Asiasana: meri ja merenkulku

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Selvitys merenkulun huoltovarmuudesta: tarvitaan toimivat markkinat ja lisää suomalaisia osaajia

28.02.2023

Suomen tavaraviennistä- ja tuonnista lähes 90 prosenttia tapahtuu meritse. Merikuljetukset ja siihen liittyvä logistiikka ovat yhteiskunnan toiminnan elinehto. Huoltovarmuusorganisaation Vesikuljetuspoolin tuottama Suomen merikuljetusten huoltovarmuuskapasiteetti -selvitys arvioi, millainen on tämänhetkinen Suomen huoltovarmuudelle riittävä merikuljetuskapasiteetti. Arvio perustuu todellisiin liikennemääriin ja poikkeusoloista tehtyihin skenaarioihin. Selvityksen on toteuttanut Turun yliopisto logistiikan professori Lauri Ojalan johdolla.

Cadmatic kehittää Turun yliopiston kanssa älykkäämpää ja tuottavampaa laivanrakennusta EU-rahoitteisessa SEUS-hankkeessa

13.01.2023

Cadmatic ja Turun yliopisto ovat mukana EU-rahoitteista Smart European Shipbuilding (SEUS) -hanketta johtavassa teollisuusyritysten ja yliopistojen konsortiossa. Tammikuun 1. päivänä lanseeratussa hankkeessa digitalisoidaan laivanrakennuksen prosesseja. Tavoitteena on luoda ratkaisuja data-ohjautuvan laivarakennuksen tarpeisiin kehittämällä sovellusalustoja, joilla tuetaan tiedonhallintaa, tiedonvaihtoa ja eri osapuolten yhteistyötä laivanrakennuksen kaikissa vaiheissa esisuunnittelusta rakentamiseen asti.

Merimiehetkö erimiehiä? Väitöstutkimus tuo näkymättömät merimiehet merenkulun historian tutkimukseen (Väitös: FM Ulla Kallberg, 12.11.2022, etnologia)

Merimiehen minuus on kokovartaloperformanssi. FM Ulla Kallberg selvitti etnologian alan väitöstutkimuksessaan, millaisia käsityksiä merimiehillä oli merimiehenä olemisesta ja siitä, miten he kokivat oman minuutensa ja ymmärsivät paikkansa ja asemansa rahtia kuljettaneiden höyrylaivojen työyhteisöissä vuosina 1910–1955. Tutkimuksessa minuus paljastui dynaamiseksi käsitteeksi. Se eletään ja koetaan ja nuo kokemukset ovat usein raskaita ja raastavia.

Saija Saarni: Mikromuovit kuriin – mutta miten?

04.10.2022

Mikromuoviongelman ratkaisemiseksi värvätään bakteereita, rakennetaan jätevesisuodattimia, hiotaan direktiivejä, valmistetaan biohajoavia muoveja, kehitetään kierrätystä ja rajoitetaan mikromuovien käyttöä kosmetiikassa. Muovijätteen kerääminen luonnosta on hidasta ja haastavaa, mikromuovien osalta mahdotonta, kirjoittaa erikoistutkija Saija Saarni. Kirjoitus on julkaistu alun perin MustRead Akatemiassa. 

Meri ja Tove kertoo aiemmin tuntemattoman tarinan Tove Janssonista

29.09.2022

Tove Jansson tunnetaan parhaiten Muumien kirjoittajana, mutta hänen laaja taiteellinen tuotantonsa ja elämänsä sisälsi paljon muutakin. Uutuuskirja Meri ja Tove. Elämää saaristossa kertoo taiteilijan elämästä Itämeren saaristossa. Kirjasta selviää myös, millainen on ollut saariston ihmisten suhde mereen ja saaristoon eri vuosikymmeninä.

Äkilliset lämpöaallot näyttävät nostavan Itämeren kalojen kykyä sietää korkeita lämpötiloja, mutta ilmastonmuutos ei paranna korkeiden lämpötilojen sietoa (Väitös: MSc Giovanna Mottola, 30.9.2022, eläinfysiologia)

Tutkiessaan Itämeren kalapopulaatiota väitöskirjatutkija Giovanna Mottola havaitsi, että tietyt kalapopulaatiot voivat selviytyä nykyisistä lämpöaalloista nostamalla toleranssiaan korkeita lämpötiloja kohtaan. Väitöstutkimuksen mukaan ilmastonmuutoksen seurauksena pysyvästi nouseva merien lämpötila ei kuitenkaan paranna kalapopulaatioiden lämpötilasietoa.