Mikko Heiniö sävelsi Turun yliopiston 100-vuotisjuhlateoksen Syvyyden yllä tuuli
Säveltäjä, musiikkitieteen emeritusprofessori Mikko Heiniö on säveltänyt juhlateoksen Turun yliopiston ensi vuonna vietettäviin 100-vuotisjuhliin. Teos esitetään ensimmäisen kerran Turun yliopiston vuosijuhlassa helmikuussa 2020.
– Sävellysprosessin aikana on ratkaistava, mitä minä haluaisin tehdä ja miten minä sen teen. Kun olen valinnut tekstin, olen tehnyt jo paljon, Heiniö kertoo prosessista.
Runo löytyi Heiniön hyvän ystävän, kirjailija ja taiteilijaprofessori Lassi Nummen tuotannosta. Nummen runon Syvyyden yllä tuuli juuret juontavat 1978 vietettyihin Teoston 50-vuotisjuhliin. Tunnuslauseen juhlavuodelle oli laatinut Turun yliopiston entinen rehtori ja kansleri, akateemikko Tauno Nurmela ja se kuului Ingenium fons rerum eli Luova mieli on kaikkien asioiden lähde. Ajatus innoitti Nummen kirjoittamaan runon.
– Lassi Nummen teksti on kaiken pohja. Kyse on ihmisen luovasta ajattelusta, uuden etsimisestä ja löytämisestä, Heiniö sanoo.
Syvyyden yllä tuuli on teos baritonille, sekakuorolle ja orkesterille. Vuosijuhlassa ja promootiossa teoksen esittävät Turun filharmoninen orkesteri sekä Turun yliopiston kuoro. Solistin henkilöllisyys kerrotaan myöhemmin.
Solistiksi Heiniö halusi baritonin muun muassa siksi, että baritonin ääniala antaa parhaat mahdollisuudet kuulla selkeästi lausutut sanat.
Juhlateoksen pohjana on selkeä tekstikokonaisuus, mutta Heiniön mukaan teos on suuressa määrin orkesteriteos.
– Teoksessa on pitkiä orkesterijaksoja, jolloin kukaan ei laula, Heiniö sanoo kuvaten teosta, jossa hän on pyrkinyt juhlavuuteen olematta liian pömpöösi.
Juhlateos jatkaa kantaattien sarjaa
Säveltäjänä Mikko Heiniö on tullut tunnetuksi erityisesti omaperäisistä konsertoistaan, sinfonioistaan ja vokaaliteoksistaan. Sävellystyön rinnalla hän on tehnyt merkittävän tutkijana. Turun yliopistossa hän työskenteli lähes 20 vuotta musiikkitieteen professorina.
Turun yliopiston 100-vuotisjuhlavuotta valmistelevan ohjausryhmän puheenjohtaja, vararehtori Riitta Pyykön mukaan juhlateoksen tilaaminen oli luonteva osa juhlavuotta ja akateemisten perinteiden kunnioitusta. Heiniön juhlateos jatkaa Turun yliopiston tilaamien kantaattien sarjaa. Mikko Heiniön toiveesta kantaatti-nimityksen sijaan uusimmasta käytetään nimeä juhlateos.
Vanhin yliopiston tilaama kantaatti on Armas Järnefeltin Isänmaan kasvot, joka esitettiin ensimmäisen kerran 1927 Turun Suomalaisen Yliopiston vihkiäisissä. Vuonna 1955 valmistui Tauno Pylkkäsen Soihdunkantajat-kantaatti ja 1970 Joonas Kokkosen Erekhtheion.
Syvyyden yllä tuuli esitetään sekä vuosijuhlassa 28.2.2020 että promootiossa 29.5.2020. Heiniön mukaan parhaillaan selvitetään mahdollisuutta esittää teos kevään 2020 aikana myös itsenäisessä konserttitapahtumassa.
– Turun yliopiston promootioperinteisiin on myös aina kuulunut se, että promootioaktin aikana esitetään yliopiston kantaatti, Pyykkö kertoo.
Turun yliopistoyhteisön tilaamina on luotu myös kaksi muuta kantaattia. Turun yliopiston ylioppilaskunta tilasi Leevi Madetojalta 1927 valmistuneen kantaatin Planeettain laulu. Turun Suomalainen Yliopistoseura tilasi jo ennen yliopiston virallista perustamista Madetojalta V. A. Koskenniemen tekstiin pohjaavan kantaatin Elämän päivät. Se esitettiin 1920 Helsingissä Snellmanin päivän juhlassa yliopiston perustamisen kunniaksi solistinaan Aino Ackté.
– Elämän päivien partituuri katosi sittemin. Teoksen kuoro- ja orkesteristemmat olivat kuitenkin säilyneet Kansalliskirjastossa, joten partituuri pystyttiin koostamaan niiden pohjalta uudelleen 2007 ja esittämään alkuperäisessä asussaan Yliopistoseuran 90-vuotisjuhlissa Turun Sigyn-salissa, Pyykkö kertoo.
Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuva: Hanna Oksanen