Vihan pitkät jäljet -hankkeen tulokset ohjaavat ymmärtamään mistä viha ja vaino kumpuavat
Turun yliopiston monitieteisen Vihan pitkät jäljet -hankkeen tuloksista on julkaistu kirja ja selainpeli. Vapaasti verkossa luettavan kirjan ja pelin avulla voi testata omia arvovalintojaan historiallisissa tapahtumissa ja ottaa selvää, millaista vaino ja vihapuhe ovat olleet entisinä aikoina ja miten vihan kanssa selvittiin.
Vihan pitkät jäljet -hankkeen johtaja, kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen ja tutkijatohtori Reima Välimäki esittelivät hankkeen tuloksia Tutkijoiden yö -tapahtumassa 28.9.2018.
Suomen Kulttuurirahaston rahoittama Argumenta-hanke Vihan pitkät jäljet on ollut kaksi vuotta (2017–2018) kestävä keskustelu vihapuheen, polemiikin ja vastakkainasettelun kulttuurisista juurista ja kielellisistä käytännöistä. Hanke on järjestänyt työpajoja, joihin on osallistunut eri alojen tutkijoita ja muita yhteiskunnallisia toimijoita. Hankkeen kirja ja selainpeli on nyt julkaistu ja ne ovat kaikkien vapaasti käytettävissä verkossa.
Hankkeessa on lähestytty ajankohtaisia kysymyksiä vihan ja kaunan vaikutuksista yhteiskuntaan asettamalla ne historialliseen perspektiiviin, sillä näitä ajankohtaisia teemoja on selitetty ja ratkaistu esimerkiksi jo keskiajan ja uuden ajan alun tutkimuksessa.
– Olemme nostaneet esiin vainotapauksia niin antiikista, keskiajalta kuin uuden ajan alustakin ja pohtineet, mitä opittavaa niistä olisi nykypäivän tilanteessa. Kirjassa pohditaan muun muassa sitä, elivätkö kristityt ja muslimit oikeasti sopusoinnussa keskiajan Euroopassa. Halusimme koostaa tuloksemme ihan jokaiselle helposti saavutettavaan muotoon, hankkeen johtaja, kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen kertoo.
Vihan pitkät jäljet. Menneisyydestä, vainosta, vihasta ja siitä, mitä meidän olisi sille tehtävä -kirjan sivuille on koottu osa niistä lukuisista monitieteisistä ajatuksista, joita hankkeen tilaisuuksissa on noussut esiin.
– Yksi kirjasta löytyvistä perusajatuksista on se, että toisia on yksinkertaisesti siedettävä. Tästä hyvää mallia antavat esimerkiksi keskiajan espanjalaiset, jotka joutuivat arjessaan jatkuvasti tekemisiin niin juutalaisten kuin muslimienkin kanssa. Vaikka välillä kismitti kovasti, siedettävä oli, teoksen toimittanut Kaartinen sanoo.
Vihan pitkät jäljet -selainpelissä pelaaja pääsee testaamaan, miten toimisi historiallisissa tilanteissa, kuten esimerkiksi Rooman inkvisition syyttäessä parantajaa noituudesta tai ruotsalaisten viranomaisten tutkiessa huhuja metsänhenkien palvonnasta. Peli soveltuu hyvin esimerkiksi opetuskäyttöön.
– Pelaaja kohtaa Lainoppineen hahmossa kuusi tilannetta, joissa historian hahmot kuten inkvisiittorit tai sotilaskomentajat pyytävät neuvoja hankalissa tilanteissa. Teloitetaanko antautuneet pakanat, ja onko vanha nainen kansanparantaja vai noita? Oman ratkaisunsa jälkeen pelaaja oppii, miten tapahtumat historiassa etenivät. Välillä lopputulos voi yllättää: menneisyydenkään ihmiset eivät aina antaneet periksi ennakkoluuloille. Toisaalta joskus pelaajalla on valittavanaan vain vaikeita vaihtoehtoja, kertoo pelin käsikirjoituksesta vastannut tutkijatohtori Reima Välimäki.
>> Vihan pitkät jäljet -kirja: https://vihanpitkatjaljet.net/kirja/
>> Vihan pitkät jäljet -peli: http://vihanpitkatjaljet.utu.fi/
>> Hankkeen verkkosivusto: https://vihanpitkatjaljet.net/
Kirjan maksuttoman painetun version voi tilata sähköpostilla osoitteesta kamasj@utu.fi.