyksen ylläpitostrategiat, anoreksia ja metsänhoitajien metsäkäsitykset. Lisäksi tutkimusprojektit ovat tuottaneet aineistokokonaisuuksia Kiinasta, Etelä-Amerikasta ja erityisesti Intiasta.

Kotimaisen kirjallisuuden kokoelma sisältää mm. oppiaineen tekemiä kirjailijahaastatteluja 1960–1990-luvuilla, kirjeenvaihtoa ja valokuvia.

Museologian kokoelmaan arkistoidaan pääasiassa museologian opetuksen ja tutkimuksen yhteydessä syntynyt aineisto, jolla katsotaan olevan tieteellistä merkitystä ja informaatioarvoa ja jonka tulisi olla käytettävissä myöhemmän opetuksen ja tutkimuksen yhteydessä. Tätä aineistoa on kertynyt 1990-luvulta alkaen. MUSE-kokoelma on perustettu vuonna 2003.

Arkistoitavia dokumentteja ovat mm. tutkielmat, selvitykset, haastattelu-, piirros- ja kuva-aineistot, jotka liittyvät museoiden toimintaan, kokoelmiin ja näyttelyihin sekä kulttuuriympäristöön ja kulttuuriperintöön. Oppiaineen tutkimukset ja tutkimusharjoittelut tehdään usein yhteisprojekteissa tai yhteistyössä toisten toimijoiden kanssa. Tällöin syntyviä aineistoja voidaan arkistoida myös toisten toimijoiden arkistoihin.

Kokoelmaan kuuluu myös kuvadokumentteja, jotka ovat syntyneet museokäyntien, ekskursioiden, kulttuuriperintötapahtumien tai näyttelyhankkeiden yhteydessä. 

Suomen historian kokoelma koostuu mikrofilmatuista aineistoista ja julkaistuista alkuperäismateriaaleista. Mikrofilmit sisältävät muun muassa erilaisia keskus-, läänin-, ja paikallishallinnon asiakirjoja, tilikirjoja sekä lukuisia eri aikakausia koskevia yksityisarkistoja, jotka on koottu pääosin Kansallisarkiston, Ruotsin Riksarkivetin ja Krigsarkivetin kokoelmista. Julkaistuihin alkuperäisaineistoihin kuuluu runsaasti laki- ja asetuskokoelmia 1600-luvulta 1900-luvulle. Heimosota-aineistossa on vuosina 1967–1970 kerättyä muistitietoa vuosien 1918–1922 heimosodista. 

Saamelaisen folkloren tutkimusprojektin Talvadas / Dálvadas -kokoelma on hyväksytty Unescon Maailman muisti -ohjelman kansalliseen rekisteriin vuonna 2024. Kyseessä on maailman laajin saamelaisperinteen äänitekokoelma. Aineisto on kerätty folkloristiikan ja uskontotieteen professori Lauri Hongon johtamassa tutkimusprojektissa 1960- ja 1970-luvuilla. Uusi polvi tutkijoita jatkoi kenttätöitä 1990–2000-luvuilla. Aineistoja on käytetty kymmenissä opinnäytteissä ja muissa tieteellisissä tutkimuksissa eri aloilla. 

Yleisen historian kokoelmaa on kartutettu vuosien varrella erityisesti oppiaineen painopistealueiden teemoista: siirtolaisuushistoriasta, Itämeren piirin historiasta ja matkailun historiasta. Näiden lisäksi kokoelmasta löytyy runsaasti materiaalia esimerkiksi toisesta maailmansodasta, maailmannäyttelyistä ja Kolmannen valtakunnan historiasta. Aineisto koostuu arkistomateriaalista, painetusta kirjallisuudesta sekä sanoma- ja aikakauslehtien vuosikerroista. Mittava osa materiaalista on mikrofilmeinä tai -kortteina.

HKTL-arkiston tehtävä

Turun yliopiston historian kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen arkiston (HKTL-arkisto) tehtävänä on vastaanottaa, järjestää, säilyttää pysyvästi sekä tarjota käyttöön Turun yliopiston Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen oppiaineiden tutkimuksen ja opetuksen tuloksena syntyneitä tutkimusaineistoja.

Tutkimusaineistot

HKTL-arkistoon luovutetut tutkimusaineistot ovat ihmistieteellisiä, pääsääntöisesti laadullisia ja sisältävät usein runsaasti henkilötietoja. Aineistot ovat tekstejä, kuvia, äänitteitä tai elävän kuvan tallenteita analogisessa tai digitaalisessa muodossa. Tekstiaineistot ovat esimerkiksi kyselyaineistoja, kirjeitä, haastattelujen litteraatioita, muistiinpanoja, kenttäpäiväkirjoja ja käsikirjoituksia. Kuvat ovat esimerkiksi valokuvia, negatiiveja, piirroksia ja karttoja. Äänitteet ja videoaineistot ovat mm. haastatteluja tai tilaisuustallenteita.

Arkistoaineistoja käytetään tutkimuksessa, yliopisto-opetuksessa, museotoiminnassa ja tapauskohtaisesti harkinnanvaraisesti muissa tarkoituksissa. (Ks. arkiston käyttösäännöt.)

Tutkimusaineistojen vastaanottaminen

HKTL-arkisto vastaanottaa HKT-laitoksen opiskelijoiden, tutkijoiden ja opetushenkilökunnan tuottamia alkuperäisiä tutkimusaineistoja, joille on asianmukaiset luvat arkistointiin ja aineistojen jatkokäyttöön. Aineiston tulee olla digitaalisessa muodossa.

HKT-laitoksen tutkijat ja tutkimushankkeet voivat vastaanottaa muiden toimijoiden aineistoluovutuksia osaksi omaa tutkimusaineistoaan. Aineistoluovutusten yhteydessä tulee sopia aineiston arkistoinnista ja jatkokäytöstä. Tällaiset luovutukset voidaan vastaanottaa HKTL-arkistoon osana tutkimusaineiston luovutusta.

HKTL-arkisto ei ota vastaan muissa yliopistoissa tai tutkimuslaitoksissa tuotettua tutkimusaineistoa, kopioita muiden muistiorganisaatioiden tai arkistojen kokoelmista, sanomalehtiä, kirjoja eikä muita aineistolahjoituksia.

HKTL-arkisto ei ota vastaan talletuksia.

Kansallinen yksityisarkistojen hankintapolitiikka

HKTL-arkisto noudattaa yksityisarkistojen kansallista hankintapoliittista työnjakoa ja hankintapoliittisia periaatteita.

HKTL-arkisto ohjaa muut aineistojen luovuttajat luovuttamaan aineistonsa hankintapoliittisen työnjaon mukaiselle taholle.

Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen arkistotyöryhmä on hyväksynyt hankintapolitiikan kokouksessaan 14.11.2022.