Kotimaisen kirjallisuuden oppiaine kouluttaa opiskelijoistaan suomalaisen kirjallisuuden ja kirjallisuusinstituution asiantuntijoita sekä äidinkielen ja kirjallisuuden opettajia. Oppiaineessa opetetaan ja tutkitaan niin suomalaisen kirjallisuuden historiaa kuin nykyhetken kirjallista elämää.
Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan Hiiskuttua-verkkolehden syysnumerossa sukelletaan humanistisen tutkimuksen moninaisuuden pyörteisiin.
Turun yliopiston monitieteisen Vihan pitkät jäljet -hankkeen tuloksista on julkaistu kirja ja selainpeli. Vapaasti verkossa luettavan kirjan ja pelin avulla voi testata omia arvovalintojaan historiallisissa tapahtumissa ja ottaa selvää, millaista vaino ja vihapuhe ovat olleet entisinä aikoina ja miten vihan kanssa selvittiin.
Puu oli elintärkeä pohjoisen esimodernin ajan havumetsävyöhykkeellä. Sillä oli myös hengellinen ulottuvuutensa. Turun yliopiston arkeologian professori Visa Immosen johtama tutkimusryhmä tarkastelee ”Muutoksen veistäjät. Puun käyttö Koillis-Euroopassa 1100–1600” -hankkeessa puun asemaa keskiajan ja uuden ajan alun kristillisyydessä uusin silmin. Suomen Akatemia myönsi hankkeelle viisivuotisen rahoituksen kesäkuussa 2018.
Tieteiden ja taiteiden välistä vuoropuhelua edistävässä Aboagora-tapahtumassa kysytään, miten tekomme ja tekemättä jättämisemme tänään vaikuttavat maailmaan ja ihmiskuntaan huomenna. Aboagora järjestetään Sibelius-museossa 22.–24.8. ja sen teema on ”Burden/Skuld”.
Turun yliopiston humanistinen tiedekunta on myöntänyt vuoden humanistiteko -kunniamaininnan uudenlaisia keskusteluyhteyksiä tieteen- ja taiteentekijöiden välille luovalle Aboagora-tapahtumalle. Vuoden humanistitohtoriksi valittiin yleisen historian alalta väitellyt Johanna Skurnik.
Turun yliopiston arkeologian professori Visa Immonen on kutsuttu tieteellisen Society of Antiquaries of London -seuran jäseneksi.
Miten lapsuutta on kerrottu, kuviteltu ja muisteltu? Millainen on moderni lapsi ja millaista moderni lapsuus? Näitä kysymyksiä pohditaan turkulaisten kirjallisuudentutkijoiden toimittamassa kansainvälisessä uutuusteoksessa "Childhood, Literature, and Science: Fragile Subjects" (Routledge, 2018). Teoksessa kansainvälinen kirjoittajakaarti analysoi modernin lapsuuden ideaa, sen kytköksiä viattomuuden ja särkyvyyden mutta myös pahuuden ja kurittomuuden ajatuksiin.
Turun yliopiston Suomen historian professorin Kirsi Vainio-Korhosen 60-vuotispäivän kunniaksi on julkaistu juhlakirja, jossa Vainio-Korhosen entiset ja nykyiset oppilaat ja työtoverit kirjoittavat historiantutkimuksen ajankohtaisista aihepiireistä keskiajalta lähitulevaisuuteen.
Professori Kirsi Vainio-Korhonen juhlakirjansa julkistamistilaisuudessa 14.2.2018. Kuva: Markus Kivistö.
Yliopistolla on pitkät perinteet meren ja merenkulun eri alueiden tutkimuksessa, jota on tehty useassa eri tiedekunnassa. Turun yliopistoon haetaan tutkimusjohtajaa ja kahta apulaisprofessoria.
