Asiasana: keuhkosairausoppi ja kliininen allergologia
Tutkimuksella terveyttä: Iholla, molekyylien tarkkuudella
Turussa tehdään huipputason ihosyöpätutkimusta, jossa tunnustetaan syövän yksilöllisyys. Syövän ominaisuuksiin sukelletaan merkkiaineiden ja molekyylien tasolla. Näin tutkimus avaa mahdollisuuden räätälöidä kullekin potilaalle parhaiten sopiva hoito. Tutkimukset ovat sekä tutkijoille että tutkimuspotilaille palkitsevia. Parhaimmillaan levinnyttä ihosyöpää sairastavat hyötyvät uusista tutkimuslääkkeistä huimalla etumatkalla ennen lääkkeiden kaupallista käyttöä.
TYKS-säätiö jakoi apurahoja Turun yliopiston tutkijoille
TYKS-säätiön hallitus jakoi vuodelle 2023 apurahoja yhteensä 143 880 euroa. Lääketieteen apurahoja myönnettiin 27 tutkijalle, hoitotieteen ja terveystutkimuksen apurahoja kahdeksalle tutkijalle ja matka-apurahaa 13 tutkijalle.
Idiopaattinen keuhkofibroosi todetaan Suomessa varhain (Väitös: LL Jaana Kaunisto, 10.3.2023, keuhkosairausoppi ja kliininen allergologia)
Pitkittynyt yskä ja hengenahdistus ovat tavallisia lääkäriin hakeutumisen syitä. Joskus näiden oireiden taustalla voi olla harvinainen ja etenevä keuhkoja arpeuttava sairaus – keuhkofibroosi. LL Jaana Kaunisto selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan idiopaattisen keuhkofibroosin esiintyvyyttä, diagnostiikkaa, hoitoa ja ennustetta Suomessa kansallista FinnishIPF-aineistoa hyödyntäen.
Tupakointiin puututaan liian harvoin terveydenhuollossa (Väitös: LL Eveliina Hirvonen, 15.10.2021, keuhkosairausoppi ja kliininen allergologia)
Vain puolet aktiivisesti tupakoivista potilaista oli keskustellut tupakoinnin lopettamisesta lääkärin kanssa, käy ilmi LL Eveliina Hirvosen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Astmapotilaiden tupakointiin ja työkykyyn painottuvassa tutkimuksessa todettiin myös vaikean astman ja monisairastavuuden lisäävän riskiä työkyvyn heikkenemiselle.
Uniapnea voi olla covid-19-infektion pahenemisen riskitekijä
Kysymys uniapneasta covid-19-infektion riskitekijänä on noussut esiin Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) ja Turun yliopiston tutkimuksessa pandemian ensimmäisen aallon potilaista. Kyseessä on ensimmäinen covid-19-pandemiasta julkaistu tutkimus, jossa epäily uniapneasta riskitekijänä nousee tärkeimmäksi havainnoksi.
CPAP-laitehoito lievittää hyvin uniapnean oireita, mutta ei johda pysyvämpiin elintapamuutoksiin (Väitös: LL Miia Aro, 20.11.2020, keuhkosairausoppi ja kliininen allergologia)
Unenaikaista hengityshäiriötä hoidetaan yleensä ylipainehengityslaitteella eli CPAP-laitteella. Hoidon on ajateltu edistävän myös terveellisempien elintapojen omaksumista pirstaleisen unen ja yönaikaisen hapenpuutteen väistyttyä. LL Miia Aro totesi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, että vaikka uniapnean ja muiden unenaikaisten hengityshäiriöiden oireet lievittyvät hoidolla selvästi, ei potilaiden elintavoissa tai naisten kohdalla lääkkeiden käytössä nähdä eroa pitkäaikaisenkaan CPAP-käytön jälkeen.
CPAP-hoidon käyttötunnit ovat yhteydessä uniapneapotilaiden sydän- ja verisuonitautien riskiin (Väitös: LL Minna Myllylä, 2.10.2020, keuhkosairausoppi ja kliininen allergologia)
Ylähengitysteiden ahtautumisesta johtuva uniapnea eli obstruktiivinen uniapnea on yleinen sairaus, johon liittyy vakavia terveysriskejä, kuten suurentunut sydän- ja verisuonitautisairastuvuus sekä aineenvaihdunnan toimintahäiriöt. LL Minna Myllylä selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan ylipaine- eli CPAP-hoidon vaikuttavuutta obstruktiivisen uniapnean hoidossa. Tutkimuksen perusteella mahdollinen suotuisa vaikutus sydän- ja verisuonitautisairastavuuteen edellyttää CPAP-laitteen käyttöä yli 4–6 tuntia päivässä.
Tiedelinjalla keskusteltiin unista ja nukkumisesta – katso tallenne
Kevätkauden viimeisellä Tiedelinjalla Turun yliopiston tutkijat avasivat unien saloja ja nukkumisen fysiologiaa. Tiedelinja on yliopiston järjestämä yleisölle avoin tiedewebinaari, joka jatkuu taas syksyllä.
Uutta allergiatutkimusta soveltamalla koululaisten allergiaruokavalioita voidaan vähentää yli puolella
Ruoka-aineista johtuva allergia heikentää monella tavalla elämänlaatua, ja siitä aiheutuu sekä perheille että yhteiskunnalle huomattavia kustannuksia. Tuoreessa tutkimuksessaan professori Johannes Savolaisen Turun yliopistossa johtama tutkimusryhmä on ensimmäistä kertaa soveltanut uutta, aiempaa tarkempaa ruoka-aineallergioiden testausmenetelmää.